2. sunnuntai loppiaisesta, Mark. 1: 14–15, Ritva Szarek

Ritva Szarek
Loimaa

Laulamme virren (175) ihmiskirjo on suuri – ja millaisten vaikeuksien keskellä heistä moni onkaan. Mielenmurtuneita, piestyjä, vangittuja, nälkäisiä, työttömiä, epäoikeudenmukaisen kohtelun saaneita….

Ekumeenisia rukouspäiviä vuodessa on kaksi.Ensimmäinen on tänään, jälkimmäinen 24.10. Tänään oleva ekumeeninen rukouspäivä aloittaa kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon.

Ekumenia on kristittyjen välistä yhteyttä, kristittyjen ja eri kirkkokuntien välillä.

Kunpa kristittyinä osaisimme olla ekumeenisia.Rakentavia, toisiamme kunnioittavia.

Mutta kuinka helposti tulee jännitteitä. Omissa poteroissa on helppo arvostella ja kuvitella olevansa oikeassa. Ne heijastuvat perheisiin, naapurisuhteisiin.

Ekumenia, yhteyteen pyrkiminen, on Raamatun mukaan sekä annettu lahja että rukouksen ja työn kohde. Seperustuu Jeesuksen rukoukseen. Jeesus sanoi:

”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut”. (Joh. 17:21)

Jotta oltaisiin uskottavia, ei vain uskovia!

Ekumeenisen rukousviikon kansainvälisenä teemanatänä vuonna on Jeesuksen sanat, jotka hän lausui samarialaiselle naiselle kaivolla: ”Anna minun juoda astiastasi.”

Rukouspäiväjulistuksen on laatinut Tasavallan presidentin kanslia yhdessä Suomen Ekumeenisen Neuvoston kanssa.

Pieniä katkelmia:

”Turvallisuus on kaikkien perustarve ja vesi on elämän edellytys. Ekumeeninen vastuuviikko kiinnittää huomiota oikeudenmukaisuuteen ja siirtolaisuuteen.

…Turvallisuus syntyy luottamuksesta, joka ulottuu uhkakuvien ja erottavien muurien yli. Turvallisuus kasvaa avoimuudesta, jonka raamatullinen nimi on vieraanvaraisuus. Se tarkoittaa suvaitsevaisuutta, kunnioitusta ja vastavuoroisuutta ihmisten välillä, ylirajojen: rikkaiden ja köyhien välillä, nuorten ja vanhojen kesken, eri kielten ja kulttuurien välillä, eri uskontojen kesken, yli pelkojen ja viholliskuvien. Sitä tarvitaan omassa lähiympäristössämme, kotimaassamme, koko ihmiskunnassa ja suhteessamme kaikkeen luotuun.

…Saman veden äärellä meidän on kohdattava toisemme tasaveroisina ihmiskunnan jäseninä. Meillä on eri lähtökohdat, eri taustat kulttuureissamme jauskonnoissam-me, mutta sama oikeus veteen ja ihmisarvoiseen elämään. Voimme löytää toisemme sisarina ja veljinä, joilla on annettavaa toisilleen ja vastaanotettavaa toisiltaan. Jaamme elämän vettä sekä tämänhetkistä että ikuista tarvetta varten. Ihmiskunnan yhteinen jano pakottaa meidät jakamaan vesilähteet oikeuden-mukaisesti. Vieraanvaraisuus ja kunnioitus luovat välillemme todellista turvallisuutta.”

Näin tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Maailma on täynnä huonoja uutisia. Hyvä uutinen on uutinen Jeesuksesta joka antaa

elävää vettä. Kun käännymme (= kun parannuksen paikalla olemme, ajattelemme uudella tavalla), niin näemme myös toisissa ihmisissä sen ihmisen, lähimmäisen – jonka Jeesuskin näki. Myös itsessämme. Jeesus tuli sinua ja minua varten. Mutta ei pelkästään.Hän tuli kaikkia varten.

Hyvän uutisen levittämiseen kutsutaan meitä kaikkia,uutinen syntisten Vapahtajasta. Vanha uutinen, uunituore joka päivä.

Että me yhtä olisimme, sisaria ja veljiä Kristuksessa. Ja vaikka täällä vielä haparoiden ja arastellen – niin kerran Taivaassa on ilo toisistamme.

Ylistys ja kunnia Jumalalle.