2. sunnuntai loppiaisesta, Joh. 2:1-11, Martin Fagerudd

När vi firar ekumenisk gudstjänst idag så är det bra att minnas att ordet ekumenik kommer från ett ord som för övrigt finns på programbladets första sida, och som betyder hela den bebodda världen. Ordet står i en speciell mening också för den världsvida kristna kyrkans enhet. Den ekumeniska rörelsen vill ytterst betona att vi alla kristna tillhör samma hus och alla har tron på Kristus gemensamt.
Rakkaat ystävät. Sanasta ekumenia juontaa juurensa osuvasti tälle päivälle myös merkitykset talo ja talous. Kaikillahan täytyy olla koti jossa asua. Kun asumme saman katon alla niin kaikkien siinä asuvien täytyy ottaa vastuu kodista. Tämähän on myös taloudenhoitoa.
Tidigare hade denna söndag temat ”Jesus helgar hemmet”. Numera har söndagen temat ”Jesus uppenbarar sin gudomliga kraft”. Det oaktat så kommer evangeliets grundtanke väl fram och då är det inte av en händelse som vi läser i dag om bröllopet i Kana, i Galiléen, dit både Jesus, lärjungarna och Jesu mor Maria var bjudna. Bröllopet har säkert pågått några dagar, eftersom man i allmänhet firade bröllop i sju dagar. Maria hade säkert ingen uppgift där, men i alla fall så märker hon att vinet tagit slut och konstaterar detta för sin son. Att vinet tog slut skulle alla bröllopsgäster skulle minnas som ett snöpligt slut för bröllopsfesten. Även brudparet skulle ha minnats sitt livs största dag med skam, när alla måste gå hem för att det inte fanns något att bjuda på.
Taloudenhoitoon, jonka vastuulla häiden järjestäminen on, kuuluu että tarjottavaa riittää kaikille seitsemälle päivälle jotka israelilaiset häät kestävät. Jeesus, hänen äitinsä ja opetuslapsensa oli kutsuttu Kaanaan hähin. Jeesus oli jo huomioinut äitinsä mainninan että viini oli loppunut. Hän oli jo kehottanut palvelijoita täyttämään astiat vedellä. Sitten hän käski heidän viedä sitä pitojen valvojalle, joka maistoi ja totesi sulhaselle että »Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Mutta sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti.».
Sulhanen oli ollut vähällä joutua häpeään huonojen valmistelujen takia ja oli myös antamaisillaan todella huonon alun avioliitolleen. Mutta hän saa ainoastaan ystävällisen moitteeen pitojen valvojalta joka piti huolen että kukaan ei jäänyt paitsi mistään. Viiniä oli ja hääjuhla sekä uusi koti pelastettiin.
Det berättas inget mer om brudparet, som fick sina första gemensamma dagar nedtecknade i NT. Men man kan säga, att de fick en god och lycklig start, deras samliv blev helgat från början. Alla som tagit del, kunde minnas den underbara bröllopsfesten med värme. ’Så gjorde Jesus det första av sina tecken; det var i Kana i Galileen.’ Att Jesus gjorde det här som var det första tecknet betyder att människorna skulle förstå att Kristus hade kommit till sitt folk. Den tiden kännetecknas av överflödets tid liksom också brödundret visar litet senare.
Jeesus toi siunauksen Kaanaan häihin ja uuteen kotiin. Joskus tuntuu siltä että monet kodit tarvitsisivat suurempiakin ihmeitä tai ainakin toisenlasia kuin mitä tapahtui Galilean Kaanaassa. Usein riittäisi että lapset saisivat turvan ja jokapäiväisen leivän joka vaikuttaa puuttuvan yhä useamman kodista, kuten myös rakkautta ja huolenpitoa kun vanhemmat eivät jaksa muitten huoliensa takia. Raskainta on niillä joiden täytyy yksin kantaa kuorma kun ei ole ketää jonka kanssa jakaisi sekä huolet että joskus kohdalleen osuva ilo. Teollaan Kaanaan häisää Jeesus ilmoitti että Kristus oli tullut. Silloin kukaan ei ole yksin. Tästä syystä mainitaan että hänen opetuslapsensa uskoivat häneen. Jeesus Kristus toi luottamuksen ja uskon Jumalaan.
I Kana i Galileen uppenbarade Jesus sin ’…sin härlighet.’ Ordet härlighet har ett nära samband med det som Jesus uttrycker med orden ’Min stund’. Den stunden hade ännu inte kommit. När stunden är inne, på påskhögtiden, så vet han det. Hans stund är inne när han skulle lämna världen och gå till Fadern. Jesu härlighet betyder döden på korset. Han säger också att när han blivit upphöjd på korset så skall han dra alla till sig.
On helppoa nähdä meitä erottavat asiat kun tänään huomioimme ekumeenisia yhteyksiämme. Silloin on myös hyvä muistaa että on tärkeätä nähdä ihminen uskonnon ja ideologian takaa, jotta muistaisimme että olemme tekemisissä ihmisten kanssa. Silloin on myös helppo ymmärtää eroavaisuudet ja hyväksyä toinen.
När vi tänker på det som förenar så är det bra att komma ihåg att det är människan som funnit Kristus som vi ser och som därmed också funnit Gud. I henne ser vi då ett Guds barn. Vi har alla i tron blivit upptagna i Guds hem och familj och vi hör alla till hans hushåll oberoende till vilket församlingshus vi än hör till och var vi än bor i den bebodda världen. Därför är vi alla systrar och bröder, med en och samme herre.