Pelastusvarmuus

Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa? Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? Niinkuin kirjoitettu on: ”Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina.” Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. (Room. 8:31-39)

b2ap3_thumbnail_Pelastusvarmuus.jpg

Miten suhtaudut Raamatussa oleviin lupauksiin?

Jeesus sanoo: ”Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa”? (Joh. 14:2); Miksi kannattaa luottaa Jeesuksen lupaukseen?

Paavalin julistamaan evankeliumiin sisältyy myöskin se, että Jumala on tuomitseva kaikki ihmiset Paavalin julistaman evankeliumin mukaan (vert. Room. 2:1-16  ja Apt. 17:30-32); Miten ymmärrät tuomion ja toisaalta mitä puhdas ja oikea evankeliumi on?

Miksi on väärin rypeä epäukossa ja yrittää kaikella lailla omilla teoilla ansaita pelastuksen?

Miten ymmärrämme syntien anteeksiantamuksen; kertakaikkinen ja täydellinen vai elinikäinen kehitys?

Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä. (1. Joh. 5:13); Mitä tarkoittaa, että elämme jo nyt iankaikkista elämää?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

 

  1. Juha > Jouni, pitkälti olen samaa mieltä kanssasi. En kuitenkaan voi ottaa mitään kunniaa itselleni siitä, että uskon Jumalaan.

    V: Kun Jumala sinua kutsui ja tahdoit sanoa, että kyllä, niin eihän tässä mitään kunniaa sinulle tulekaan. Kun velkoja tahtoo antaa velan anteeksi puhtaasta armosta ja kysyy vain ensiksi, että tahtooko velallinen saada anteeksi ja jos velallinen tahtoo ja sitten saa enteeksi, niin eihän velallinen voi tästä ottaa mitään kunniaa itselleen. Ne jotka opettavat ennaltamääräämistä ja sitä, ettei ihmisellä ole mahdollisuutta ottaa kantaa kyllä tai ei, kun Jumala häntä kutsuu, niin he näkevät esimerkissäni, että velallinen saa kunnian itselleen, joka on täysin käsittämätöntä.

    Juha > Eipä minussa ole mitään sellaista omaa hyvyyttä, että Jumala olisi minut valinnut sen tähden.

    V: Ei kenessäkään. Jumala on suuressa rakkaudessaan ja armossaan valinnut kaikki pelastumaan. Ristintyö koski jokaista ihmistä yhtä paljon. Mutta, hän antaa ihmiselle valinnan mahdollisuuden, että tahtooko hän ottaa kutsun vastaan vai ei. Sinä ja minä olemme tahtoneet, kun hän ensiksi teki tarjouksen ja siksi hän on tehnyt sydämissämme suuren muutoksen. Mutta kun me sanoimme ”kyllä”, niin eihän tästä meille mitään kunniaa tule sen enempää kuin velalliselle joka sanoi ”kyllä” kun velkoja kysyi puhtaasta armosta, että tahtooko tämä saada velan anteeksi.

  2. Jouni, kiitos kommenteista. Velkojemme maksu on suoritettu Golgatalla 2000 vuotta sitten. Olemme 2000 vuotta myöhässä tässä asiassa, jos ajattelemme siihen jotenkin osallistua omin teoin.

    Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo. Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä, mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa; mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu. Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä. Tuskinpa kukaan käy kuolemaan jonkun vanhurskaan edestä; hyvän edestä joku mahdollisesti uskaltaa kuolla. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme. Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta. Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut; emmekä ainoastaan sovitetut, vaan vieläpä on Jumala meidän kerskauksemme meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta me nyt olemme sovituksen saaneet. (Room. 5:1-11)

  3. Juha > Velkojemme maksu on suoritettu Golgatalla 2000 vuotta sitten. Olemme 2000 vuotta myöhässä tässä asiassa, jos ajattelemme siihen jotenkin osallistua omin teoin.

