Rukous on meidän kristittyjen suuri etuoikeutemme ja mahdollisuutemme. Meillä on onni tietää, että meillä on linja aina ylöspäin. Me emme ole koskaan yksin, oman voimamme ja viisautemme varassa. Me rukoilemme, koska tarvitsemme niin kipeästi Herraa. Meillä onkin aina apu rukouksen päässä. Missä tahansa, milloin tahansa voimme rukoilla, puhua Jumalalle ja luottaa siihen, että hän on lähellä.
Rukous on niin kuin sanotaan sydämen puhetta Jumalalle. Rukous on jatkuvaa yhteyttä Jumalaan. Se on niin kuin puhelinlinja jäisi auki. Rukoukseen ei tarvita edes sanoja, koska se on sydämen yhteyttä.
Meidän elämme on kätkettynä Jumalaan (Kolossalaiskirje 3). Mitä teemmekin, missä olemmekin, meillä kristityillä on lepo ja luottamus hänessä Jeesuksen tähden. Minne menemmekin, menemme yhdessä Herran kanssa. Tästä saamme olla varmat, tämä tuo ilon koko elämään ja myös rukoukseen.
Rukous on sanatonta yhteyttä mutta tulee esiin myös sanoina. Me voimme rukoilla omin sanoin, vaikkapa sanamme olisivat haparoivia tai emme mielestämme osaisi rukoilla. Moni sanoo, ettei osaa rukoilla. Mutta ei ole olemassa oikeaa tapaa rukoilla. Rukous on sitä, että kerromme Jumalalle, miltä meistä tuntuu, mitä tarvitsemme, mihin tarvitsemme hänen läsnäoloaan. Rukous on sitä, että kiitämme Jumalaa hänen rakkaudestaan ja huolenpidostaan. Ei lapsikaan mieti miten, millä sanakäänteilläesittää asiansa isälle tai äidille, miten asettaa sanansa, kun hän menee vanhempiensa luokse,. Tai kun ystävä menee ystävän luokse tai puoliso puolisonsa luokse.
Jumala myös vastaa meille ja aina niin, mikä on meille parhaaksi, iankaikkiseksi parhaaksi. Liikennevalopylväs kuvaa Jumalan eri tapoja vastata. Ei on punainen valo, keltainen ei vielä- odota ja vihreä valo meille mieluisin kyllä vastaus. Päivän virressä 341 kiitimme siitä että Jumala vastaa meille myöntävästi mutta myös siitä että hän vastaa meille kieltävästi. Synnintunnustusrukoukseemme Jumala kuitenkin vastaa meille aina heti ja myöntävästi!
Virressä 568 puolestaan kuvataan rukousta jännällä tavalla. Puhutaan rukouksen tuoksusta! Miltä rukous tuoksuu? Tämä antaa mielikuvitukselle sijaa. Erityisesti näin keväällä,. kun luonto alkaa täyttyä äänistä, väreistä ja tuoksuista.
Rukousyhteys Herraan alkaa siitä, kun aamulla avaamme silmämme, kun tajuamme olevamme hereillä. Jo heti saamme antaa päivämme Herramme: hyvää huomenta armo, Hyvää huomenta Herrani Jeesus.
Aamulla voimme rukoilla vaikkapa näin: ”Kiitos Jumalamme, että annat meille taas uuden päivän. Auta etteivät minuutit ja tunnit karkaisi käsistämme. Anna meille muutama hetki täyttä elämää, muutama mielekäs sekunti muistettavaksi. Auta muistamaan, että jokainen minuutti kuuluu sinulle. Ohjaa meitä käyttämään päivän tunnit niin, että voisimme illalla iloiten muistella päivän tapahtumia. Salli meidän elää tämäkin päivä ikuisen valosi loisteessa.”(Rukous on Ruotsin kirkon virsikirjan liiteosasta.)
Illalla sitten saamme rukoilla vaikkapa virren 550 sanoin: ruumiini lepoon vaipukoon sinussa sydän valvokoon, varjele ettei henkeni milloinkaan uneen vaipuisi tai virren 549: keskellä yön ja pimeän Kristuksen armo vartioi. Yön lepo ruumiin virkistää, vain usko valvoo ja valaisee.
