11. sunnuntai helluntaista, Luuk. 4: 23-30, Sakari Hosike

Sakari Hosike
Tampereen Luther-talo

Kuka on autuas?

Kerran Jeesus sanoi, että ”Ja autuas se, joka ei loukkaannu minuun.”

Päivän evankeliumi on Nasaretin kaupungista Jeesuksen julkisen toiminnan alusta. Jeesus oli tullut sapattina kotikaupunkinsa synagoogaan ja opetti. Nasaretilaiset loukkaantuivat Häneen ja Jeesus varoitti heitä kovin sanoin. Siihen nasaretilaiset vastasivat yrittämällä tappaa Jeesuksen, johon Jeesus vastasi menemällä pois.

Ensin katsomme mitä tapahtui Nasaretin synagogassa, kun juutalaiset olivat loukkaantuneet Jeesukseen ja Jeesus varoitti heitä. Sitten palataan siihen mistä päivä alkoi tuona sapattina Nasaretin synagogassa eli siihen, mitä Jeesus opetti ja mihin ja kehen juutalaiset loukkaantuivat.

Nasaret 2/2
Jeesus sanoo: ”Kaiketi aiotte sanoa Minulle tämän sananlaskun Parantaja, paranna itsesi: tee täälläkin, kotikaupungissasi niitä suuria tekoja, joita olemme kuulleet tapahtuneen Kapernaumissa.”
Ajatuskulku on, että suutarin lapsille kenkiä! Vaatimus Jeesukselle: Muualla olet tehnyt ihmeitä, kotikaupungille myös! Parantaja paranna itsesi! Jeesus julkitoi juutalaisten loput ajatukset, jotka liittyivät siihen, että he alkoivat vähätellä Jeesusta oman kylän rakennusmiehen, Joosefin poikana.
Mistä Vanhasta testamentista löytyy tällainen sananlasku parantaja paranna itsesi? Ei löydykään.
Mutta Uudesta testamentista myöhemmin löytyy: Messias. Tule alas ristiltä. Pelasta itsesi. Lääkäri, paranna itsesi.

Sen sapatin Nasaretin tapahtumista löytyy muutenkin monia yhtymäkohtia ristiinnaulitsemiseen sekä helluntain jälkeiseen lähetystyöhön: Jeesus aiotaan tappaa, epämääräinen syyte on jumalanpilkka, syyttäjinä oma kansa, ihmisten raivosta huolimatta Jeesus määräsi milloin Hänen aikansa on, Jeesuksen varoitus ja lynkkaysyritys ovat paljolti samankaltaiset kuin mitä Stefanos todisti ja miten hänet lynkattiin.
Sekä isona asiana se, että koska juutalaiset tulisivat hylkäämään Jeesuksen, evankeliumi annettaisiin pakanoille. Sananlasku ”Parantaja, paranna itsesi.” ei ole Vanhasta testamentista, vaan kreikkalaisesta näytelmästä, siis pakananäytelmästä ja se johdattaa Jeesuksen seuraaviin sanoihin: ”Totisesti Minä sanon teille, ei kukaan profeettta ole otollinen kotikaupungissaan.”
Oma kaupunki Nasaret loukkaantui Jeesukseen ja torjui Hänet. Oma kansa Israel loukkaantui Jeesukseen ja tappoi Hänet.

Jeesus varoitti nasaretilaisia kahdella esimerkillä Vanhan testamentin profeetoista. Jumala lähetti profeetat Elian ja Elisan, koska Israelin kansa oli hylännnyt Jumalan. Kansa ei kääntynyt sittenkään Jumalan puoleen ja Jumala kääntyi pois ja rankaisi kansaansa. Jumala kääntyi ulkopuolisten eli pakanoiden puoleen ja lähetti Elian ja Elisan osaksi aikaansa pakanoiden luokse.
Jeesus varoitti nasaretilaisia: Hän on suurempi kuin profeetat Elia ja Elisa ja jos he torjuvat Jeesuksen kuten heidät torjuttiin, rangaistus on kova.
Varoitus oli selvä.
Kun olisivat siihen jääneet kuuntelemaan Jeesuksen sanoja.
Mutta eivät jääneet, vaan toimivat kuten ennenkin ja tulivat kiukkua täyteen ja lähtivät tappamaan Jeesusta.
Kuten myöhemmin Jerusalemissa ja Getsemanessa, Jeesus antoi ottaa itsensä kiinni vasta, kun Hän sen salli, nytkin Jeesus vain kävi heidän keskitsensä, koska ei ollut Hänen aikansa, ja Hän lähti pois.
Jumala ajettiin pois ja rangaistus tuli sitten perässä nasaretilaistenkin osalle sotana ja karkotuksena.

Nasaretilaiset loukkaantuivat Jeesukseen.
Jeesus sanoo: ”Ja autuas se, joka ei loukkaannu Minuun.”

