Kertomus tullimiehestä,
joka kiipesi puuhun,
on monille meille tuttu jo lapsuudesta.
Tässä tarinassa on monia mukavia yksityiskohtia,
jotka kautta aikojen ovat kiehtoneet ihmisiä.
Yhä tänään tuo Sakkeus-kertomus välittää meille
hyvin tärkeitä opetuksia.
Siksi sitä on syytä kuunnella tarkoin.
Ajattelepa tuota tilannetta.
Galilealainen opettaja kulkee kaupungista kaupunkiin.
Ihmisiä tungeksii hänen ympärillään.
Kaikki haluavat kuulla Jeesuksen ihmeellisiä sanoja.
Moni tahtoo pyytää, että Jeesus parantaisi heidät.
Mitähän tuo mies tänään tekisi?
Sakkeus oli kuullut Jeesuksesta jo etukäteen.
Hän tiesi, että tuo Suuri Opettaja pystyy auttamaan
erilaisissa vaikeuksissa.
Sakkeuksen ongelma oli se,
että hän oli kiristänyt ihmisiltä rahaa.
Hän oli ottanut liikaa tullimaksuja,
ja pistänyt ne omaan taskuunsa.
Siksi useimmat ihmiset inhosivat ja vihasivat Sakkeusta.
Häntä pidettiin kierona ja huonona ihmisenä.
Kyllä Sakkeus sen itsekin tiesi syvällä sydämessään.
Hänen omatuntonsa muistutti häntä kaikista niistä
kerroista, jolloin hän oli huijannut ihmisiä.
Sakkeuksella oli paha olla.
Elämä ei ollut kunnossa.
Ihmiset vihasivat häntä,
ja Sakkeuksesta tuntui, ettei Jumalakaan hänestä välittänyt.
Väärintekijästä, varkaasta, kavaltajasta.
***
Jokin veti Sakkeusta kuitenkin Jeesuksen luo.
Jos Jeesus pystyi auttamaan muita,
ehkä joku Jeesuksen sana voisi häntäkin auttaa.
Tai ehkä ei.
Kun Jeesus tuli Sakkeuksen puun kohdalle,
tapahtui jotain aivan käsittämätöntä.
Jeesus pysähtyi tämän miehen luo,
tämän huijarin ja varkaan luo.
Olihan Jeesuksen ympärillä monia, monia paljon
parempia ihmisiä.
Oli kunnollisia, hurskaita miehiä ja naisia,
jotka mielellään seurasivat Jeesusta.
Oli oppineita ihmisiä,
jotka noudattivat tarkkaan Jumalan käskyjä.
Mutta ei Jeesus heidän luokseen pysähtynyt.
Miksei?
Jeesushan sanoi, että Hän on tullut etsimään niitä,
jotka ovat kadoksissa.
Hän on tullut sairaita varten, ei terveitä.
Hän on tullut pelastamaan syntisiä
– ei niitä, jotka pärjäävät omillaan.
Siksi Jeesus nyt pysähtyi Sakkeuksen luo.
Ja mitä tapahtuu?
Jeesus katsoo ylös ja sanoo:
”Sakkeus, tule kiireesti alas.
Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi”
Mitä?
Eihän Jeesus edes tuntenut tätä miestä.
Jerikon kaupunki on kaukana Nasaretista ja Kapernaumista,
Jeesuksen kotikaupungeista.
Silti Jeesus kutsuu NIMELTÄ tätä miestä: ”Sakkeus”
Tätä tapahtuma osoittaa meille,
että Jeesus tuntee henkilökohtaisesti JOKAISEN ihmisen.
Kaikki maailman ihmiset.
Me emme ole Jeesukselle vain kasvotonta massaa.
Me olemme jokainen arvokkaita persoonia,
jotka Jeesus tuntee läpikotaisin.
Kyllä Jeesus tiesi, millainen mies Sakkeus oli.
Hän tiesi kaikki ne kerrat,
jolloin Sakkeus oli huijannut ihmisiltä rahaa.
Ja aivan samoin tuntee Vapahtaja kaikki sinun kolttosesi.
Sen, kun valehtelit kerran vanhemmillesi.
Sen, kun otit kaverin lompakosta rahaa.
Sen, kun lausuit väärän todistuksen eräästä ihmisestä.
Jne.