Yölläkään, kun olemme unessa, ei yhteys katkea. Herra on kanssamme, luonamme, suojamme silloinkin, kun olemme itsemme hänen käsiinsä jättäneet. Ihanassa tutussa iltarukouksessa pyydämme Levolle lasken Luojani, armias ole suojani, jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi.
Ja Marja-Terttu Tolamon sanoin; Meidän ainoa oikea vastauksemme Herralle on ylistys yölläkin jos uni ei tule.
Mutta rukous ei ole vain yksisuuntaista liikennettä maasta taivaaseen, vaan myös Jumalalla on asiaa meille. On sanottu: elämän onnellisina aikoina hän kuiskaa meille, sanassaan hän puhuu ja ahdistuksessa hän huutaa meille, hän puhuu kovalla äänellä, hänellä on tärkeää asiaa.
Jumala puhuu myös sydämellemme, kun vain maltamme pysähtyä kuuntelemaan. Psalmin 16 kirjoittaja sanoo: minä kuulen sisimmässäni hänen äänensä.”
Me voimme todella oppia kuulemaan Jumalan äänen, kun hän kehottaa meitä ja puhuu sydämellemme. Se on hiljainen ääni. Kuulemista auttaa jos tunnemme hyvin Sanaa, sillä Sanassaan hän meitä ohjaa ja neuvoo. Hän ei puhu meille Sanansa vastaisesti.
Paavali kirjeessään efesolaisille ja kaikissa muissakin kirjeissään tuo esille yhden rukouksen muodon, tärkeän muodon, nimittäin esirukouksen. Paavali sanoo rukoilevansa seurakuntalaistensa puolesta ja puhuu siitä, kuinka rukouksen kautta meille avautuu uusia ulottuvuuksia Jumalasta ja hänen rakkaudestaan. Paavali rukoilee, että Jumala vahvistaisi ja voimistaisi efesolaisten sisäistä olemusta.Ajattelen, että tässä Paavali rukoilee samalla meidän kaikkien puolesta.
Meitä kaikkia kutsutaan esirukoilijaksi. Meitä kaikkia tarvitaan siinä tehtävässä. Jeesus rukoilee meidän kaikkien puolesta, mutta olisipa jokaisella ihmisellä ainakin yksi esirukoilija myös täällä maan päällä. Esirukous on suurinta rakkautta toista kohtaan. Se on toisen ihmisen siunaamista ja hänen tuomistaan Jumalan armon vaikutuspiiriin.
Mitä sitten rukoilemme toiselle? Tietenkin hänen tilanteensa mukaan eri asioita, mutta tämä efesolaiskirjeen kohta on hyvä rukousaihe kaikkien ihmisten kohdalla.
Rukoilemme armossa kasvamista, Jeesuksen tuntemista jokaiselle. Mutta usein jos rukoilemme pelastumista, uskoon tuloa jollekin, se joskus käytännössä voi tuoda myös vaikeuksia sen ihmisen elämään. Sillä usein on niin, että vasta vaikeuksissa alamme turvautua Jumalaan ja häneen apuunsa.
Mutta Jumalankin silmissä tärkein asia elämässä on oppia tuntemaan Jeesus Kristus omana Vapahtajaan, koska hänen kauttaan saamme synnit anteeksi ja pääsemme taivaaseen. Siksi Jeesuksen tunteminen on tärkein rukousaihe kaikkien kohdalla.
Saamme muistaa, että esirukouksella on suuri voima. Kun rukoilemme toisen puolesta, Jumala alkaa toimia sen ihmisen elämässä. Se toiminta on meille yleensä näkymätöntä, mutta se on todellista.
Esirukouksen voima on niin suuri, että on ihmisiä jotka ovat pelastuneet kuoleman rajalta, kadotuksen rajalta takaisin elämään ja saaneet uuden mahdollisuuden ja mahdollisuuden uskoa Jeesukseen sen ansiosta.
Esirukouksella on siis iso merkitys Jumalan maailmassa. Rukouksen mahdollisuuden on Jeesus itse antanut meille. Käytetään tuota mahdollisuutta hyväksemme yhä enemmän ja enemmän.