Vihapuhetta! Vainoamista! Tukkikaa sen akan suu! Kotimaa24:n toimitukseen tulee paljon palautetta – kiitos siitä – jossa pyydetään, vaaditaan, uhkaillaan lopettamaan kirjoittaminen vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä. Maltillisimmat tällaisen kritiikin lähettäjät toivovat, että samalla kun tehdään uutinen, jossa vl-liike näyttäytyy kriittisessä valossa, pitäisi olla juttu, jossa se näyttäytyy myönteisessä valossa.
Miksi Kotimaa24 tekee niin paljon uutisia vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä? Ja miksi blogisti Vuokko Ilola kirjoittaa jatkuvasti vanhoillislestadiolaisuudesta?
Ensin vastaus jälkimmäiseen kysymykseen: blogisti kirjoittaa siitä minkä kokee tärkeäksi. Kotimaa24:n toimitus ei rajoita aiheita, kunhan ne pysyvät asiallisuuden ja käyttöehtojen mukaisina. Moni lukee Ilolaa, vaikka on hänen kansaan eri mieltä. Hänellä on laaja lukijakunta. Eikö hyvä ja merkityksellinen blogi ole juuri tällainen. Se herättää tunteita.
(Jossain vaiheessa Kotimaa24.n blogistiksi etsittiin tarkoituksella vanhoillislestadiolaista kirjoittajaa, joka olisi kertonut kokemuksiaan mm. mediamyllerryksestä liikkeen sisäpuolisen näkökulmasta, mutta kukaan ei halunnut, uskaltanut tai ehtinyt sitoutumaan bloginpitoon. Yksittäisiä nimettömiäkin blogikirjoituksia tästä näkökulmasta on kuitenkin julkaistu, kun niitä on tarjottu. – Halukkaat ilmoittautukoot edelleen allekirjoittaneelle!)
Mitä vl-liikkeestä uutisointiin tulee, niin riippumatta Kotimaa24:stä liike on ollut muunkin median kiinnostuksen kohteena. Vanhoillislestadiolaisuus on vaikutusvaltainen ja tärkeä uskonnollinen kansanliike. Se on perinteisesti ollut suljettu, jotenkin salaperäinen, omalakinen ja senkin vuoksi kiinnostava. Lisäksi liikkeessä on tapahtumassa uudistumista, ja se on avautumassa. Kotimaa24:n velvollisuus ja toiminta-ajatus on kertoa merkittävän herätysliikkeen muutoksista ja myös sen sisällä käytävästä keskustelusta. Kaikkia osapuolia kuunnellen, luonnollisesti.
Jos Kotimaa24:llä on jokin ”agenda” tässä uutisoinnissa, niin se on avoimuuden vaatimus. Sama vaatimus on myös muussa uutisoinnissa. Arkkipiispa Martti Simojoen sanoja lainatakseni: Kirkossa ei ole mitään salattua. Ja jos on, se pitää kertoa. – Herätysliikkeissä ei ole mitään salattua. Ja jos on, se pitää kertoa lehdissä, radiossa, televisiossa, blogeissa ja sosiaalisessa mediassa.
Blogit ja sosiaalinen media on tehnyt kaikenlaisen yhteisöllisen sulkeutumisen vaikeammaksi. Ihmisten tunteita, kokemuksia ja havaintoja herätysliikkeistään ei voi kahlita. Kotimaa24 on ollut vain yksi kanava, jonka kautta patoutunut tarve keskustella ja jakaa kokemuksia vl-liikkeestä on purkautunut.
Kun Kotimaa24 syksyllä 2009 avautui (ensin pelkkänä ”blogimetsänä”), oli toimitukselle vilpitön yllätys, kuinka paljon sivustolla syntyi keskustelua juuri vanhoillislestadiolaisuudesta.
Kotimaa24 on itsenäinen journalistinen verkkouutispalvelu, ei siis Kotimaa-lehden tai kirkon ”virallinen” verkkosivusto, kuten moni eksyy välillä luulemaan. Se mitä ja miten Kotimaa24 asioista kertoo, ei ole kirkon kannanotto käsiteltävänä olevaan asiaan, vaan journalistisen harkinnan tuloksena syntynyt uutinen. Joskus uutinen vain kertoo tehdyn päätöksen sisällön, toisinaan tarjoaa siihen myös kriittisiä näkökulmia.
