Apostolien tekojen kuvaamassa tilanteessa elettiin jännittäviä ja tärkeitä aikoja. Viimeisen 53päivän aikana opetuslasten elämässä oli tapahtunut suuria asioita, niitä jotka uskontunnustuksessa lausumme todeksi ja joita ylistämme!
Jeesus oli vangittu, naulittu ristille, haudattu, astunut alas tuonelaan, noussut kuolleista, ilmestynyt opetuslapsille 40päivän ajan, noussut taivaaseen ja sitä ennen, juuri lähtiessään jättänyt elämäntehtävän ja antanut lupauksen siihen liittyen.
Jeesus lupasi voiman, jolla todistaa hänestä: Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman ja te tulette todistamaan minusta (Ap.t. 1:8). Jeesus lupasi Henkensä asumaan heissä ja olemaan häneen uskovan kanssa ikuisesti.
Pitkän tien, murheesta ja epätoivosta varovaiseen ihmettelyyn ja lopulta riemuun opetuslapset olivat siis kulkeneet Jeesusta seuraten. Valtavia tapahtumia, peräti uskomme tärkeimmät tapahtumat olivat opetuslapset omin silmin saaneet nähdä ja elää läpi. Ja nyt, tuo 10päivän aika, helatorstaista helluntaihin, oli poikkeuksellista aikaa. Jeesus oli jo mennyt taivaaseen, mutta Pyhä Henki ei ollut vielä tullut.
Oli odotuksen aika. Jeesus oli sanonut: Älkää lähetkö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä lupauksen täyttymistä (Ap.t. 1:4). Voi vain kuvitella, millaista se odotus oli, kun ei oikein tiennyt, mitä odottaa. Vain se oli varmaa, että Jeesuksen lupaama Pyhän Hengen kaste olisi jotain hienoa, ihanaa, suloista!
Helluntaipäivänä opetuslasten joukko oli sitten taas koolla. Helluntaihan oli juutalaisille sadonkorjuun ja 100jKr myös lainsaamisen juhla, jota vietettiin 50 päivää pääsiäisestä. Mutta tästä nimenomaisesta helluntaipäivästä alkaen helluntai sai aivan uuden merkityksen.
Opetuslapset tulivat täyteen Pyhää Henkeä, ja se näkyi myös konkreettisella tavalla: tulenlieskoina ja kielillä puhumisena. Kielillä puhuminen on yksi Pyhän Hengen ilmenemismuoto. Ja tuli on Pyhän Hengen vertauskuva, siksi tänään liturginen värikin on punainen.
Tästä kirkon syntymäpäiväksi sanotusta juhlapäivästä alkoi seurakunnan aika, lähetystyön aika, armon aika, Pyhän Hengen aika. Ja tätä aikaa me nytkin elämme ja tämä aika tulee päättymään kerran siihen, kun Jeesus tulee takaisin.
Nikean tunnustuksessa lausumme upeasti: ”Me uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja Pojasta ja jota Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta.”
Luterilaisen ajattelun (ja myös Raamatun) mukaan Pyhä Henki toimii sanan ja sakramenttien kautta. Kasteessa ja ehtoollisessa, armonvälineissä, toimii Jumala. Niihin Jeesus on liittänyt aivan erityisen lupauksen. Kasteessa Jumala kutsuu ja ottaa omakseen. Ja kasteeseen liittyy tehtävä. Katekismus toteaa: ”Ellei Pyhä Henki saa lapsena kastettua hoitaa Kristuksen yhteydessä, maailman henki valtaa ihmisen sydämen ja vain hämärästi hän ikävöi Jumalaa ja iäisyyttä.”
Ehtoollisessa saamme kuulla henkilökohtaisesti aina uudelleen että Jeesuksen uhri riittää; sinun syntisi ja puutteesi eivät koskaan ole armoa suuremmat. Jeesuksen ruumis ja veri on sinun puolestasi annettu ja vuodatettu! Tätä armon sanomaa on sielun suloista kuulla. Minä olen suuri syntinen, mutta Vapahtajani rakkaus on aina syntiäni vielä paljon suurempi!
Ja tokihan Pyhä Henki toimii myös muulla tavoin, missä vain ja miten vain, jakaen armolahjoja niin kuin hyväksi näkee. Emme voi kahlita tuulta, emme voi estää ja rajoittaa Pyhää Henkeä toimimasta siellä, missä ja miten Hän tahtoo.
Koen erityisen tärkeänä sen, miten Pyhä Henki toimii Sanan kautta. Sanan kanssa voi jokainen ihminen olla tekemisissä missä ja milloin vain, vaikkapa yksin omassa kodissaan. Jokainen ihminen voi siis Sanan kautta päästä Hengen puhuteltavaksi, kuulla Jumalan puhetta. Voimme lukea Sanaa tai voimme kuunnella sitä. Sanansa kautta Jumala synnyttää uskoa, vahvistaa sitä ja ravitsee kuolematonta, iankaikkista sieluamme. Mikään katoava ei voi sieluamme ravita, vain Herra voi tehdä sen Sanansa kautta. Raamatun sana on Jumalan elävää Sanaa, jota kenenkään ei tulisi alkaa mestaroimaan ja asettua sen yläpuolelle.
Uskontunnustuksessa siis lausumme: Uskomme Pyhään Henkeen, joka on puhunut profeettojen kautta! Raamattu ei edelleenkään, 2010-luvulla, ole mikä tahansa kirja, vaan se on Kirja. Ja se on ainut kirja maailmassa, johonka ja jonka kautta Jumala on sitoutunut toimimaan.
