Kelttiläisessä aamurukouksessa Kristuksen syntymäjuhlan päivänä rukoillaan ja ylistetään näin: ”Kunnia Jumalalle, maan päällä rauha. Tämä laulu ei vaikene milloinkaan. Tänä aamuna noustessani Kristus syntyköön minussa.
Kun pesen kasvojani, siunaa minut armollasi. Kun kampaan hiuksiani, varjele minut epätoivosta. Kun puen vaatteita ylleni, ilmaise Herra läsnäolosi.
Tänä päivänä olet syntynyt. Tulkoon joka päivä jouluaamu. Kunnia Jumalalle, maan päällä rauha. Tämä laulu ei vaikene milloinkaan.”
Hyvät ystävät, tätä jouluaamun ylistystä Jumalalle jouluyön ihmeellisistä tapahtumista me tänäkin aamuna laulamme Jumalalle. Kristittyjä on tällä hetkellä maailmassa yli 2 miljardia, joten tätä samaa kiitoslaulua Jumalalle lauletaan ympäri maailmaa mitä erilaisimmissa olosuhteissa ja mitä erilaisimpien ihmisten suulla tänäkin vuonna. Jokainen omalla äänellään ja kohdallaan saa antaa kiitoksensa Jumalalle. Jokaisen kiitokseen yhtyjän Jumala näkee. Yhdessä, me kaikki Jeesukseen uskovat eri puolilla maailmassa, saamme olla suuri kuoro, joka sitten kerran taivaassa yhtyy iankaikkiseen kiitokseen Jumalan valtaistuimen edessä perille päässeiden pyhien, taivaan enkelten ja muiden taivaallisten olentojen kanssa.
Tämä kiitoslaulu Jumalan armosta ei todellakaan vaikene milloinkaan! Se alkaa tässä ajassa ja jatkuu taivaassa. Jouluyönä 2000vuotta sitten Jumalan armo tuli esiin, ilmestyi tähän maailmaan, kun profeettojen ennustukset täyttyivät. Tätä hetkeä oli kauan odotettu ja lopulta se tapahtui.
Ja silloin, ensimmäisenä jouluyönä, tuon kiitoslaulun aloittivat paimenet yhdessä taivaan enkelten kanssa. Nyt kun 2000vuotta on kulunut, Jeesuksen ovat saaneet paimenten jälkeen nähdä ja kohdata sadat miljoonat ihmiset ja he ovat liittyneet tuohon paimenten kiitoslauluun.
Tänäkin jouluna uutinen Jeesuksen syntymästä on kuin uusi, tuore, juuri tapahtunut!
Jumala sanoo jokaiselle henkilökohtaisesti niin kuin hän sanoi paimenille:
Sinulle on syntynyt Vapahtaja! Juuri sinulle, sinua varten! Mene kiireesti Jeesuksen luokse, mene nyt ja mene vastakin, kaikissa elämäsi tilanteissa etsi häntä ja turvaa häneen. Hän tuli sinua varten voidakseen siunata, lohduttaa ja auttaa sinua.
Meille tutuin jouluevankeliumi on tuo Luukkaan evankeliumin kuvaus Jeesuksen syntymästä. Mutta myös Matteuksella on jouluevankeliumi; se luetaan 4.advsunnuntaina. Johanneksen jouluevankeliumi voidaan lukea joulupäivän jumalanpalveluksessa. Myös Paavalilla on jouluevankeliumi, se luetaan kylläkin palmusunnuntaina!
Paavalin jouluevankeliumissa Filippiläiskirjeen 2.luvussa Paavali kuvaa upeasti Jeesuksen syntymää ja ihmiseksi tuloa:
”Vaikka Jeesuksella oli Jumalan muoto, hän ei katsonut saaliikseen olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon.”
Meille ihmisille Jeesuksen syntymä on ilouutinen, mutta Jeesukselle itselleen se tiesi n. 33vuoden raskasta aikaa ihmisenä eläen. Emme voi kuvitellakaan, miten suuri muutos Jeesukselle oli tulla taivaan kirkkaudesta, autuudesta ja onnesta tähän maailmaan. Ei ole olemassa suurempaa kontrastia, vastakohtaparia.
Mutta pelkästään taivaassa oleva ja asuva Jumalan Poika, Jeesus ei meitä ihmisiä olisi hyödyttänyt ja auttanut millään tavalla. Taivaaseen jäänyt Jeesus, Jumalan Poika ei olisi voinut meitä pelastaa ja antaa syntejä anteeksi, avata tietä taivaaseen hänen luokseen.