Kotimaa24:n toimintaa voi kuvata myös käsitteellä uskontojournalismi.
Kotimaa24:n journalistinen linja – senkin perään on kommenteissa kyselty – on ilmaistu virallisissa papereissa muun muassa seuraavasti:
1.Kotimaa24.fi tekee luotettavia ja kiinnostavia uutisia kirkosta ja kirkoista Suomessa ja maailmalla. Oma uutishankinta on toimintamme kulmakivi.
2. Kotimaa24.fi-uutisten tarkoitus on tiedonvälitys, keskustelun herättäminen ja yhteisön rakentaminen.
3. Kotimaa24.fi:ssä tehdään uutisia Suomen luterilaisista kirkosta ja sen seurakunnista, kristillisistä kirkoista Suomessa, kirkoista maailmalla, uskonnoista Suomessa ja maailmalla sekä suomalaisen yhteiskunnan arvovalinnoista.
4. Kotimaa24.fi:ssä uutisia tehdään luotettavasti, asiantuntevasti, kriittisesti, itsenäisesti, nopeasti, kiinnostavasti ja taloudellisesti.
5. Uutiset Kotimaa24.fi:ssä ovat journalistisesti tuotettuja, pääsääntöisesti lyhyitä. Uutisissa painottuvat faktat ja niiden tuoreet kommentit. Uutiset ovat mahdollisuuksien mukaan kuvitettuja ja monimediallisia (audio, video).
6. Kotimaa24.fi:n toimintaa uutistuotannossa ohjaavat arvot ovat: aloitteellisuus, luotettavuus ja kriittisyys.
7. Kotimaa24.fi-blogialueeseen sovelletaan yleisiä sosiaalisen median ja verkkokeskustelusivustojen ohjeita ja sääntöjä. Blogit eivät ole journalistista toimintaa.
Olemme nyt ongelmallisen kysymyksen parissa. Jos oleellista on vain : Yksin uskosta, yksin armosta ja yksi Kristuksen tähden.
Otan esimerkin sodasta. Olen kuullut, että joku korkea komentaja antoi alaiselleen seuraavan käskyn: Antti ota joukkos ja mene Poventsaan!
Jumala sanoi Moosekselle: Mene vapauttamaan minun kansani. Tässä on kaksi mallia. Ensimmäisessä käskyn antaja tiesi, että käskyn saaneella oli tarvittava kyky toteuttaa käsky. Jumala tiesi myös, että Mooses on sopiva siihen hommaan, mutta tarvittiin monta ohjetta ja neuvonpitoa ennenkuin oltiin perillä.
Tästä syystä emme voi ihmisten muodostamassa seurakunnassa suopsitella sitä ainoaksi ohjeeksi, koska ihmisten välinen side jää puuttumaan. Kuitenkin seurakunta on organismi, jossa toimitaan yhdessä yhteisenn päämäärän hyväksi. Se mikä itselöle olisi hyvää voi olla vahingoksi toiselle. Siksi omien vapauksien kanssa pitää olla varovainen.
Heikki. Minä EN OLE missään vaiheessa mitätöinyt nk. Kristuksen kirkkolain käyttöä, vaan olen perännyt sen OIKEANLAISTA käyttöä. Sitä ei ole käytetty vl-liikkeessä useinkaan kymmenen käskyn rikkomisen pohjalta. Esimerkiksi voitaisiin ottaa varastaminen. Pieni lapsikin ymmärtää, jos tällaisessa asiayhteydessä pistetään nk. Kristuksen kirkkolaki käytäntöön. Mutta että esimerkiksi ripsiväristä, joka on ihan todellinen tapahtuma ollut eräällä paikkakunnalla jokunen vuosi sitten, se ei ole oikeaa Kristuksen kirkkolain käyttöä.
Asia on vakava. Sinulle ripsiväri ei merkitse mitään, se on hyvä asenne, sen ei pitäisi olla sen kummempi asia kenelleekkään. Homma on mennyt pieleen siinä vaiheessa, kun siihen on sidottu kuolema ja autuus. Sama kuin punainen paita olisi kuolemaksi tai autuudeksi, riippuen siitä, pitääkö sitä vai ei.