    V: Niin, eihän velan armahduksessa velallinen voi osallistua velan maksuun, koska sen tekee velkoja. Valallisen on vain suostuttava että hän saa ne anteeksi. Golgatalla avattiin meidän nimellämme pankkitili johon sijoitettiin velkaamme vastaava summa. Mutta ennen kuin tuo summa voidaan ottaa velanmaksuksi, niin meidän on käytävä tekemässä allekirjoitus, että hyväksymme tuon tilin omaksemme. Kun tämän olemme tehneet, niin tilillä oleva rahasumma siirtyy automaattisesti velanmaksuksi.

    Voimmeko nyt röyhistää rintaamme, että olemme omin teoin saaneet velkamme anteeksi kun hyväksyimme meille osoitetun tilin omaksemme? Emme tietenkään.

  4. ” Mutta ennen kuin tuo summa voidaan ottaa velanmaksuksi, niin meidän on käytävä tekemässä allekirjoitus, että hyväksymme tuon tilin omaksemme. Kun tämän olemme tehneet, niin tilillä oleva rahasumma siirtyy automaattisesti velanmaksuksi. ” ?
    ” Kurjan syntisen vanhurskauttaminen Jumalan edessä merkitsee absoluutiota, sitä, että hänet julistetaan vapaaksi kaikista synneistään ja ansaitsemastaan kadotustuomiosta ja että hänet otetaan Jumalan lapseksi ja iankaikkisen elämän perilliseksi. Tätä emme lainkaan ansaitse emmekä ole sen arvoisia. Tämä ei perustu siihen, mitä me aikaisemmin, samanaikaisesti tai myöhemmin teemme, vaan pelkästään armoon, yksin meidän Herramme Kristuksen ansioon, täydelliseen kuuliaisuuteen, katkeraan kärsimykseen ja kuolemaan sekä hänen ylösnousemukseensa. Hänen kuuliaisuutensa luetaan meille vanhurskaudeksi” (Lainaus tunnuskirjan Yksimielisyyden ohjeesta SD 3,9).
    Toisin sanoen, ei meidän ” allekirjoitusta” tarvita, sillä Kristus on yksin allekirjoittanut sen Golgatalla. Sillä Jumalan armo ei perustu kuten yksimielisyyden ohjeessa sanotaan. ” Tämä ei perustu siihen, mitä me aikasemmin, samanaikaisesti tai myöhemmin teemme, vaan pelkästään armoon”

  5. Jouni, aina voi tehdä ihmisoppeja, kuinka me muka kelpaisimme Jumalalle paremmin. Nämä ihmisopit eivät kuulu Kristuksen oppiin. Evankeliumiin ei saa lisätä mitään vaatimusta, ei pienintäkään.

    Te hullut Galatalaiset! kuka teidät on vimmannut totuutta uskomasta? joiden silmäin eteen Jesus Kristus kirjoitettu oli, teidän seassanne ristiinnaulittu. Sen tahdon minä ainoastaan teiltä tietää: oletteko te Hengen saaneet lain töiden kautta eli uskon saarnaamisen kautta? Oletteko te niin tomppelit? Hengessä te olette alkaneet, tahdotteko te nyt lihassa lopettaa? Oletteko te niin paljon hukkaan kärsineet? Jos se muutoin hukassa on. Joka siis teille hengen antaa ja tekee voimalliset työt teidän seassanne, tekeekö hän sen lain töiden kautta eli uskon saarnaamisen kautta? Niinkuin Abraham oli Jumalan uskonut, ja se on luettu hänelle vanhurskaudeksi, Niin te myös jo tiedätte, että jotka uskossa ovat, ne ovat Abrahamin lapset. Mutta Raamattu oli sitä jo ennen katsonut, että Jumala pakanatkin uskon kautta vanhurskaaksi tekee; sentähden hän edellä ilmoitti Abrahamille: sinussa (sanoo hän) kaikki pakanat pitää siunatut oleman. Niin tulevat kaikki ne, jotka uskosta ovat, siunatuksi uskovaisen Abrahamin kanssa. Sillä niin monta, jotka lain töissä riippuvat, ovat kirouksen alla; sillä kirjoitettu on: kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikissa mitä lakiraamatussa kirjoitettu on, että hän niitä tekis. Mutta ettei kenkään vanhurskaaksi tule Jumalan edessä lain kautta, se on tiettävä; sillä vanhurskaan pitää elämän uskosta. Mutta laki ei ole uskosta, vaan ihminen, joka ne tekee, hän elää niissä. Mutta Kristus on meitä lunastanut lain kirouksesta, koska hän tuli kiroukseksi meidän edestämme; sillä kirjoitettu on: kirottu on jokainen, joka puussa riippuu, Että Abrahamin siunaus pitäis pakanain ylitse Jesuksessa Kristuksessa tuleman, ja me niin saisimme uskon kautta sen luvatun Hengen. (Gal. 3:1-14/Biblia)

