Minä uskon Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan Luojaan.
Mitä se merkitsee? Vastaus: Uskon, että Jumala on luonut minut sekä koko luomakunnan, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit sekä pitää niitä jatkuvasti yllä. Hän antaa myös vaatteet ja kengät, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, vaimon ja lapset, pellon, karjan sekä kaiken omaisuuden. Hän suo minulle joka päivä runsaasti ruumiin ravintoa ja kaikkia elämän tarpeita, suojelee kaikilta vaaroilta, turvaa ja varjelee kaikesta pahasta. Kaiken tämän hän tekee yksinomaan isällisestä, jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan, vaikka en sitä lainkaan ansaitse enkä ole sen arvoinen. Tästä kaikesta minun on häntä kiitettävä ja ylistettävä ja tämän vuoksi häntä palveltava ja toteltava. Tämä on varmasti totta.
Tunnustuskirjat/Vähä katekismus/Ensimmäinen uskonkohta(sivu 305)
Uskotko Isään Jumalaan, joka on luonut koko luomakunnan vai evoluutioon ja sattumaan; miksi ja mikä merkitys luomiskertomuksella tai alkuräjähdyksellä ja sattumalla on meille?
Arkkipiispa Jukka Paarma: ”Jumala nähdään takaapäin. Jumala ikään kuin kätkeytyy vastakohtaansa. Jumala ei suostu ihmisten paljastamaksi tai ihmisten selitettäväksi. Jumala on salattu Jumala ja hänen voimansa näkyy hänen heikkoudessaan, Jumalan kirkkaus pimeyden keskellä ja hänen läsnäolonsa tunnetaan poissaolon kokemuksen keskellä.”
Miksi meillä on salattu Jumala?
Mikä merkitys meille on Isä meidän -rukouksella?
Linkki arkkipiispa Jukka Paarman hyvään saarnaan Roomassa:
http://www.evl.fi/arkkipiispa/jp17-1-99.htm
Kaikki julkaistut blogini:
Kiitos Elias. Maan ja auringon vauhdeissa on ihan tähtitieteelliset lukemat, joten eivät ne minun ymmärrykseen sovi. Ehkä tämä on syy, etten niitä muista enkä ymmärrä.
”The Sun’s orbital speed around the Galaxy: ~200 km/s (720,000 km/h, 450,000 mph); The Earth’s orbital speed around the Sun: 30 km/s (108,000 km/h, ~70,000 mph)”
@ Elias Tanni
Kiitti Elias valistuksesta. Nyt taidetaan sitten veljet viimeinkin olla ihan samaa mieltä ensimmäistä kertaa näissä ketjuissa seikkaillessa. Hyvä, kerrankin näin.
Kimmo, hieno juttu, jos vierailusi ei ollut turha. Huomasitko, että blogissani oli linkki arkkipiispa Jukka Paarman erinomaiseen saarnaan Roomassa?
Lienee myös vähän niin, että totuuskin muuttuu, ei vain käsityksemme siitä.
Juha olis voinut lisätä yhden sanan. Mitä Jumala ainakin haluaa meidän tietävän. Raamattu ei ollut omana aikanaankaan ainoa kirja juutalaisten keskuudessa. Heillä oli muista asioista omat teoksensa, tämä li se, joka koski uskontoa ja VT:n osalta lakia. Hellenistinen sivistyskin oli levinnyt sinne, joten maailmankuvaakaan ei rakennettu yksin Vanhasta testamentista.
Teemu, kiitos kommenteistasi. Jos tarkoitat juutalaisten Talmudia, niin onko siinä sellaista Jumalan sanaa, joka puuttuu meidän Raamatusta vai mitä tarkoitit?
En tiedä, mitä Teemu ajatteli, mutta oli juutalaisilla myös Talmudin ulkopuolista kirjallisuutta ja muuta kautta hankittua sivistystä.
”Minä uskon Jumalaan, en koulukirjoihin.” Mikä vastakkainasettelu tuo on olevinaan? Minusta tuskin mikään voisi olla yhteismitattomampaa kuin Jumala ja koulukirjat.
Raamattukin on kirja ja sellaisena informaation väline. Raamatun välittämään tietoon suhtautuminen ei vielä kerro uskosta tai epäuskosta Jumalaan. Ei usko kestä tai sorru sen mukaan, pitääkö Joonan kalaa todellisena tai edes mahdollisena. Tärkeämpää on oivaltaa, mitä Raamattu ilmoittaa meille Jumalasta ja hänen suhtautumisestaan meihin.
Olin tänään kylässä ja luin joutessani Bo Giertzin kirjaa ”Uskon ABC”.
Siinä autuas piispa selittää, miten tärkeää on uskoa niin, kuin Raamattu opettaa, emme voi löytää Jumalaa muualta kuin Raamatusta, sillä juuri siinä hän puhuu meille.
Yleinen ilmoitus on tietysti eri juttu, mutta se on vajavainen, eikä kerro siitä, mitä Jumala todella on ja mitä hän meille tahtoo.
Talmudin kirjoitettu muoto Mishna itse asiassa alkaakin vasta myöhäisantiikin/varhaiskeskiajan aikana. Siinä vaiheessa temppeli oli jo tuhottu ja Jerusalem hävitetty. Suullisen tradition lisäksi alettiin tarvita kirjoitettua, koska ei oltu enää omalla maaperällä.
Mutta varsinaisesti tarkoitin muuta kirjallisuutta, jota kuten Elias todistaa, oli olemassa. Juutalaiset eivät eläneet missään kulttuurityhjiössä, vaan tunsivat mitä maailmalla kirjoitettiin. Paavalikin viittasi pari kertaa Epimenidesiin, joka eli 500-luvulla eKr.
”Autuas piispa selittää, miten tärkeää on uskoa niin, kuin Raamattu opettaa, emme voi löytää Jumalaa muualta kuin Raamatusta, sillä juuri siinä hän puhuu meille.” Tämä ei suinkaan tarkoita, että meidän tulisi tietää kuten Raamattu tietää. Raamattu ei ole erehtymätön ilmoitus luomakunnasta. Sen kirjoittajat ovat olleet aikansa lapsia ja me olemme oman aikamme.Alakoululaisemme tietävät paljon sellaista, mistä antiikin viisaimmillakan ei ollut aavistusta.