Vl-liikkeessä tuo Jeesuksen antama ohje -jota ei todellakaan voi väheksyä eikä sivuuttaa!- on otettu tueksi IHMISOPEILLE ja se on väärin. Ja kauhistuttavaksi ja vääräksi juuri hengellisessä mielessä asian tekee se, että ihmiseltä viedään taivaspaikka ihmisopin ja täydellisesti höpöasian perusteella.
Sinä saat ja kuka tahansa saa ajatella ripsivärin (tai jonkun muun höpöpasian) olevan kuolemaksi tai autuudeksi, mutta Raamatusta ei löydy perustelua sille ja on yksiselitteisesti HUUTAVA VÄÄRYYS mitätöidä kenenkään uskoa tällaisella asialla.
Eli olen sitä mieltä, että Kristuksen kirkkolain käyttö seurakunnassa OIKEALLA tavalla käytettynä ON hyvä asia ja oikein. Ei mitenkään voi ajatella, että esimerkiksi varastelu tai toisen ihmisen satuttaminen olisi kristillisessä seurakunnassa asia, jonka voi ohittaa olankohautuksella ja puuttumatta asiaan.
Kristuksen kirkkolakia on käytetty monissa sellaisissakin tapauksissa, joissa syytös on ollut seurakuntaa tai Jumalan valtakuntaa vastaan nouseminen. Nämä jutut on olleet ihan älyttömiä.
Minusta ko. raamatunkohtaa on ”tärvelty” vl-liikkeessä, sen väärän käytön vuoksi, jos nyt näin voisi sanoa.
Tuomo
Ymmärrän siinä mielessä, että kun blogikirjoitus tulee uutisen seurauksena, niin pitää voisi pitää uutisen tuloksena. Toisaalta pohdin, että näinhän on viestinkin kanssa ja silti en pitäisi tuloksia välttämättä vakavana journalismina. Viestien ja blogien ero täällä tosiaan on se, että toimitus valikoi blogistit, mutta ei viestien kirjoittajia. Itse en henkilökohtaisesti ole tarkkaan perehtynyt näihin. Mutta vertaan mielipidekirjoituksiin, jotka tarkoittavat kirjamillisesti mielipidettä. Mikä on journalismin ja oman mielipiteen ero? Sitä ei varmaan ole, koska kolumnit lienevät journalismia.
Heikki, epäilen että sinäkään et ole vapaa tuosta ”uskontoshoppailusta”. Sinullekin kelpaa vain kristinusko joka vaalii sinulle tärkeitä perinteisiä arvoja. Ne eivät ole sen jumalallisempia kuin toimittajan vaatimus naispappeuden hyväksymisestä.
Ns. Kristuksen kirkkolain vl-versio syytetyn epäuskoiseksi tuomtsemineen ei vastaa Jeesuksen kokonaisopetusta. Miten Jeesus toimi kun seurakunta toi hänen eteensä tuomittavaksi syntisen naisen? Sanoiko hän, että Kristuksen kirkkolain hengessä tällainen julkisyntinen on sidottava synteihinsä ja todettava epäuskoiseksi? Vai sanoiko hän että saat vielä viimeisen mahiksen mutta jos vielä jäät kiinni niin emme pidä enää sinua uskovaisena?
Kristukse kirkkolain vl-versio vaatii sokeutta omille synneille, muuten sitä toisen tuomitsemiseen käyttävät joutuisivat tuomitsemaan itsensäkin.
Heikki, tässä ei ole kysymys individualismista vaan inhimillisyydestä ja Jeesuksesta. Ne ovat tätä kirkkolaiksi kutsuttua kurinpitopykälää vastaa.