Kyllä Jeesus tasan tarkkaan tietää ja muistaa kaiken sen,
millä me olemme rikkoneet kymmentä käskyä vastaan.
Mutta, mutta: Jeesus myös tuntee sinut nimeltä.
****
Ja tänäänkin, täällä Valkealan kirkossa,
Jeesus huhuilee meitä:
”Pekka”, ”Paula”, ”Jani”, ”Jonna”
”TULE ALAS”
Oletpa sitten missä tahansa oksalla,
sinun ei tarvitse jäädä sinne.
Oletpa sitten yhtä syntinen kuin Sakkeus,
tai vielä syntisempi,
Jeesus kutsuu Sinua tänään nimeltä.
Tärkeätä ei ole se, kuinka kiltisti olet onnistunut elämään.
Tärkeätä on tulla Jeesuksen luo,
kun Hän kutsuu sinua.
Ja Jeesuksen luo saa AINA tulla sellaisena kuin on:
vaikka huorintekijänä, huijarina tai huumehörhönä.
Jeesus ei vaadi meitä ENSIN muuttumaan hyviksi ihmisiksi,
ja vasta sitten tulemaan Hänen luokseen.
Sen paljastaa tämä Sakkeus-kertomuskin.
Jeesus katsoi puuhun ja sanoi:
”Sakkeus, tule alas”
Tiedätkö, mitä se ”sakkeus” tarkoittaa suomeksi.
Se tarkoittaa ”puhdasta”.
No, eihän Sakkeus tosiaankaan ollut puhdas – kaikkea muuta.
Hän oli umpikiero, läpeensä mätä,
elämänsä pilannut, itsensä ryvettänyt.
Sakkeus oli synnin likaama,
ei puhdas missään mielessä.
Mutta Jeesus teki hänestä nimensä mukaisen, puhtaan.
Vapahtaja näki, mitä Sakkeuksesta voi tulla,
vaikka hän nyt näytti aivan toisenlaiselta.
Ja niin Jeesus teki.
Hän armahti Sakkeuksen.
Antoi kaikki hänen paljot syntinsä anteeksi.
Julisti hänet puhtaaksi, ”sakkeukseksi”.
Tätä Sakkeus varmasti syvällä sisimmässään oli toivonutkin,
vaikkei hän villeimmissä kuvitelmissaankaan osannut
ajatella, että tässä NÄIN kävisi.
Likaisesta miehestä tuli kertarysäyksellä puhdas.
Niin kuin vanhassa Andy-mainoksessa sanottiin:
”Andy suorastaan räjäyttää lian pois”.
Tai Ariel-mainoksessa sanottiin,
että Ariel ei vain puhdista, vaan syväpuhdistaa.
Juuri näin Sakkeukselle kävi, kun hän sai kohdata Jeesuksen.
Hänestä tuli muuttunut mies.
Puhdas mies.
Nimeltä kutsuttu.
Ja niin vietettiin kodissa juhlaa,
niin kuin tänään vietetään monessa kodissa rippijuhlia.
Kaikkein suurimman riemun tuo kuitenkin se,
kun synnit on anteeksiannettu,
kun Jeesus on saanut puhdistaa ja uudistaa,
ja kun Vapahtaja itse on juhlan keskipiste.
Silloin on ilo ylimmillään.
Ja näinhän voi meidänkin kohdallamme tänään olla.
Eivät nuo asiat ole vain kaukaista historiaa.
Tänäänkin Jeesus kutsuu Sinua nimeltä.
Hän tahtoo vakuuttaa Sinulle:
”Poikani ja tyttäreni,
sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.”
Ja Hän tahtoo kutsua Sinut juhla-aterialle tänne alttarille.
Se on syntien anteeksiantamuksen ateria,
niin kuin me rippikoulussa olemme puhuneet.
Tänne saa jättää syntinsä ja taakkansa,
ja tapahtuu se iloinen vaihtokauppa.
Syntien vastineeksi antaa Jeesus meille itsensä,
antaa anteeksiantamuksen ja puhtauden.
Tekee meistä kaikista Sakkeuksia,
kun me uskossa tulemme Hänen luokseen.
RUKOUS
Rakas Jeesus
Kiitos, että Sinä minuakin kutsut, nimeltä
Anna minulle rohkeus tulla Sinun luoksesi
ja uskoa Sinuun.
Tule vieraaksi minun elämääni ja kotiini.
Amen.