18. sunnuntai helluntaista, Mark. 2: 18 – 22, Eero Huovinen

Eero Huovinen
Hanko

”Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro.” (Aam. 5:24)
Rakkaat seurakuntalaiset, hyvät hankolaiset

Perjantai-iltana pidimme seurakuntatalolla piispan kinkereitä. Aiheena oli ”kirkko, yhteiskunta ja moraali”. Kuulimme kolme oivallista alustusta. Hankolainen kunnallispoliitikko Jouko Veikanmaa puhui siitä, miten tärkeää politiikassa on harjoittaa yhteistyötä. Sari Jouhki kertoi yrityksensä arvoista, ihmisen kunnioittamisen merkityksestä. Hankoniemen lukion rehtori Timo Hyvönen puhui koskettavalla tavalla siitä, miten koulu pitää huolta oppilaistaan.

Tänään Hangon kirkossa kuulemme kuin vastauksen tai kaiun näihin puheenvuoroihin. Vanhan testamentin profeetan suulla Jumala itse sanoo: ”Oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro.”

Mitä muuta ihminen maalliseen elämäänsä kaipaa kuin oikeutta ja vanhurskautta, siis sitä, että totuus, hyvä, oikeus ja oikeudenmukaisuus voittavat. Jokainen meistä ymmärtää, ettei politiikkaa, yritystoimintaa tai kouluelämää voida perustaa vääryyden eikä epäoikeudenmukaisuuden varaan. Vanha tuttu hengellinen laulukin sanoo saman: ”Totta sekä oikeaa horjumatta puolla…”

Ihminen joka kohtaa muiden taholta epäoikeudenmukaisuutta ja vääryyttä, tuntee itsensä loukatuksi. Kierous ja epärehellisyys saattaa raskaastikin turmella ihmisten välejä.

Profeetan sanassa kiinnittävät huomiota ne vertaukset, joita oikeudesta käytetään. Oikeuden tulee ”virrata” ja vanhurskauden tulee olla kuin ”ehtymätön puro”. Ihmiselle ei riitä, että on vähän oikeutta ja hitusen oikeudenmukaisuutta. Syvällä sydämessämme haluamme, että kaikki olisi oikein, että oikeus hallitsisi kaikkea, mitä teemme ja mitä meille tehdään.

Profeetan puheeseen oikeudesta ja vanhurskaudesta voi yhtyä jokainen ihminen, katsomuksestaan ja uskostaan riippumatta. Kaikki ihmiset janoavat oikeutta ja oikeudenmukaisuutta. Aamoksen ja Jumalan sana koskettaa ja puhuttelee jokaista: ”oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro.”

Aamos käyttää arkikielelle outoa teonsanan muotoa: ”virratkoon”. Ajattelen niin, että tämä muoto on meille kuin kehotus ja käsky toimia oikeuden ja vanhurskauden hyväksi. Siis: toimikaa niin, että oikeus virtaisi kuin kirkas vesi. Toimikaa sekä Hangossa että Helsingissä niin, että oikeudenmukaisuus olisi kaiken ohjenuorana.

Tässäkö on kaikki, mitä tänä pyhänä tässä Hangon kirkossa on sanottava? Onko profeetan sana vain yksi niistä monista hyvistä äänistä, jotka puhuvat oikeudenmukaisuuden puolesta? Onko kyse vain kehotuksesta, neuvosta ja käskystä noudattaa oikeutta? Onko Jumalan sana perimmältään käskyjä, neuvoja ja ohjeita?

Profeetaksi nimitetään sellaista henkilöä, joka rohkenee katsoa tulevaisuuteen ja nähdä jotain sellaista, jota ei vielä tiedetä. Kristillisessä kirkossa on ajateltu ja uskottu, että Vanhan testamentin profeetat viittasivat edessä oleviin aikoihin, usein varmaan itsekään tietämättä, mitä myöhemmin tapahtuu.

