Nyt kiitetään sitä, ettei Suomessa ole koskaan harkittu lakkauttaa Huoltovarmuuskeskusta, joka varastoi elintärkeitä materiaaleja kriisiaikojen varalle. Yhtä lailla tärkeää on ylläpitää kotimainen ruokaomavaraisuus, joka nyt on noin 80 prosentin luokkaa. Ruotsissa omavaraisuus on viitisenkymmentä prosenttia samoin kuin Iso-Britanniassa. Antaisiko tämä poikkeustila aiheen nostaa maanviljelijöiden arvostusta?
Ei ole poissuljettua, että Covid 19 –epidemia heijastuu kansainväliseen elintarvikekauppaan esimerkiksi toimitusvaikeuksina. Jos yksityiset ihmiset keräävät markettien hyllyt tyhjiksi kotivarastoihinsa, voi samaa tapahtua valtioiden tasolla. Vähintäänkin elintarvikkeiden hinnat voivat nousta. Siksi on nyt tärkeää, että viljat ja juurikkaat saadaan ajoissa kylvettyä.
Vihannestarhoilla ja marjatiloilla huokaillaan osaavan työvoiman puuttumista, kun pitkäaikaiset luottotyöntekijät jäävät maan rajojen ulkopuolelle. Korvaava työvoima on löydyttävä jostain, vaikka valtion toimin.
Ulkomaalaisia työntekijöitä vielä paljon tärkeämpi joukko vihannes- ja hedelmäsadon kannalta ovat pölyttäjähyönteiset. Nyt ne vähenevät hälyttävästi. Ylellä on #pelastapörriäinen –kampanja, jossa voi käydä klikkaamassa jonkin seuraavista teoista: 1) Istutan pölyttäjäystävällisiäkasveja, 2) Jätän nurmikon leikkaamatta, 3) Rakennan hyönteishotellin, 4) En käytä myrkyllisiä aineita puutarhassani, 5) Teen muun pörriäisteon.
_ _ _
Tein ”muun pörriäisteon” ja kirjoitin kaupunkini metsäosastolle. Metsurit kaatoivat nimittäin lähiseudulta paljon pajuja ja raitoja. Muutamat suuret raidat meistä sadan metrin päässä kukkivat runsaina vielä viime keväänä. Mehiläiset saivat niistä kevään elintärkeän siitepölyn ja meden, joiden varassa yhdyskunnat vahvistuvat.
Nyt raidat ovat poissa ja meidän mehiläisyhdyskuntamme joutuvat lentämään aina vain kauemmas etsimään siitepölyä. Sama koskee villejä pölyttäjähyönteisiä, kuten kimalaisia ja talvehtivia päiväperhosia.
Metsäosastolta kyllä vastattiin ja kerrottiin että he hyvin ymmärtävät pajujen merkityksen pölyttäjille, mutta vielä tärkeämpää on kaataa pajut ja raidat kevyen liikenteen varsilta, etteivät ne lahotessaan ole vaaraksi ihmisille.
Luulen, että roskapuun raivauksessa samoin kuin voikukkien poistamisessa ajatellaan enemmän ihmisen esteettistä silmää kuin pölyttäjien selviämistä. Siksi lisäisin #pelastapörriäinen –hyvien tekojen listalle ehkä tärkeimmän: älä raivaa kaikkia pajuja ja raitoja ”roskapuina”, sillä ne ovat pörriäisille elämänpuita. Kun saamme pelastettua pölyttäjät, turvaamme myös tärkeän osan ruoantuotantoamme.
”Onnellinen se, joka on löytänyt viisauden, se, joka on tavoittanut tiedon, sillä parempi on viisaus kuin hopea, tuottoisampi on tieto kuin kulta. Se voittaa korallit kalleudessa, mitkään aarteet eivät vedä sille vertaa. Sen oikeassa kädessä on pitkä ikä, vasemmassa rikkaus ja kunnia. Sen tiet ovat suloisia teitä, sen polut onnen polkuja. Se on elämän puu niille, jotka siihen tarttuvat – onnellinen, ken pitää siitä kiinni!” (Sananl 3:13-18)
Pelastakaa Pajut- kampanja ja niihin liittyvä mehiläisten pelastumismahdollisuus on varmasti yksi niistä kaikkein tärkeimmistä kampanjoista joita tällä hetkellä on elämisen mahdollisuuksien pelastamiseksi olemassa.
Samoin olisi aika oppia tyytymään hyönteismyrkyistä vapaaseen viljaan ja muihin kasviksiin jotta hyönteiskannalla olisi mahdollisuus kukoistaa. Jos ne häviävät kokonaan ,niin kuin on hyvin tunnettua, kohta häviää ihmisetkin.
Hyönteisten aiheuttama pieni kiusa on pieni kustannus jatkuvan olemassaolomme takaamisesta.
Kiitos Markku, hyvästä kommentista. Kevään siitepöly- ja mesikasvien riittävä säilyttäminen on tärkeää, mutta kaikkein tärkeintä kuitenkin on luopua myrkyistä – nk. kasvinsuojeluaineista – maanviljelyssä. Esimerkiksi öljykasvien siementen peittaus homeen torjumiseksi neonikotinoideilla on yksi tärkeä syy hyönteisten määrien romahdukseen.
Ranskan presidentti Macron esitti viime vuonna neonikotinoideista luopumista. Tässäkin asiassa olisi oltava samaa kansainvälistä päättäväisyyttä kuin korona-pandemian pysäyttämisessä. Onhan hyönteisten joukkotuholla pian dramaatiset seuraukset myös ihmisille, vielä ankarammat kuin korona-pandemialla?