    Rakkaat veljet! minä puhun ihmisten tavalla. Ei yksikään riko ihmisen testamenttia, koska se vahvistettu on, eikä siihen mitään lisää. Lupaukset ovat tosin Abrahamille ja hänen siemenellensä annetut; ei hän sano: ja siemenille, niinkuin monesta, vaan niinkuin yhdestä: ja sinun siemenessäs, joka on Kristus. Mutta sen minä sanon: testamenttia, joka Jumalalta on vahvistettu Kristuksen päälle, ei rikota, ettei lupaus turhaan raukeaisi lain kautta, joka sitte neljänsadan ja kolmenkymmenen vuoden perästä annettu oli. Sillä jos perintö on laista, niin ei se silleen ole lupauksesta; mutta Jumala on sen Abrahamille lupauksen kautta lahjoittanut. Mihinkä siis laki? Hän on tullut ylitsekäymisten tähden, siihenasti kuin siemen oli tuleva, jolle lupaus tapahtunut oli, ja on enkeleiltä asetettu välimiehen käden kautta. Mutta välimies ei ole yhden, vaan Jumala on yksi. Onko siis laki Jumalan lupauksia vastaan? Pois se! Sillä jos laki olis annettu eläväksi tekemään, niin tosin vanhurskaus tulis laista. Mutta Raamattu on kaikki sulkenut synnin alle, että lupaus annettaisiin uskon kautta Jesuksen Kristuksen päälle uskovaisille. Mutta ennenkuin usko tuli, olimme me lain alla kätketyt ja siihen uskoon suljetut, joka piti ilmoitettaman. Niin on laki ollut meidän opettajamme Kristuksen tykö, että me uskon kautta vanhurskaaksi tulisimme. Mutta sitte kuin usko tuli, niin emme enempi ole sen opettajan alla. Sillä te olette kaikki Jumalan lapset uskon kautta Jesuksen Kristuksen päälle. Sillä niin monta kuin te Kristukseen kastetut olette, niin te olette Kristuksen päällenne pukeneet. Ei ole tässä Juudalainen eli Grekiläinen, ei orja eli vapaa, ei mies eli vaimo; sillä te olette kaikki yksi Kristuksessa Jesuksessa. Mutta jos te olette Kristuksen, niin te olette myös Abrahamin siemen ja lupauksen jälkeen perilliset. (Gal. 3:15-29/Biblia)

  6. Toisin sanoen, ei meidän ”allekirjoitusta” tarvita, sillä Kristus on yksin allekirjoittanut sen Golgatalla. Sillä Jumalan armo ei perustu kuten yksimielisyyden ohjeessa sanotaan. ”Tämä ei perustu siihen, mitä me aikaisemmin, samanaikaisesti tai myöhemmin teemme, vaan pelkästään armoon”.

    Martti, kiitos hyvästä kommentista. Näin on.

  7. ”Kuinka kukaan voisi uskoa Raamatun Jeesukseen, jos evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta ei julistettaisi oikein ja puhtaasti?” Mikä on oikein ja puhtasti? Raamatusta voi löytää ajatuksen, että ristiinnaulitun Jeesuksen lisäksi kaikki muu oppi on turhaa ja hämmentävää. ”Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta.”

  8. Martti Pentti, kiitos erinomaisesta pohdinnasta. Oikein julistetussa evankeliumissa Jeesus on oikealla paikalla ja puhtaassa evankeliumissa ei ole lakia. Jumala hyväksyy meidät yksin Jeesuksen ansiosta ja siihen ei saa lisätä mitään meidän omia tekoja tai uskovalle pelastuksen ehtoja. Pelastukseen riittää yksin Jeesus. Armosta pelastumme!

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.