Jeesuksen ylösnousemus on ’optinen harha’. Näin uutisoi Iltalehti puolitoista viikkoa sitten (28.3.2012). Lehden uutisessa kerrottiin taidehistorioitsija Thomas de Wesselowin kirjasta. Se käsittelee Torinon käärinliinaa, jonka on arveltu olleen Jeesuksen hautaamisessa käytetty käärinliina. Siihen on piirtynyt ristiinnaulitun miehen kuva.
De Wesselow väittää, että todellisuudessa apostolit eivät nähneet ylösnoussutta Kristusta, vaan käärinliinaan piirtyneen kuvan Jeesuksen kasvoista. Sitä he pitivät merkkinä ylösnousemuksesta. Hänen mukaansa apostolit todella näkivät jotain poikkeuksellista, kuvan kankaalla. Siihen aikaan ihmiset eivät olleet tottuneita näkemään kuvia. Ne olivat harvinaisia ja niitä pidettiin paljon erityisempinä kuin nykyisin.
De Wesselovin mukaan Jeesuksen aikaan eläneiden ihmisten tavassa katsoa kuvia oli piirteitä animismista eli uskosta, että kaikilla olioilla ja esineillä on sielu. Niinpä myös kuvien nähtiin elävän omaa elämäänsä. ”Missä he näkivät varjoja ja heijastuksia, he näkivät myös elämää. Heille kuva kankaalla näytti Jeesuksen elävältä kaksoisolennolta.” Jeesuksen ylösnousemus on pelkkä ’optinen harha’.
Tämä on tuorein yritys selittää Jeesuksen ylösnousemus. Läpi historian on tyhjän haudan arvoitusta yritetty selittää olemattomaksi. Vanha teoria on, että opetuslapset varastivat Jeesuksen ruumiin, kätkivät sen ja keksivät tarinan ylösnousemuksesta. Usein on esitetty ajatus, että Jeesus oli vain valekuollut ja ilmestyi ”pyörtymisensä” jälkeen oppilailleen. Toisinaan on viitattu opetuslasten herkkäuskoisuuteen, he näkivät hallusinaatioita ja näkyjä ylösnousseesta Jeesuksesta. Tämäntapaisten selitysten joukkoon kuuluu myös de Wesselowin teoria. Ne sortuvat omaan mahdottomuuteensa.
”Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi.” Näin saivat kuulla kaksi Mariaa, kun he tulivat katsomaan Jeesuksen hautaa. Se oli tyhjä. Tämän ihmeen äärellä me olemme jälleen tänä pääsiäisenä. Se ei avaudu järjelle eikä inhimillisille selityksille ja teorioille. Tämä ihme avautuu uskolle. Se ei merkitse ajattelun kieltämistä, älyllistä epärehellisyyttä tai tiedon väheksymistä. Usko on jotain muuta. Se avaa näköalan järjen ylittävään todellisuuteen.
Reilu viikko sitten olin piispojen matkalla Israelissa. Vierailimme useissa paikoissa, joiden sanotaan olleen Jeesuksen hautana. Yhdessä totesimme, että olennaista ei ole tietää, missä Jeesuksen hauta sijaitsee. Tärkeintä on tietää, että se on tyhjä ja Ylösnoussut elää kanssamme joka päivä! Siitä meille kantautuu viesti tänäänkin, kun evankeliumissa kuulemme: ”Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi.”
Jeesuksen haudalle tulleet naiset saivat myös kuulla: ”Menkää kiireesti sanomaan hänen opetuslapsilleen: ’Hän on noussut kuolleista’.” Jeesuksen ylösnousemus on uskomme keskeisin asia. Juuri siksi sitä kohtaan on hyökätty ja kohdistettu kritiikkiä.
Yhä useammin on viime aikoina opetettu, ettei ruumiillinen ylösnousemus historiallisena tosiasiana ole mitenkään tärkeä kysymys. Sen saa kieltää tai siihen uskoa, miten kukin haluaa. Perustavaa on ylösnousseen julistaminen. Julistus luo uskon. Sanan kaikuessa saavat kuulijat todellisen kokemuksen sekä rististä että ylösnousemuksesta. Historiallinen tapahtuma ei siis ole julistuksen perustana, vaan päinvastoin tämä julistus luo ylösnousemususkoa ja pitää uskon jatkuvasti elävänä.
Tällainen näkemys saattaa kuulostaa hyvältä ja modernilta, mutta on vastoin Raamatun selkeää puhetta. Jeesuksen ylösnousemus ja tyhjä hauta eivät ole vain joidenkin ihmisten henkilökohtaisia käsityksiä. Raamattu ei ole vain ihmisten puhetta Jumalasta, vaan Jumalan puhetta ja ilmoitusta ihmisille. Kaikki selitykset, joilla on yritetty kieltää Jeesuksen ruumiillinen ylösnousemus, pohjautuvat perimmältään siihen, että ei voida eikä haluta uskoa ihmeeseen. Ylösnousemuksessa on kyse juuri tästä: järjen ja ymmärryksen ylittävästä ihmeestä. Tämän uskon varassa kristillinen kirkko on elänyt kohta kaksituhatta vuotta. ”Mutta ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla ja te olette yhä syntienne vallassa”, sanoo Paavali (1 Kor. 15:17).