Koska näin oli: Jeesus tyhjensi itsensä, vaikka hän oli Jumalan Poika, ja luopui oikeudestaan saada olla taivaassa, ja tyhjensi itsensä ja syntyi niin kuin ihminen syntyy. Asettui alttiiksi vaaroille, kiusauksille.
Mikä sai Jeesuksen tekemään tämän kaiken?
Jeesus tiesi: jos hän jää taivaaseen mikä olisi hänen oikeutensa, yksikään ihminen ei voi pelastua, vaan koko ihmiskunta joutuu kadotukseen.
Mutta jos hän suostuu ihmiseksi, jos hän kulkee ristin tien, kaikki ne ihmiset maailmassa, jotka turvaavat häneen, pelastuvat. Vaakakupissa on Jeesuksen omat oikeudet mutta ihmiskunnan joutuminen kadotukseen ja toisaalta Jeesuksen oma kärsimys ja ihmiskunnan mahdollisuus pelastua..
Me tiedämme miten kävi; Jeesus valitsi meidät. Ja siksi jouluaamun ylistys ei vaikene milloinkaan: Nyt Jumalalle kunnia kun antoi ainoon Poikansa siit enkelitkin riemuiten veisaavat hälle riemuiten! (virsi 21:10)
Niin, taivaan enkelit laulavat ylistystä jatkuvasti. Mutta ei Jeesus enkelien takia tullut, eivät enkelit tarvitse sovitusta, vaan me ihmiset. Meitä Jeesuksen ihmiseksi tuloa koskee. Siksi meidän ihmisten ylistys tulisi kuulua ylimpänä!
Mutta tiedämme jokainen, kuinka ylistyksemme voi hiipua tässä elämässä. Olemme kyllä sydämessämme kiitollisia siitä, mitä Jumala on tehnyt puolestamme, ymmärrämme kyllä Jeesuksen syntymisen merkityksen, mutta sielumme ja henkemme ei vain millään yllä ylistykseen. Elämän taakat, huolet, surut, sairaudet painavat maahan. Tulevaisuus näyttää synkältä ja pelottaa. Taivas tuntuu olevan niin kaukana. Ilo, riemu ja rauha valovuosien päässä. Voi tulla ajatus, että jos kerran Jumala on rakkaus ja Jeesus on tullut meitä auttamaan ja lohduttamaan, niin että miksei se sitten näy minun elämässäni.
Jos tuntuu tältä, niin ei tarvitse pakottaa itseään ylistykseen. Mutta älä vain lähde pois Jeesuksen luota. Pysy seimen äärellä. Pysy Jeesus-lapsen lähellä. Saat olla siinä ihan rauhassa, hiljaa, levossa, sinulta ei vaadita mitään, ei odoteta mitään. Ole vain Jeesusta lähellä ja katso häntä.
Tytti Issakainen sanoo runossaan: ”Katsele lasta, olet syntynyt vasta. On vieressä härkiä heinillään. Jeesus, silmäsi silmiini katsoo ihmeissään. Vuosien päästä katsot syntisen naisen silmiin ja teet arvokkaan ihmisen hylätystä. Vuosien päästä katsot Pietarin, itseensä pettyneen synkkiin silmiin ja teet ihmisen itsesi kieltäjästä. Jeesus, katso minuunkin, katso minunkin silmiini, ne tässä näet. Vuosien päästä suljet hylätyt silmäsi ristinpuulla. Miten noin pienestä niin suureksi kasvetaan? Antamalla omastaan, luopumalla kruunustaan.”
Joulun syvin ilosanoma on siinä, että Jeesus luopui oikeuksistaan sinun ja minun tähden. Jeesus luopui kruunustaan, että me –Psalmin 103 sanoin- tulisimme hänen ihmiseksitulonsa ja sovitustyönsä tähden kruunatuksi armolla ja laupeudella, Jumalan anteeksiannolla ja hyväksynnällä tässä elämässä ja että häneen uskovina saisimme kerran voittajan kruunun taivaassa.
Jos siis ei ylistytä, jos mieli on maassa joulunakin tai varsinkin silloin niin katsele Jeesusta, häntä, joka on Sinunkin Vapahtajasi, häntä joka lepää seimessä. Hänen lähellään sinäkin saat levätä.
Enkeli taivaan virrestä lopuksi vapaan suomennoksen mukaan:
”Huomaapa sydämeni ja katso tuonne: mikä pikku seimessä oikein makaa? Kuka on tuo kaunis lapsonen? Hän on rakas Jeesuinen.
Ole tervetullut sinä jalo vieras. syntistä et ole väheksynyt. Ja sinä tulet minun luokseni aina tuskaan asti. Miten minun tulisikaan sinua kiittää.