Apostolien teoissa, toisen luvun loppupuolella, kerrotaan miten 3000 ihmistä tuli Jeesukseen uskovaksi. Ensimmäiset Jeesukseen uskovat olivat juutalaisia. Ja juutalaisia tuli paljon Jeesukseen uskovaksi myös Jeesuksen taivaaseen astumisen ja Pyhän Hengen vuodatuksen jälkeen vuosina 30-70-jkr. Tuona aikana apostolit tekivät myös tärkeän päätöksen (Ap.t. 15), jolla on vaikutusta nykypäiväänkin ja meidän elämäämme: Muihin kansoihin kuuluvien ei tarvitse kääntyä juutalaiseksi voidakseen uskoa Jeesukseen.
Mutta sitten tuli pitkä aika, vuoden 70 jälkeen, temppelin hävityksen jälkeen, aina vuoteen 1948 asti ja vielä senkin jälkeen, ja se aika oli sellainen, että koska juutalaisilla ei ollut omaa maata, he asuivat ympäri maailmaa muiden kansojen seassa ja tullessaan Jeesukseen uskovaksi juutalaiset uskovat sekoittuivat muiden kansojen uskoviin.
Tänä aikana oli nimittäin niin, että jos juutalainen uskoi Jeesukseen, hänen piti kääntyä ensin pois juutalaisuudesta ja hän menetti juutalaisen identiteettinsä, ja häntä ei enää pidetty juutalaisena, vaan kristittynä. Mutta niin ei olisi tarvinnut olla. Kuitenkin käsite messiaaninen juutalainen tuli käyttöön vasta n. v. 1973 Jom kippur-sodan aikoihin. Messiaaninen juutalainen tarkoittaa siis juutalaista, joka uskoo Jeesuksen olevan Jeshua, eli uskoo Jeesukseen Messiaanaan.
Eli nyt, yli 40vuoden ajan on ollut niin, että jos juutalainen uskoo Jeesukseen Messiaanaan, hänen ei tarvitse kääntyä pois juutalaisuudesta, vaan hän on silloin messiaaninen juutalainen.
Messiaanisia juutalaisia on Israelissa 10 000 -15 000 välillä ja määrä kasvaa, vaikka myös vastustus heitä kohtaan kasvaa. Mutta yleinen ilmapiiri Israelissa on aiempaa avoimempi keskusteluille ja pohdinnoille siitä, kuka on Messias, kuka on Jeshua. Jeesuksen englanninkielinen nimihän ei ole tuttu juutalaisille; nimi Jeshua sen sijaan kertoo nimenomaan messiaanisesta alkuperästä. Jeshu-sanan juuret puolestaan viittaavat kiroukseen. Ja ilman Pyhän Hengen työtä Jeesus onkin juutalaisille todella Jeshu, eli edustaa sitä kaikkea pahaa, mitä he kansana ovat saaneet kokea.
Myös israelilaisnuorten keskuudessa on enemmän totuuden ja elämän tarkoituksen etsintää kuin ennen. Pettymys juutalaisuuteen saa heidät etsimään vastauksia muualta, jatkuva sodan uhka ja Israeliin kohdistuva arvostelu tekee monien nuorten elämästä ahdistavaa.
Päivän evankeliumitekstissä on sanottuna kristinuskon ja Raamatun ydin, punainen lanka: Tuo pienoisevankeliumiksi kutsuttu jae: Joh 3:16. Tästä on kysymys uskossamme! Jeesuksesta ja siitä mitä hän on tehnyt puolestamme! On kysymys mitä suurimmasta rakkaudesta ja henkilökohtaisesta suhteesta Häneen, joka meitä rakastaa. Tämä pelastus on tarkoitettu niin juutalaisille kuin meille kaikille muillekin kansoille kaikkina aikoina.
Raamattu kertoo siitä, miten Jumala rakastaa maailmaa ja miten Jeesus osoitti sen ja myös siitä, miten Pyhä Henki auttaa uskomaan ja miten Hän tarjoilee meille tämän pelastusteon. Katekismuksen selityksessä sanotaankin: ”Uskon, etten voi omasta voimastani uskoa ja järjestäni, vaan Pyhä Henki on minut kutsunut….”.
Pyhä Henki on siis kuin tarjoilija! Hän saa meidät kaipaamaan Jeesusta. Hän johdattaa meidät tilanteeseen, ns. ruokapöytään, jossa on mahdollista vastaanottaa pelastus. Pyhä Henki tuo ja tarjoilee pelastuksen meidän ulottuvillemme ja avaa ymmärrryksemme, Hän myös antaa voiman vastaanottama Jeesus. Sillä omassa voimassaan ihmisellä ei ole voimaa sanoa: Jeesus on Herra. (1. Kor 12:3)
Ahdistuksissa Pyhä Henki muistuttaa meitä Jeesuksen sanoista lohduttaen ja kirkastaen Kristusta.
Vaikka emme voi nähdä Pyhää Henkeä, voimme nähdä sen seuraukset. Aina kun ihminen uskoo Jeesukseen, se on ihme ja merkki Pyhän Hengen työstä. Pyhän Hengen hedelmiä, eli seurausta uskonyhteydestä Jeesukseen, ovat sitten rakkaus, ilo rauha pitkämielisyys ystävällisyys hyvyys uskollisuus sävyisyys itsensähillitseminen. Gal. 5: 22.
Saakoon Jumala Pyhän Henkensä kautta vahvistaa uskoamme Jeesukseen ja synnyttäköön hän meissä hyviä hedelmiä Jumalan kunniaksi.