Pyöreän pöydän keskustelu

Olisi kiintoisaa seurata pyöreän pöydän äärellä käytävää keskustelua, jossa olisi mukana muut pelastuksesta poissulkevien uskonyhteisöjen edustajia oppeineen ja näkemyksineen. Pöydän äärellä voisi olla vaikka vanhoillislestadiolaisia, mormoneja, todistajia ja konsernilaisia.

Jokaisen ryhmän jäsenen pitäisi perustella, miksi vain juuri heillä ainoina koko maailmassa on Pyhä Henki, miksi juuri heidän raamatuntulkintansa on oikea ja miksi vai heillä on keskuudessaan jäsenten välistä oikeaa rakkautta, kuten he kaikki väittävät.

Todistajat perustelevat oikeassa olemistaan Totuudella.

http://www.jw.org/fi/

 

Vanhoillislestadiolaiset vetoavat siihen, että he ovat Jumalan valtakunta ja vain heillä on anteeksiantamus, jonka Jeesus antoi omille opetuslapsilleen.

http://rauhanyhdistys.fi/fi/nain-me-uskomme/

 

Mormonit Viimeisellä ilmoituksella, jonka Moron-enkeli ilmoitti Joseph Smithille http://www.mormonismi.net/kh/kirkon_alkupera.shtml

 

Konsernilaiset käsittävät olevansa A-luokan kansalaisia ja muut ovat velttoja ja heillä on jatkuvat suorat ilmoitukset Jumalalta Profeetan kautta.

https://sites.google.com/site/maitobaari/konserni

 

Voisiko tällaista pyöreän pöydän keskustelua käydä julkisesti ja vaikkapa suorana lähetyksenä televisiosta? Minusta kaikkien Oikean Totuuden omaavien ihmisten kannattaisi vakavasti harkita asiaa, sillä onhan kysymys iankaikkisesta elämästä ja ihmissielujen pelastuksesta.

Näillä kaikilla yhteisöillä on myös samanlaisia kokemuksia uskon saamisesta ja siitä, kuinka muualta ei ole saatu rauhaa tunnolle ja kuinka huonosti asiat ovat muualla. He kaikki tuntevat sismmissään, syvällä sydämessään, että juuri tämä usko on oikea ja merkkinä siitä on maailman pilkka, roskittaminen ja mustamaalaaminen.

Sanomattakin on selvää, että jos tällainen keskustelu käytäisiin, juttu kääntyisi lopulta siihen, minkälainen seksuaalisuuden toteuttaminen on oikeaa, niin kuin kaikkiin ”hyviin” uskonnollisiin keskusteluihin kuuluu 😉

Hmm, aletaanko raahaamaan pyöreää pöytää vaikkapa A-studioon?

  1. Elämä on ihmeellistä ja uskonelämä vieläkin ihmeellisempää
    Ihminen voinee kyllä uskotella itsellensä ihan mitä tahansa, kunhan sen joku riittävän uskottavasti perustelee.
    Toki myös se ympäristö, mihin ihminen syntyy ja missä kasvaa, määrittää helposti sen mihin hän uskoo. Siitä on vaikeaa lähteä ulos mihinkään suuntaan vaikka haluaisikin, varsinkin mitä tiukempi ”ryhmäkuri” on.
    Kyllähän tuollaisessa keskustelussa meidän kirkkomme viidesläisetkin ”kalpenisivat” aika ”normaaleiksi” ihmisiksi…
    Itseäni on ihmetyttänyt se, että missä se ”oikea” usko on ollut satoja vuosia, jos joku näistä yhteisöistä on löytänyt sen vasta lähiaikoina…

  2. Kommentii toisaalta tähän keskusteluun:

    ”Minulla on ajatus, että kukin noista ’ainoistaoikeista’ ryhmistä kuvittelee itsensä niin ylemmäksi muita, että KAIKKI muut näyttävät olevan alempana. He eivät ehkä alistu eikä antaudu minkäänlaiseen keskusteluyhteyteen toistensa kanssa? Ylemmyys on niin vahvana jokaisella?”

  3. Eikö heiltä voi kysyä edes, miksi? Siis millä he perustelevat olevansa ainoa oikea, pelastava taho? Lestadiolaisilla se muistaakseni kuuluu johonkin Sakarjan kirjan hevosiin ja niiden lähtöilmansuuntiin. Mormoneilla se on helppo perustella sillä, että vain heillä on koko totuus (Mormonin kirja), kun taas meillä muilla vajavaisilla vain pelkkä Raamattu… Entä JT:t?

  4. Eikö Jumalalla ole tunteita ja surua eksyneestä? Olisiko jumalakuva jäänyt vähän valjuksi, jos epäilemme??
    Mormonien ja veeällien vertailu on sikäli hassua, ettei ensiksi mainittu edes ole kristillinen kirkkokunta. Niin erikoisia he ovat monine jumalineen ja Klobos-planeetalla asuvan luojansa kanssa.