”Jos tässä olisi pelastuksesta kyse, niin riittäisikö 75% seuraaminen.” Prosenttien ja muiden mittapuiden mukaan Kristuksen seeuraamista mittaaville on tallennettu Jeesuksen vertaus viinitarhan työläisistä: ”Kun ensiksi palkatut tulivat, he luulivat saavansa enemmän, mutta hekin saivat vain denaarin. Silloin he nostivat metelin ja sanoivat isännälle: ’Nämä viimeksi tulleet tekivät työtä yhden ainoan tunnin, ja silti sinä annat heille saman kuin meille, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.’ Mutta isäntä sanoi yhdelle miehistä: ’Ystäväni, enhän minä tee sinulle vääryyttä. Emmekö me sopineet denaarista? Ota omasi ja mene. Minä tahdon maksaa tälle viimeksi tulleelle saman kuin sinulle, ja kai minä saan omallani tehdä mitä haluan? Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?’ ’Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.'” Kukapa meistä pystyisi toteuttamaan elämässään 75-prosenttisesti Jumalan tahdon? 25% voi sekin olla saavuttamaton tavoite. Kyllä meidän pitää turvautua Jumalan 100-prosenttiseen armoon ja laupeuteen.
Varmaan sen voi niinkin lukea. Mieleeni tulee joku raamatun kohta, jossa sanotaan suurinpiirtein näin:
Aamos 3: 3. Taitaako kaksi yhdessä vaeltaa, ellei he yhteen sovi?
Ihan pakko nyt muistuttaa, että K24 on antanut tilaa myös positiivisille äänenpainoille. Blogimetsän aikaan kirjoitin itse niitä iloisia ja kauniita kirjoituksia vl-kulttuurista. Taisi niistä joku tulla nostetuksi ”narikkaankin”, jos en aivan väärin muista. Vierailevana kirjoittajana voi ihan kuka tahansa kirjoittaa omista ihanista kokemuksistaan liikkeessämme, siitä rauhasta, vapaudesta ja ilosta, mitä seurakuntayhteydessä on mahdollista kokea.
Negatiiviseksi koetun uutisoinnin ja Vuokon blogien ”menestyksen” paljous on suoraa seurausta siitä, että rauhanyhdistysten tilaisuuksissa ei ihan oikeasti ole mahdollisuutta avoimeen keskusteluun. Olen sen itse kokenut lähivuosina useampaan kertaan. Kun ihan oikeasti hämmentyneenä, itsensä huonoksi tuntevana on kysynyt jotain ja kertonut omista tunteistaan, on vastaan voinut saada raskaan ryöpytyksen siitä miten ei ole rakkaudellinen vaan vikoileva. On leimattu valehtelijaksi ja liioittelijaksi. Se tiedättekö sattuu!!! Eikä kukaan uskalla julkisesti nousta tukemaan, mutta jälkikäteen saa kyllä rohkaisua ja lohdutusta, niiltäkin jotka eivät itse samoja asioita kipuile, mutta ovat järkyttyneet saamastani kohtelusta. Nykyään en itse enää jaksa ollenkaan lähteä keskusteluiltoihin, on pakko suojella omaa psyykeä. Enkä täälläkään ole juuri viime aikoina kommentoinut, samasta syystä. Kiitollinen toki olen siitä, että K24 antaa mahdollisuuden todelliselle keskustelulle ja vl-liikkeen aidolle moniäänisyydelle. Että jormat, vuokot, heikit, topit ja muut saavat jokainen halutessaan äänensä kuuluviin.
Vielä kun tätä ”kirkkolakia” käytetään asioista, jotka ovat luokkaa ripsiväri, seurakuntaa vastaan nouseminen, väärä henki ym. (Kaikki täysin Raamatuun perustumattomia väitteitä, joskus kyse on siitä että syytetty on vastustanut seurakunnan johtajien väärää toimintaa) niin on kyse Jeesuksen toiminnan perverssistä irvikuvasta.
Lauri, kukapa voisi olla se joka voi sanoa noudattavansa Jeesuksen opetuksia 100%. Armo on kaiketi se joka antaa anteeksi vaikka emme kykenekään ihan 100% suoritukseen.
Se ei tietenkään tarkoita että saa tehdä mitä vain. Emme me saa esim. antaa lähimmäisen kuolla silmiemme edessä ja ajatella ”enpä jaksa, minut armahdetaan kuitenkin”.
Minä kirjoitin: JOS…
Miten paljon voi poiketa yhteisön normista ollakseen vielä jäsen. Siitä oli kyse. Me näemme poliittisella puolella, että eduskunnassakin erotetaan niskurit????