7. sunnuntai helluntaista, Matt. 5: 20-30, Suvi Iso-Herttua

Suvi Iso-Herttua
Suonenjoen seurakunta

Jeesus sanoi: ”Minä sanon teille; ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Tei!!e on opetettu tämä isilleannettu käsky ”Älä tapa”. Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen ”senkin hölfrö” , on ansainnut Suuren neuvoston tuomion; ja se, joka sanoo ”Sinä hullu”, on ansainnut helvetin tuIeen.

Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten
vasta antamaan lahjasi. Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa Iuovuttaa sinut tuomarille ja tuomari vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. Usko minua: sieltä sinä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten.

Teille on opetettu tämä käsky: ”Älä tee aviorikosta”. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden osan ruumiistasi kuin, että koko ruumiisi joutuu helvettiin. Ja jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsenen, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin.”

Saarna:
Rippikoulussa oli ennen ja on nykyäänkin, vaikka entiseen verrattuna huomattavasti vähemmän, ulkoa opeteltavaa perustietoa kristinuskosta. Nykyisen rippikouIu n ” u!ko!äksyt” ovat
nämä kristinopin peruspilarit: lsä meidän -rukous, Herran siunaus, uskontunnustus, pienoisevankeliumi, kaste -ja !ähetyskäsky sekä kymmenen käskyä. Nämä jokaisen konfirmoitavan tulee osata niin hyvin, että voi niiden kautta Iiittyä kristil liseen perinteeseen, ja va rsin kin ko! men ensi m mäisen kohdalla, lausua ne muun seurakunnan mukana osallistuessaan
rippikoulun jälkeen jumalanpalveluksiin. Tämä kuusikko on se peruspaketti, joka jokaisen kristityn olisi hyvä hallita. Ja seikka, että ne edelleen ovat rippikoulun opetuksen ydintä, on hyvin
perusteltu.

lsä meidän- rukous on tärkeä, koska se on Jeesuksen itsensä opettama. Herran siunauksen sanoin on Jumalan kansaa siunattu jo Vanhan testamentin ajoista asti. Uskontunnustus
ilmaisee sen, mihin uskomme ja mitä Jumala hyvyydessään meille !ahjoittaa. Pienoisevankeliumi ilmaiseen puolestaan lyhyesti koko Raamatun ajatuksen – Jumala on rakastanut ja rakastaa luomiaan ihmisiä. Tämän rakkauden hän on osoittanut ja osoittaa kaikissa niissä hyvissä lahjoissa, jotka hän meille antaa. Mutta suurin lahja ja osoitus rakkaudesta oli se, että Jumala antoi Jeesuksen, jotta meille olisi kaikkein parhaat Iahjat niin ajallista kuin ikuistakin e!ämää varten. Kaste -ja lähetyskäsky taas määrittelee kristittynä olemisen perusteita. Ensin on kaste, josta kaikki elämä kristittynä alkaa. Tähän elämään kuuluu myös opetus siitä, mitä oma usko on, ja mitä se lahjoittaa. Kasteen perustalle ja opetuksen tarpeellisuuteen perustuu myös koko idea rippikoulusta, kuten kaikesta sitä ennen ja sen jälkeen annettavasta kristillisestä opetuksesta. Lisäksi kaste- ja lähetyskäsky sisältää ajatuksen, että kristityn tulee kertoa
evankeliumia myös eteenpäin.

Kymmenen käskyä on näiden ”ulkoläksyjen” joukossa se, joka kokemukseni perustee!!a herättää usein kysymyksen, miksi se pitää opetella? Se on kuulemma niin pitkä ja käskyt on vaikea saada jäämään mieleen oikeassa järjestyksessä. Tässä huomautuksessa muistan kaikuja omalta riparilta.Kyllä se pitkä!tä tuntuikin, ja myös minulla oli vaikeuksia muistaa käskyt
järjestyksessä. Lisäksi niinkin vähän aikaa kuin L7 vuotta sitten osa käskyistä täytyi opetella pidemmässä muodossa kuin nykyään. Jos oli rippikoululaisella silloin hieman hankalaa,
ymmärrän nykynuortenkin ahdistuksen käskyjen äärellä.

Käskyjen opettamisella rippikoulussa on kuitenkin ihan vissi idea. Käskyistä opetettaessa tiivistetään usein, että ne on annettu hyvän elämän ohjenuoraksi, jotta niiden kautta
suojellaan elämää. Käskyt myös kertovat, kuinka ihmisen tulisi suhtautua sekä Jumalaan että lähimmäisiin. Käskyt osoittavat meille myös sen, että ilman Jumalan rakkautta ja armoa emme pysty niitä täyttämään. Samasta asiasta puhuu Jeesus tämän päivän evankeliumitekstissä.

Evankeliumissa Jeesuksen opetus keskittyy sekä viidenteen käskyvn, ” älä tapa”, että kuudenteen käskyyn, ”älä tee aviorikosta”, mutta käyttämällä niitä esimerkkinään Jeesus antaa
uuden tulkinnan jokaisesta käskystä. Jeesuksen opetus oli rajua, si!!ä kymmenen käskyä oli koko juutalaisen lain ydin. Ajatus siitä, ettei käskyjen täyttämiseen riitä niiden ulkokohtainen, ihmisen ajatukset ja asenteet sivuuttava, noudattamisen tapa, oli mullistava, ja oman aikansa uskonoppineita syvästi loukkaava. Jeesus ei myöskään hyväksynyt sitä juutalaisuudelle olennaista ajatusta, että riittävää käskyjen noudattamista on, että ei riko käskyjä suhteessa oman kansan jäseniin, eli toisiin juutalaisiin. Jeesuksen mukaan todellista käskyjen noudattamista, ja sen kautta osoitettavaa lähimmäisenrakkautta, oli ulottaa käskyjen noudattaminen koskemaan jokaista ihmistä. Myös tämä oli omana aikanaan varsin radikaalia tulkintaa. Kuin sinetiksi asialleen Jeesus ravisteli aikansa totuttuja arvoja ja asenteita tekemä!!ä vieläkin rohkeamman tulkinnan. Jeesus kehottaa rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseä. Tähän hän tiivisti sekä Iain että kaikkien profeettojen kirjoitukset. Me olemme tottuneet kutumaan tätä tiivistystä Rakkauden kaksoiskäskyksi. Kymmenen käskyn tiivistelmänä Rakkauden kaksoiskäsky tuntuu lempeältä muotoilulta. Tuntuu, että se hioo käskyiltä pahimman särmän ja tasoittaa ihmisen pienuuden tunnetta Jumalan !ain edessä. Syvemmin tarkattuna se kuitenkin käy kohti ihmisen sydäntä ja omaatuntoa hyvin terävänä. Kun pysähdyn ajattelemaan tätä Jeesuksen opetusta, joudun nöyrtymään ja tunnustamaan tosiasian: en läheskään onnistu rakastamaan Jumalaa, en !ähimmäistäni, enkä itseäni niin kuin minun tulisi. Rakkauden kaksoiskäsky heijastaa syntisyyteni eteeni enkä voi selittää sitä pois. Muu ei auta, kuin turvata Jeesukseen Kristukseen, häneen, jonka Jumala antoi Pelastajakseni ja Vapahtajakseni, jotta minulle annettaisiin syntini anteeksi ja saisin iankaikkisen elämän. Siinä on ainut apu.

Uskontunnustus:

Minä uskon Jumalaan, lsään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui y!ös taivaisiin, istuu Jumalan, lsän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella , ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.