4. adventtisunnuntai, Matt. 1:18-24, Sakari Hosike

Sakari Hosike
Tampereen Luther-talo

Jeesus sanoo:

”Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.”

ja

”Jeesuksen luo tuotiin lapsia, jotta hän panisi kätensä heidän päälleen ja rukoilisi. Opetuslapset moittivat tuojia, mutta Jeesus sanoi: ”Antakaa lasten olla, älkää estäkö heitä tulemasta minun luokseni. Heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta.”

Jeesus sanoo, että puhdassydämiset saavat nähdä Jumalan ja lastenkaltaisten on Taivasten valtakunta. Mitä tarkoittaa olla lapsenkaltainen?
Se ei ole lapsellista uskoa tai sokeaa uskoa tai hyväuskoisuutta. Lapsi ei usko sokeasti mitä isä tai äiti sanovat, mutta lapsi uskoo ehdottomasti: kyllä on kyllä ja ei on ei ja hän uskoo vapaasti.
Sen sijaan lapsenkaltaisuuden vastakohta on olla erilaisten verkkojensa vanki.

Joulun evankeliumeista löydämme heitä, jotka ovat puhdassydämisiä ja lapsen kaltaisia. Heitä olivat Maria, itämaan tietäjät, paimenet ja erityisesti tänään Joosef. Joulun evankeliumeista löytyvät myös he, jotka olivat omien, toisten ihmisten ja Saatanan verkkojen seassa. Heitä olivat Herodes, hänen ylipappinsa ja kirjanoppineet ja Betlehemin lastensurman sotilaat.

Joosef oli tällainen puhdassydäminen ja lapsenkaltainen. Matteus kirjoitti, että hän oli hurskas. Joosef ei ollut kuitenkaan synnitön tai vanhurskas Jumalan edessä. Vain Jeesuksessa ihminen on vanhurskas.

Joosef oli hurskas ja hän oli jo tehnyt maallisessa mielessä oikean ratkaisun. Se oli hyvän miehen päätös.

Joosef oli huomannut, että Maria oli raskaana, eikä lapsi ollut hänen, joten hän viisaasti päätti olla tekemättä vahingosta suurempaa, mutta kuitenkin olla sekaantumatta toisten synteihin, kuten hän luuli, tai joutua kantamaan niistä vastuuta.
Se oli hyvä ihmisen päätökseksi, mutta Joosef ei tietänyt vielä Jumalan suunnitelmista, jotka olivat suuremmat.
Maria oli raskaana Pyhästä Hengestä. Hän oli Jumalan oma Poika.
Joosefille enkeli ilmoitti: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä. Ja hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä.”
Jumala ilmoitti Joosefille ja Joosef uskoi.

Myös toiselle joulun evankeliumien miehelle ilmoitettiin ja hänet kutsuttiin Jeesuksen luo: Herodekselle.
Itämaan tietäjät tulivat Herodeksen luo kysymään kuningasta ja Herodeksen ylipapit ja kirjanoppineeet selittivät, että mistä oli kyse, että oli tuleva Messias ja Hän oli syntyvä Betlehemissä.
Herodes sai hyvän kutsun Jumalalta. Muunlaisia kutsuja hän ei olisi ottanut vastaan. Väkivaltainen ja vallanhimoinen Herodes ehkä ei olisi paljoa välittänyt unista, omia alamaisiaan hän ei kuunnellut, roomalaisia vallanpitäjiä hän olisi mielistellyt, mutta ei uskonut, ja hänen ylipappinsa ja kirjanoppineensa pelkäsivät häntä tai olivat laiskoja, mikä tuli ilmi, kun kukaan heistä ei lähtenyt katsomaan kauanodotettua Messiasta naapurikylään Betlehemiin. Mutta itämaan tietäjät olivat sopivat kutsun, koska he olivat Herodekselle tarpeeksi kaukaisia ja korkea-arvoisia.
Jos Herodes olisi ollut puhdassydäminen ja lapsenkaltainen, hän olisi sanonut Messialleen, Jeesukselleen kyllä. Kuitenkin hän sanoi ei. Herodes ei uskonut, vaan halusi tappaa Jeesuksen.

Miksi Joosef uskoi ja Herodes ei uskonut?