Kristillisessä kirkossa on uskottu, että sitten kun Jeesus Kristus on tullut maailmaan meidän Vapahtajaksemme, monet Vanhan testamentin ennustukset voidaan nähdä uudessa valossa. Mooseksen lain sijaan tulee anteeksiantamuksen ilosanoma. Israelin kansan tilalle tulee kristillinen kirkko ja Jeesuksen seuraajat.

Uskallan ajatella, että profeetta Aamoksen sana oikeudesta ja vanhurskaudesta saa Kristuksen jälkeen uuden sävyn ja pohjavireen. Enää ei ole kyse pelkästä kehotuksesta ja käskystä toteuttaa oikeutta, vaan nyt Aamoksen sana on muuttunut lupaukseksi.

Jumalan sana ei ole pelkkää moraalia, ei pelkkiä käskyjä. Itse asiassa Jumalan sanan ydin on kaikkea muuta kuin elämänohjeita tai moraalikomentoja. Moraalia ihminen ymmärtää luonnostaan, mutta armon me saamme vain Jumalan antamana.

Profeetan sana ei ole vain käsky, vaan myös lupaus. Kuunnellaanpa profeetan sanaa tästä uudesta, lupauksen näkökulmasta: ”Oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro.” Profeetta kuin kääntää katseensa tulevaisuuteen ja sanoo: kerran tulee aika, jolloin oikeus virtaa kuin vesi ja oikeudenmukaisuus kuin ehtymätön puro. Käskyjen tilalle tulee lupaus.

Miksi armo on tarpeen? Eikö riittäisi, että kehottaisimme toisiamme toimimaan parhaan ymmärryksen ja taidon mukaan?

Hankoniemen lukiossa minulta kysyttiin: miten on mahdollista, että maailmassa on niin paljon pahaa, vaikka kaikki sanovat haluavansa hyvää? On merkillistä, että ihmiset yhtä aikaa haluavat oikeutta, mutta silti toimivat niin, että vääryyttä tapahtuu. Periaatteessa tiedämme, että oikeutta pitää puolustaa, mutta käytännössä teemme päinvastaista.

Kun Aamos sanoo: ”oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro”, hän ei vain kehota, vaan myös paljastaa, ettei ihminen toimi niin kuin pitäisi. Profeetan sana ei ole vain kehotus ja käsky toimia oikein, vaan samalla se osoittaa, että me emme ole toimineet oikein. Parhaimmatkin tavoitteemme vääristyvät. Hyvä tahto ei toteudu. Ja juuri sen vuoksi meitä eivät auta pelkät kehotukset ja käskyt, vaan me tarvitsemme lupauksen armosta ja anteeksiantamuksesta.

Profeetan sana oikeudesta ei itse asiassa ole pelkkä profeetan sana, vaan siinä sanassa puhuu Jumala itse. Jumala sanoo: ”oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro.” Ja kun Jumala sanoo näin, silloin hän kyllä aavistaa, ettemme me pysty toteuttamaan sitä, mitä hän haluaa meidän tekevän.

Kuulen näissä sanoissa lupauksen siitä, että Jumala itse toteuttaa meidän sijastamme sen oikeuden, jota me emme pysty. Jumala siis aivan kuin sanoo: minun oikeuteni, minun armoni tulee virtaamaan kuin vesi ja minun rakkauteni kuin ehtymätön puro.

Kun minä katson omaa elämääni, sen laiminlyöntejä ja vinoutumia, silloin haluan rukoilla: tule sinä, rakas Jumala minun luokseni ja anna armosi virrata kuin vesi ja ehtymätön puro. En tarvitse armoasi vain vähän, vaan tarvitsen sitä virran lailla, loputtomasti, sekä tässä elämässä että tulevassa.

Ja sitten kuulen Jumalan sanovan: minun armoni virtaa kuin vuolas virta, minun armoni ei lopu milloinkaan. Ole turvallisella mielellä, sillä kaikki sinun syntisi annetaan anteeksi. Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi.