Millaisin odotuksin?
Adventin, valmistautumisen aika on päättynyt. Kun tämä aattohartaus on ohi, joulun vietto kodeissa alkaa. Millaisin odotuksin olet tullut tänne?
Jos laittaisimme mikrofonin kiertämään, kuulisimme todennäköisesti hyvin monenlaisia ajatuksia. Jollekin hartaus tarjoaa mahdollisuuden rauhoittua ja pysähtyä hetkeksi. Kirkossa voi vaipua omiin mietteisiin ja tehdä mielen matkaa menneeseen. Muistoista nousevat esille vaikkapa lapsuuden joulut ja kirkkomatkat. Mieleen saattavat tulla myös kuusenhaku, yhteiset joululaulut ja -ateria sekä koulun joulunäytelmät ja kuusijuhlat.
Toisille tämä hetki on mahdollisuus pysähtyä oman elämän kysymysten äärelle. Joidenkin joulua varjostaa menetys tai sairaus – täällä kirkossa voi rukoilla voimia ja varjelusta tuleviin päiviin. Toiset puolestaan iloitsevat jostakin merkityksellisestä, esimerkiksi esikoisen syntymästä tai isovanhemmuudesta. Edessä on aivan erityinen ja ilon täyttämä joulu.
Moni on tullut kirkkoon pitkän perinteen kannattelemana. Sen kautta joulun sanoma koskettaa sisintä ja luo turvallisuuden tunnetta. Sitä vaalimalla voi tavoittaa jotain merkityksellistä. Täällä kuuluvat lasten äänet ovat merkki siitä, että perinnettä siirretään myös uusille sukupolville.
Ja ehkäpä jotkut meistä ovat tulleet tänne nähdäkseen täällä kirkossa seimen ja lapsen sekä muut jouluevankeliumin henkilöt.
Monia, keskenään erilaisia odotuksia. Toivomme varmastikin omaan ja toistemme jouluun iloista mieltä ja hyvää tahtoa.
Ensimmäinen joulu yllätti
Mutta millaista mahtoi olla ensimmäisen joulun odotus Betlehemissä? Evankeliumista voimme huomata, että silloin joulu tuli arvaamatta, yllättäen. Tämä näkyy siinä, kuinka jouluevankeliumin hahmot kuvataan.
Maria ja Joosef olivat lähteneet Betlehemiin keisarin määräyksestä. He tiesivät, että matka olisi jopa vaaraksi odottavalle äidille. Voimme hyvin kuvitella, kuinka avuton ja huolestunut Maria oli. Kun synnyttämisen hetki tuli, hän oli miltei yksin. Joulun evankeliumiin ei olekaan kirjattu yhtään Marian sanaa. Kerrotaan vain, että hän tallensi kaiken sydämeensä ja tutkisteli sitä. Niinhän äitien on tapana tehdä, hiljaa miettiä.
Joosefille kaikki oli ehkä vieläkin suurempi yllätys. Majapaikan etsinnässä hän ei kovin hyvin onnistunut, ja niin lapsi syntyi karjasuojassa. Jouluyönä Joosefkaan ei puhu mitään. Hän on hiljaa taustalla. Lapsuuden joulunäytelmissäkin Joosefin hahmo oli helpoin: riitti kun seisoi vaieten paikallaan.
Kedon paimenista puolestaan kerrotaan, että he pelästyivät yöllistä näkyä. Paimenten tilanteen voi hyvin ymmärtää. Miltä tuntuisikaan kohdata suuri taivaallinen sotajoukko lumettoman joulukuun pimeydessä jossain syrjäisessä paikassa.
Enkelit tiesivät
Jouluevankeliumin hahmojen joukossa on kuitenkin poikkeus: enkelit. He nimittäin tunsivat Jumalan suunnitelman. Ensimmäisenä jouluna enkelit olivat kiireisiä. Paimenille piti kertoa, mistä oli kysymys. Sitten oli vuorossa Jumalan ylistäminen kedolla. Enkeli myös antoi paimenille ohjeet, joiden avulla nämä löysivät Betlehemiin. Kaikkein tärkeintä enkelien toimissa oli kuitenkin se viesti, jonka he toivat meille taivaasta.
Kun päätit lähteä jouluna juuri Taulumäen kirkkoon, teit ehkäpä tietämättäsi ajankohtaan sopivan valinnan. Tätä kirkkoa nimittäin kutsutaan enkelten kirkoksi. Jo ulkona kirkon portissa on kuvattu enkelin hahmo. Täällä sisäpuolella on yhteensä 24 enkelihahmoa. Selvimmin enkelit näkyvät alttarin yläpuolella, ylhäällä kuorin takaseinällä. Siellä heitä on seitsemän.
Missä on seimi?
Jos siis lähdit kirkkoon kohdataksesi jouluevankeliumin hahmot, niin enkelit löydät täältä varmasti. Mutta missä ovat joulun muut hahmot?
Moneen kirkkoon on joulun alla alttarin etuosaan tuotu seimi ja lapsi sekä Maria ja Joosef, ehkäpä myös paimenet ja idän tietäjät. Täällä Taulumäen kirkossa näin ei kuitenkaan ole. Silti täälläkin on kuvattu jouluyön ihme – ja pysyvästi, kesät talvet.
Kuoriosan sivustoilla on taiteilija Paavo Leinosen tekemä kaksiosainen maalaus. Saarnatuolin takana vasemmalla puolella on kuvattu Jeesuksen syntymä. Maalaus näkyy oikean puolen parvelle hyvin, ja näkyy se myös alttarin oikealta sivustalta. Ennen paluuta kotiin voit käydä kurkistamassa sitä. Maalauksessa ovat Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi. Heitä ympäröivät enkelit. Alle on kirjoitettu se, minkä enkelit kertoivat koko maailmalle: ”Lapsi on teille syntynyt”.
Taulumäki julistaa Jumalan kunniaa
Taulumäen kirkko on siten oiva paikka aloittaa joulun vietto. Tämä kirkko huutaa enkelten sanomaa: Jeesus Kristus, Vapahtaja, on tullut luoksemme. Olemassaolollaan tämä kirkko julistaa Jumalan kunniaa ja ylistää häntä joulun suuresta lahjasta.
Mikä sitten on Jeesuksen syntymän merkitys meille joulua odottaville? Paavo Leinosen maalaus jatkuu alttarin yläpuolitse oikealle sivustalle. Siellä on kuvattu Jeesuksen elämän päätös, pääsiäinen, risti ja kuolema. Alla ovat Vapahtajan viimeiset sanat: ”Kaikki on täytetty”. Vasemmalla siis alku, oikealla loppu.
Marian poika ei ole siis kuka tahansa lapsi. Rakkaudesta meitä kohtaan hän tuli ihmiseksi ja luoksemme. Samasta rakkaudesta meitä kohtaan hän uhrasi itsensä. Hän on meille Vapahtaja eli pelastaja ja auttaja. Hänen vuokseen joulumme on täynnä iloa. Hänen vuokseen mekin laulamme täällä kirkossa Jumalan kunniaa ja ylistystä. Emmekä vain me. Tänäkin jouluna kuorossa ovat mukana kaikki taivaan joukot ja enkelit, Maria, Joosef ja paimenet sekä monet monet muut ympäri maailmaa. Rakkaat ystävät, meille on syntynyt Vapahtaja, Kristus, Herra. Aamen.
Toivotan kaikille kaupungin asukkaille iloista ja onnellista joulua.