Kristuksen ylösnousemus on ”meille kaikkein tärkein uskonkappale”, toteaa Martti Luther ja jatkaa: ”Ellei näet olisi ylösnousemusta, ei meillä olisi lainkaan lohtua eikä toivoa; kaikki se, mitä Kristus on tehnyt ja kärsinyt meidän puolestamme, olisi tapahtunut turhaan.”
Ylösnousemus sinetöi Jeesuksen ristillä tapahtuneen pelastusteon. Jeesuksen ylösnousemus osoittaa, että Isä on hyväksynyt ristillä tapahtuneen sovituksen ja lunastuksen. Synnin mahti on voitettu ja ihmisten ansaitsema rangaistus on kärsitty. Samalla Jeesus on voittanut kuoleman, joka tuli ihmisen osaksi syntiinlankeemuksessa. Ihmiskunnalle on näin annettu varma toivo ylösnousemuksesta ja iankaikkisesta elämästä. Kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan Kristus kukisti synnin, kuoleman ja perkeleen. Tunnettu norjalainen sananjulistaja Fredrik Wislöff kirjoittaa osuvasti: Ylösnousemus on Jumalan vahvistus sovitustyölle. Golgatalla Isä salasi itsensä, tyhjällä haudalla hän ilmaisi itsensä. Pitkäperjantaina hän vaikenee, pääsiäisaamuna hän puhuu. Jeesus huusi ristillä: ”Se on täytetty!” Ylösnousemuksessa Jumala vastaa voimallisesti: ”Aamen!”
Haudalle tulleet naiset kokivat ihmeen, kun enkeli ilmoitti heille Jeesuksen ylösnousemuksesta. Naiset saivat tehtävän olla ylösnousemussanoman ensimmäisiä välittäjiä. ”Menkää kiireesti sanomaan hänen opetuslapsilleen: Hän on noussut kuolleista.” Tämä sama tehtävä on annettu koko Kristuksen kirkolle ja meille sen jäsenille.
Vielä Jeesuksen haudalle tulleet naiset saivat kuulla: ”Hän menee teidän edellänne Galileaan, siellä te näette hänet.”Enkelin ilmoittamalla paikalla on tärkeä merkitys. Galilea oli Magdalan Marian ja opetuslasten kotipaikka, arkisen, jokapäiväisen elämän paikka. Siellä ylösnoussut Kristus on kohdattavissa.
Kannattaa panna merkille, mihin naisia ja opetuslapsia ei lähetetty. Evankeliumin enkeli ei sanonut: ”Menkää temppeliin.” Hän ei sanonut: ”Jääkää Jerusalemiin.”
Jeesuksen kuollessa oli tapahtunut jotain dramaattista. Matteus kertoo, kuinka kuolinhetkellä ”Jeesus huusi taas kovalla äänellä ja antoi henkensä. Sillä hetkellä temppelin väliverho repesi kahtia, ylhäältä alas asti.” Väliverho, esirippu, erotti kaikkeinpyhimmän muusta temppelistä. Kaikkeinpyhin oli Jumalan läsnäolon paikka. Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen tie Jumalan yhteyteen ei enää kulkenut Jerusalemin temppelin ja sen uhrimenojen välityksellä. Kristus on avannut tien Jumalan yhteyteen ja taivaaseen kaikille. Hän itse on se tie (Joh. 14:6).
Ylösnoussutta Jeesusta ei kohdata viimeisen ja täydellisen uhrin jälkeen turhiksi käyneiden uhrien keskellä Jerusalemin temppelissä. Hänet kohdataan puutarhahaudalla, yksityiskodeissa, maantiellä ja majatalossa, Tiberiaan järven rannalla ja Galilean vuorella. Ylösnoussut Herra on läsnä kaikkialla, kuten Sardeen piispa Meliton sanoi pääsiäissaarnassaan toisen vuosisadan puolivälissä: ”Jumalan kunnia ei nyt asu yhdessä paikassa vähäisellä maatilkulla, vaan kaikkiin maan ääriin saakka on vuodatettu hänen armonsa, kaikkialle on asettanut majansa kaikkivaltias Jumala Jeesuksen Kristuksen kautta.”
Ylösnoussut Jeesus on tänään kohdattavissa täällä Hirvensalmen kirkossa. Lupauksensa mukaan hän on läsnä sanassa ja ehtoollisessa. Sieltä ylösnousemuksen riemu ja ilo säteilee arkeemme, antaa voiman työhömme ja toimiimme, tuo tulevaisuuden ja iankaikkisen elämän toivon.