Viikon kolmantena päivänä vietettiin Galilean Kaanassa häitä!
Kolmantena päivänä. Tuttu sanonta johtaa mielikuvamme Pääsiäiseen, ylösnousemuksen aamuun, Jumalan Pojan kirkastumisen suureen hetkeen!
Vaikka Jeesus sanoo, ettei Hänen aikansa ollut vielä tullut – uusi aikakausi oli kuin ”tuikkien” läsnä Kaanaan kylän juhlissa.
Evankelistojen mukaan silloin ei paastota, kun taivaallinen sulhanen on läsnä. Nyt oli jo uuden Jumalan kansan hääjuhla käsillä. Vanhan kristillisen raamatuntulkinnan mukaan tässä kertomuksessa ollaan – ruokkimisihmeiden tapaan – asettamassa vertauskuvallisesti jo Pyhää Ehtoollista.
Tämä pyhäaamun messu vie meidät samojen elämän veden lähteiden luo. Ylösnoussut Jeesus on keskellämme lupauksensa sanan mukaan. Uuden elämän hää- ja viiniateria on katettuna meitäkin varten!
Hyvät ystävät, kolmannen päivän aamu on läsnä!
Johanneksen evankeliumikertomukselle on tyypillistä ikään kuin kaksinkertainen ilmaisu ja sanoma syntymä ja uusi syntymä, lähdevesi ja elävä vesi, tai leipä ja elämän leipä.
Veden muuttaminen viiniksi kertoo uuden aikakauden alkamisesta. Vanha liitto on vettä, uusi liitto on viiniä. Erityinen Pyhän Hengen aikakausi oli alkamassa!
Siellä oli kuusi kivistä vesiastiaa juutalaisten tapojen mukaisia pesuja varten; ne olivat parin kolmen mitan* vetoisia. Jeesus sanoi palvelijoille: ”Täyttäkää astiat vedellä”, ja he täyttivät ne reunoja myöten. Sitten hän sanoi: ”Ottakaa nyt siitä ja viekää pitojen valvojalle”, ja he veivät. Valvoja maistoi vettä: se oli muuttunut viiniksi.
Valvoja maistoi vettä: se oli muuttunut viiniksi!
Voiko näin yksinkertaisesti kuvata ihmettä? Kukaan ihminen ei ollut seuraamassa ihmeen tapahtumista; monet kyllä maistoivat sen …
Miksi tällainen tapahtuma kerrotaan meille?
Tämä lienee UT:n kertomuksista meille kaikkein tutuimpia. Monet kertaavat tämän kertomuksen tapahtumia hymyssä suin, toiset vitsaillen … Harvempi meistä pysähtyy kuulostelemaan kertomuksen hengellistä viestiä.
Kertomuksella on historialliset juurensa. Galilean pakanallisessa maakunnassa oli vahva juutalainen yhdyskunta Kaanaan kylässä. Juutalaista lakiuskonnollisuutta kuvastaa valtava veden määrä kiviastioissa – noin 500 litraa! Tällainen vesimäärä tarvittiin uskonnollisiin pesuihin ja puhdistautumismenoihin.
Kertomuksen hengellinen sanoma tiivistyy tähän jakeeseen:
Tämä oi Jeesuksen tunnusteoista ensimmäinen … Hän ilmaisi sillä kirkkautensa ja hänen opetuslapsensa uskoivat häneen.
Jeesus ei tehnyt tätä tunnustekoaan helposti tai häävieraita huvittaakseen. Hän maksoi siitä myöhemmin kalliin hinnan. Uusi liitto säädettiin hänen kalliin verensä hinnalla!
Mikä valtava lohdutuksen ja toivon sana onkaan tässä kertomuksessa: Jumalan armoa riittää kaikille!
Joku on sanonut: ”Älkäämme ammentako armoa vain sormustimella, vaan hukuttakaa kaikki syntinne armon mereen!”
Kolmas päivä on jo tullut. Tänään viikon ensimmäisenä päivänä – Jeesuksen ylösnousemuksen päivänä – meille kaikille tarjotaan uutta viiniä uuden liiton maljassa!
Kaanaan häiden ihme oli Jeesuksen tunnusteko. Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesuksen ihmetekoihin kuului olennaisesti sana.
§ Tunnusteko on siis puhuva viittaus perimmäiseen tarkoitukseensa.
Vastaavasti julistettu Jumalan sana ei ole vain ylevä tiedonanto, vaan tapahtuvaa todellisuutta täynnä oleva sana.
Sana puhuttelee kuulijaa ja saa aikaan tapahtumien vyöryn – missä ja milloin Jumala hyväksi näkee.
Kertomus Kaanaan häistä ei pyri vakuuttamaan meitä siitä, että Jeesus oli suuri ihmeiden tekijä, vaan ihme paljasti Hänen jumalallisen voimansa ja sen näkeminen herättää uskoa.
Uskon syntyminen on aina ihme, joka ei riipu inhimillisistä päätöksistä. Uskon syntyminen tapahtuu, kun Jumala tahtoo. Syntyessään usko muuttaa ja uudistaa koko ihmisen elämän.
Kristuksen kirkkaus voi ilmetä myös tänään meidän keskellämme Jumalan sanan ja Pyhän Ehtoollisen kautta.
Tänään julistettu Jumalan sana on yhä tapahtuvaa todellisuutta täynnä oleva sana, joka puhuttelemalla sinua ja minua saa aikaan uskon syntymisen – kun Jumala hyväksi näkee.
Silloin meille ei ole vierasta eikä vastenmielistä kuulla Marian kehotusta: ”Mitä Hän teille sanookin, tehkää se!”
Paavali kuvaa Roomalaiskirjeessään kristittynä elämisen arkea näin:
”Meillä on saamamme armon mukaan erilaisia armolahjoja. Se, jolla on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan kuin hänellä on uskoa. Palvelutehtävän saanut palvelkoon, opetustehtävän saanut opettakoon,rohkaisemisen lahjan saanut rohkaiskoon. Joka antaa omastaan, antakoon pyyteettömästi; joka johtaa, johtakoon tarmokkaasti; joka auttaa köyhiä, auttakoon iloisin mielin.
Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä. Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne. Älkää olko velttoja, olkaa innokkaita, palakoon teissä Hengen tuli, palvelkaa Herraa. Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä. Auttakaa puutteessa olevia pyhiä, osoittakaa vieraanvaraisuutta. Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko.Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.
Olkaa keskenänne yksimielisiä. Älkää pitäkö itseänne muita parempina, vaan asettukaa vähäosaisten rinnalle.” Room.12:6-12