    Eräällä toisella blogilla keskustellaan tänäänkin ihan viisaan eksegeetisti siitä, kuinka kirkolliskokouksen päätökset ovat Jumalan sanaa korkeampi auktoriteetti. Mitä sanoivatkaan aikoinaan luterilaiset isät siitä asiasta??
    Jokaisessa yhteisössä on perkaamista ja varmasti omat naurunaiheensakin, jos pilkan tielle lähdetään.
    Kun lukee katolista katekismusta, on siinäkin seurakuntaopppi varsin ahdas.
    Lestadiolainen seurakuntaoppi ei ole monoliitti, koska variatiota on.
    >>Itseäni on ihmetyttänyt se, että missä se ”oikea” usko on ollut satoja vuosia, jos joku näistä yhteisöistä on löytänyt sen vasta lähiaikoina…>>>>

    Ei kaiketi kukaan ole saanut uskoa sieltä, missä sitä ei ole olemassa puhtaan sananjulistuksen puuttuessa.
    Usko on ollut koko ajan mukana, mutta näkyy historiallisesti olleen tavallisesti pienen vähemmistön vaalittamana enemmistön keskittyessä uudistamiseen kulloistenkin tuulien mukaan.

  5. Minustakin olisi kiinnostaava seurata tuollaista keskustelua. Jäin miettimään tuota määritelmää ”muut pelastuksesta poissulkevien uskonyhteisöjen edustajia”. Sellainenhan kristinusko yleensäkin on, riippumatta herätysliikkeestä tai suuntauksesta, vai olenko ymmärtänyt pelastuskäsityksen ihan väärin?

  6. Toisia kovasti ärsyttää veeällien seurakuntaoppi, mutta esim. roomalaiskatoliste ei. Saahan kirkossamme julistaa paljon pahempiakin harhaoppeja, eivätkä ne ole herättäneet näissä veeälliä paheksuvissa närää. Mitä mahtoikaan Kuopion entisen primaksen Amerikasta tuoma Spong opettaa kuulijoilleen?

  7. Jormalle pari kommenttia;
    sain ihoreaktioita ja muita puistatuksia tuosta lauseesta lapsen näkökulmasta, opettajana, en teologina. En miettinyt Jumalan olemusta vaan lapsen ajatusmaailmaa.

    Toisekseen, tuo huomiosi ”Toisia kovasti ärsyttää veeällien seurakuntaoppi, mutta esim. roomalaiskatoliste ei”. Loppu n:n puuttumisesta huolimatta aloin ajatella, miksi näin on. Siksi, että roomalaiskatolisten oppi ja/tai ajattelu ei koskaan ole tuottanut minulle henkilökohtaista harmia, mutta vl-oppi on.

  8. Sinänsä mielenkiintoisen porukan Vuokko on kokoamassa pöydän ympärille. Maitobaarista en tiedä mitään. Kun puhutaan lestadiolaisista, tulee olla tarkkana, että tiukka seurakunta- ja pelastuskäsitys ei ole kaikkien lestadiolaisliikkeiden ominaisuus. Vl-liike on näistä ainakin kristillinen ryhmittymä, mutta poikkeaa mormoneista ja jehovantodistajista myös siinä, että sen toiminnasta ei kuvastu hätä muiden pelastumisesta. En ole koskaan törmännyt vl-liikkeen taholta ns. tavoittavaan työhön, mutta mormonien ja todistajien osalta kylläkin.

  9. Jorma Ojalalta pari mielenkiintoista kysymystä:

    Eikö Jumalalla ole tunteita ja surua eksyneestä? Olisiko jumalakuva jäänyt vähän valjuksi, jos epäilemme??

    Minun vastaukseni kumpaankin kysymykseen on ei. Siksi että kaikkivaltias Jumalamme ja luojamme ei ole inhimillistettävissä. Hän on kaiken inhimillisen käsityskyvyn yläpuolella. Ymmärrän kyllä että mielellään näin haluttaisiin uskoa ja uskotella, koska Jumalan inhimillistäminen on tehokas keino vedota ihmisten tunteisiin ja saada ihmiset uskomaan mihin tahansa. Jopa pelkäämään Jumalaa, koska sanoohan vanha sananlaskukin, että Herran pelko on viisauden alku. Myös Raamatun kertomuksissa meidän kaikkivaltias Jumalamme inhimillistetään ja ehkäpä juuri tästä syystä kirkkojen valta-asema historiassa on ollut niin vahva kuin se on ollut. Melkein kaikkien uskontojen valta on mielestäni aina perustunut auktoriteettiuskoisten ja -pelkoisten yksinkertaisten ihmisten mielenhallintaan, sanoisin.

Ilola Vuokko
Ilola Vuokko
Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suvanteissa, pyörteissä, myrskynsilmissä ja sen opetuksen läpivärjäyksessä rapiat nelikymppiseksi kasvanut naisimmeinen.