Ari Santaharjun mielestä kilpailemisen suhteen ollaan kirkossa toisinaan tekopyhiä. Kristillisessä urheilukulttuurissa voittojen ja tappioiden oikeanlainen käsitteleminen voi tehdä evankeliumia ymmärrettäväksi.
– Vaikka Raamatussa sanotaan ”kilpailkaa uskon hyvä kilpailu”, kristillinen kulttuuri suhtautuu usein aika traumaattisesti kilpailuun. Varsinkin kontaktia sisältävissä palloilulajeissa tämä tulee esiin, sanoo Santaharju, joka on sysännyt liikkeelle kolme kristillistä kilpaurheilutapahtumaa. Kaikkea kilpamenestystä ei seurakunnissa kuitenkaan kyseenalaisteta. – Laulukilpailuissa ei ole ongelmaa. Kansainvälistä tunnustusta saanut laulaja olisi milloin tahansa tervetullut kirkkokuoroon niin kuin oikein onkin, mutta Seurakuntien SM-turnaukseen haluavan maajoukkuemiehen osallistumista joutuu helposti perustelemaan, Santaharju kertoo ja korostaa, ettei hänellä ole mitään musiikki- tai muuta kulttuuritoimintaa vastaan. Kristillistä toimintaa pitäisi vain järjestää yhtä lailla urheilullisesti lahjakkaille ja siitä nauttiville ihmisille.
Hyvien pelaajien vieroksuminen saa liikuntakasvatustyöntekijältä kritiikkiä. Häneltä on kysytty, onko otteluiden voittaminen niin tärkeää, että mukaan pitää saada SM-tason pelaajia. – Onko mahdollinen häviö niin kauhea asia taivaallisia päärlyportteja ja voittopalkintoa elämäntehtävänään tavoittelevalle kristitylle, että siksi pitäisi kieltää SM-tason pelaajan osallistuminen kristilliseen turnaukseen? Santaharju kysyy takaisin.
– Joukkueenjohtajilla on oikeus valita pelaajansa asettamiensa tavoitteiden ja kriteerien mukaan. Sitä pitäisi kaikkien kunnioittaa. Muiden joukkueiden pelaajien hengellisyyden tai seurakunta-aktiivisuuden vähätteleminen ei palvele ketään.
Santaharju tahtoo pitää Seurakuntien SM-turnaukset Lutherin hengessä tapahtuvana matalan kynnyksen toimintana, jossa pelaajat voivat löytää kristillisen yhteisön ja tien seurakuntayhteyteen.
Pelikentällä opitaan myös elämässä tärkeitä tunnetaitoja.
– Elämä tarjoaa kaikille voittoja ja tappioita, milloin enemmän ja milloin vähemmän. Parhaimmillaan urheilu- ja kilpailukokemukset opettavat ihmistä käsittelemään omaa elämäänsä. Katkerimmistakin tappioista voi nousta ja makeinkin voitto kestää vain hetken. Virheet pelikentällä opettavat pyytämään ja antamaan anteeksi. Vaikka ei välttämättä ansaitse, jokainen tarvitsee uuden mahdollisuuden – evankeliumin, linjaa Santaharju.
Ilmoita asiavirheestä