Ensimmäisenä on vastauksena se, että Joosef oli puhdassydäminen ja lapsenmielinen, Herodes ei. Herodes oli omien verkkojensa pauloissa: väkivallan ja vallanhalun sekä ahneuden ja rikkauksien seassa.
Kyse ei ollut tiedosta tai sen puutteesta: Herodes tiesi olevansa väärä kuningas ja tiesi Messiaan tulevan. Silti Herodes päätti sotia Jumalaa vastaan ja hävisi.
Mutta olisi Joosefillakin ollut menetettävää. Hänen alkuperäinen suunnitelmansa oli perustaa perhe Marian kanssa, tehdä puusepän töitä ja elellä rauhallisesti. Nyt hän joutui maailmanhistorian taitekohtaan ja sai pian lähteä nopeasti pakoon Egyptiin Herodesta. Mutta Joosef uskoi ja hän taipui Jumalan tahtoon.

Toisena ja syvällisemmin kyse on uskon salaisuudesta.
Miksi yksi uskoo ja toinen ei?
Tästä ja Jumalasta Paavali kirjoittaa Room. 9.
”Niin Hän siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo.”
Mutta kuten näemme Joosefista ja Herodeksesta, niin kaikkia kutsutaan ja hyvin kutsuttiin. Joosef tuli, Herodes ei.

Osa uskon salaisuutta on myös joulun salaisuus. Jotkut tuskailevat sen kanssa miten neitseestä syntyminen on mahdollista ja onko se totta ollenkaan. Joosef antaa meille hyvän esimerkin. Unessa Herran enkeli ilmoitti hänelle: ”
”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä.
21 Ja hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä.”

Herättyään unesta Joosef tekin niin kuin Herran enkeli oli hänen käskenyt tehdä.

Joosef vältti kaksi epäuskon vaaraa. Hän ei epäillyt mitä Herra oli enkelinsä käskenyt ilmoittaa. Joosef ei alkanut epäillä, että oliko Herra todella sanonut ja mitä hän oli oikeastaan nähnyt. Varsinkin oman aikamme ja meidän ongelmamme on loputon kyseenalaistaminen ja epäileminen.
Joosef oli puhdassydäminen ja lapsenmielinen, mutta ei hyväuskoinen. Kuten me näemme joka yö unia, oli Joosefkin nähnyt ikänsä unia ennen tätä, eikä niistä mainita mitään. Todennäköisesti hän oli kuullut Galileassa kiertävistä vääristä profeetoista ja vääristä uniennäkijöistä, eikä ollut välittänyt niistä. Suurin osa unista on pelkkää unta ja melkein kaikki unennäkijät ovat huijareita tai hyväuskoisia, mutta Jumalan enkeli puhui Joosefille unissa, eikä niitä unia sovi epäillä.
Toinen epäuskon vaara Joosefilla oli se, että Miksi minä? Jumala ei ollut ilmoittanut itseään Israelin kansalle 400 vuoteen. Nyt pitkä hiljaisuus päättyi juuri nasaretilaisen rakennusmiehen, Joosefin kohdalla.
Joosef ei epäillyt Jumalaa, eikä itseään, vaan otti vastaan sen, mitä Jumala ilmoitti.
Kun olemme joulun salaisuuden äärellä, kun katsomme Jeesusta, Ihmiseksi tullutta Jumalaa, me saamme ja meidän täytyy katsoa Häntä kuten Joosef teki.
Jumala ilmoitti Joosefille, että lapsi oli siinnyt Pyhästä Hengestä ja Joosef uskoi sen.

Ihmisen ei tarvitse tietää enempää Jeesuksen syntymästä kuin
”sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta”
tai
”joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi”
ja sen lisäksi ihminen ei voi tietää, eikä saa tietää kaikkea. Vaikka asia on kiinnostanut 2000 vuotta, eivät Joosef ja Mariakaan saaneet juuri tietää sen enempää, vaikka Mariakin eli Jeesuksen ristiinnaulitsemisen, ylösnousemuksen ja Taivaaseen ottamisen jälkeenkin.
Voimme kiinnittää huomiomme siitä miten Jeesus tuli maailmaan
→ siihen, miksi Jeesus tuli tänne.

”Hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä.”
Oman kansansa, juutalaiset ja kaikki muutkin kansat.
Seimen lapsi lyötiin ristille meidän syntiemme vuoksi. Jeesuksen veri meidän syntiemme yli on paras joululahjamme.
Amen.