Nasaret 1/2
Miksi nasaretilaiset sitten loukkaantuivat? Miksi he torjuivat Jeesuksen ja pahentuivat Häneen?
Mitä Jeesus teki? Palataan sen päivän ja synagogajumalanpalveluksen alkuun.
Jeesus sanoi: ”Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen.”
Mikä kirjoitus?
Sinä sapattina Jeesukselle annettiin luettavaksi profeetta Jesajan kirjan ja Jeesus luki: ”Herran henki on minun päälläni, sillä Hän on voidellut Minut julistamaan evankeliumia köyhille, Hän on lähettänyt Minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen, saarnaamaan Herran otollista vuotta.” Tämän päälle Jeesus saarnasi: ”Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen.”

Valtavan paljon sanottu. Jeesus sanoi, että Hän on Messias, Jumalan lähettämä, kauan odotettu Israelin vapauttaja. Israelin mennyt historia sisälsi oikeita ja vääriä profeetoita, joita seurakunnan piti tutkia. Kuitenkin sinä päivänä Nasaretissa seurakunta heti tunnisti Hyvän Paimenen äänen ”ja kaikki lausuivat Hänestä hyvän todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka Hänen suustansa lähtivät”. Mutta siinä samassa he loukkaantuivat Jeesukseen.

Heidän olisi pitänyt jäädä kuuntelemaan, kun kerran messias oli tullut heidän keskelleen. Jos heitä olisi epäilyttänyt, he olisivat saaneet ja heidän olisi pitänyt tutkia kirjoituksia oliko Jeesus messias. Näin tutkittiin myöhemmin apostolien teoissa. He olisivat voineet sanoa, että mehän olemme syntisiä. Sekään ei ollut este. Niin sanoi Pietarikin, eikä Jeesus mennyt pois, vaan otti Pietarin mukaansa. He olisivat voineet sanoa, että meidän on vaikea uskoa tai me olemme epäuskoisia, sillloin Jeesus olisi auttanut heitä epäuskostaan. He olisivat saaneet sanoa, että ei me ymmärretä, ei me tiedetä, silloin Jeesus olisi jäänyt opettamaan. Sekin olisi käynyt, että olisivat vain olleet hiljaa. Joskus Vanhassa testamentissa on käynyt niinkin, että kun ihmisten on pitänyt valita, he ovat olleet vaan hiljaa ja sitten Jumala on alkanut puhua ja toimia. Kaikki tämä sopi Jeesukselle. Kun meillä on syntiä ja monenlaista heikkoutta, uskon puutetta, epuskoa, tiedon tai ymmärryksen puutetta, ne eivät ole esteitä Jeesukselle, vaan Hän poistaa ne.
Mutta nasaretilaiset loukkaaantuivat Jeesukseen, he torjuivat Hänet. Vaikka he kaikki itse lausuivat hyvän todistuksen Jeesuksesta ja ihmettelivät niitä armon sanoja, he samasssa hetkessä alkoivat vähätellä, että tämä on vaan rakennusmiehen poika.
Ja Jeesus varoitti. Olisivat sitten ottaneet varoituksesta vaarin ja jääneet kuuntelemaan, mutta he ryhtyivät tappamaan Jeesusta.

Sen sapatin Nasaretin tapahtumista löytyy monia yhtymäkohtia Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen, mutta tärkein on vielä korostamatta. Huomio on ollut siinä miten ihmiset toimivat Jeesuksen suhteen. Tärkein on kuitenkin se mistä se päivä alkoi ja miten Jumala toimii.
Jeesus tuli ihmisten luo. Jumala tulee ihmisen luo.
Jeesus tuli julistamaan evankeliumia köyhille ja saarnaamaan vangituille vapautusta. Jumala antoi ainoan Poikansa ristillle, että synnit annettaisiin anteeksi. Syntien anteeksiannon saa jäädä omistamaan kasteessa ja uskossa.

Se, miten nasaretilaiset loukkaantuivat Jeesukseen, on meille hyvänä varoituksena. Mutta se, mistä kristitty elää on Jumalan Sanasta ja Jeesuksen Sanasta, Jumalan armosta Jeesuksen tähden ja niihin meidän pitää ja saamme keskittyä. Vaikka huomio helposti karkaa siihen, että ihmiset loukkaantuivat Jeesukseen ja sitten tuli rangaistus, on huomion kiinnitettävä siihen, mitä Jumala teki ensin. Samassa kohtaa Jeesuksen elämää evankelista Matteus kirjoitti:
”Sebulonin maa ja Naftalin maa, meren tie, Jordanin tuonpuoleinen maa, pakanain Galilea-
kansa, joka pimeydessä istui, näki suuren valkeuden, ja jotka istuivat kuoleman maassa ja varjossa, niille koitti valkeus”.
Galilean Nasaretiin ja meidänkin pimeyteen Jumala toi Valonsa ja antoi elämän kuoleman keskelle. Se, mitä ihmiset tekivät, ei saa hämärtää Jumalan hyvää lahjaa Jeesuksessa.

Jeesus sanoo: Ja autuas se, joka ei loukkaannu Minuun.
Hyvä kirkkovieras.
Ole pelastettu.
Ole autuas.
Älä loukkaannu Jeesukseen.