On tullut aika viettää joulujuhlaa. Joulun matka nykyiseksi kansanperinne juhlaksi on saanut alkunsa 300-luvulla Rooman valtakunnassa. Keisari Lucius Domitius Aurelianus julisti joulukuun 25. päivän (jolloin silloisen roomalaisen kalenterin mukaan oli talvipäivänseisaus) voittamattoman auringon päiväksi, Dies Natalis Solis Invicti, ja Sol Invictus. Kristinuskon myöstä joulua alettiin viettää tämän juhlapäivän paikalla. Jeesuksen syntymän ajoista ei ole täyttä ajallista varmuutta, vaikka Luukas on yrittänyt nähdä paljon vaivaa ajankohdan selvittämiseksi. Joulun vietto sopii kuitenkin hyvin talvipäivänseisaukseen ja vuoden pimeimpään ajankohtaan. Kirkkovuodessa puhutaan jouluaattona profeettojen lupauksien täyttymyksestä. Jesajan kirjan profetia lupaa: ”kansa joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon…”
Johanneksen evankeliumissa Jeesus esittää itsestään monia minä olen -vertauksia. Yksi Jeesuksen vertauksista on: ”minä olen maailman valo, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo”. Myös paimenet seurasivat Betlehemin tähteä, ja löysivät seimen äärelle. Se tähti oli niin kirkas, että sellainen valo ei voinut lähteä mistään muusta kuin Jumalasta.
nyt syttyy valot tuhannet
myös tänne pohjolaan
ja taivaahalta tähtöset
jo luovat loistettaan
taas yli koko maailman
käy tieto verraton
jo syntyi poika jumalan
ja kristus tullut on
voi beetlehemin tähtönen
tuo valos päälles maan
tuo joulurauhaa suloinen
myös majaan matalaan
nyt avaa ovet sydänten
ne siitä rauhan saa
kas loiste joulutähtösen
tuo rauhan sanomaa
(säv./alkup.san. Emmy Köhler)
Profeettojen lupausten täyttyminen oli osa Jumalan pelastussuunnitelmaa. Jumalan pelastussuunnitelma kulki seimen ja ristin kautta. Jeesus syntyi maailmaan, jotta ihmiskunnalla olisi toivo. Pimeys luo pelkoa ja epätoivoa, valo turvallisuutta ja toivoa. Tarvitsemme valon ja toivon sanomaa myös tässä ajassa. Valon lisääntyminen näkyy meillä myös konkreettisesti vuoden kierrossa kun päivät pitenevät.
Jeesus antoi myös meille tehtävän. Meistä jokainen voi olla viemässä valoa eteenpäin tässä maailmassa olemalla läsnä toisille ihmisille ja viemällä evankeliumia eteenpäin. Niin voimme loistaa valona maailmassa niin kuin enkeli joka ilmestyi paimenille. ”Sinun luonasi on elämän lähde, sinun valostasi me saamme valon” (ps.36).