Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen, pois toisten luota. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä ja hänen vaatteensa alkoivat hohtaa niin kirkkaan valkoisina, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä voi sellaista saada aikaan.
Sitten heille ilmestyi Elia ja hänen kanssaan Mooses, ja nämä keskustelivat Jeesuksen kanssa. Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: ”Rabbi, on hyvä, että me olemme täällä. Me teemme kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.” Hän ei näet tiennyt mitä sanoa, sillä he olivat kovin peloissaan.
Samassa tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!” Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, he eivät enää nähneet siellä ketään muuta kuin Jeesuksen yksin.
Sex dagar senare tog Jesus med sig Petrus, Jakob och Johannes och gick med dem upp på ett högt berg, där de var ensamma. Där förvandlades han inför dem: hans kläder blev skinande vita, så vita som ingen blekning i världen kan göra några kläder. Och de såg både Mose och Elia som stod och talade med Jesus. Då sade Petrus till Jesus: ”Rabbi, det är bra att vi är med. Låt oss göra tre hyddor, en för dig, en för Mose och en för Elia.” Han visste inte vad han skulle säga, de var alldeles skräckslagna. Då kom ett moln och sänkte sig över dem, och en röst hördes ur molnet: ”Detta är min älskade son. Lyssna till honom.” Och plötsligt, när de såg sig om, kunde de inte se någon annan där än Jesus.
Kolme tärkeää keskeistä johtajaa, Mooses, Elias ja Jeesus, kokoontuvat keskustelemaan monia ihmisiä koskettelevista asioista. Ulkopuolisille ei kerrota mitään siitä, mistä neuvotellaan, mutta tapahtumalla on silti tärkeä symbolinen merkitys.
Kuulostaako tutulta? Vähän vastaavalla tavalla saatetaan kirjoittaa lehdissä sen jälkeen, kun suurvaltojen johtajat ovat olleet koolla. Vaikka mitään julkisia sopimuksia ei ole syntynyt, on tapahtumalla kuitenkin ollut selvä viesti: me haemme yhteistä ratkaisua, me tuemme toisiamme.
Tällä tavalla voisimme myös tiedottaa Jeesuksen, Mooseksen ja Eliaan tapaamisesta. Emme tiedä, mistä he puhuivat, mutta saapumalla paikalle Mooses ja Elias antoivat opetuslapsille selvän signaalin: me annamme tukemme Jeesukselle, hän on meidän linjalla. Tämä oli tietenkin erittäin tärkeää Jeesukselle ja hänen seuraajilleen, koska monille juutalaisille oli hyvin vaikeaa uskoa, että Jeesus todella oli profeettojen lupaama Messias.
Rauhanpyrkimyksissä ensimmäinen askel on saada aikaan tulitauko ja saada osapuolten edustajat istumaan alas samaan neuvottelupöytään. Tie tähän on yleensä pitkä. On niin paljon ylpeyttä, katkeruutta ja epäluuloa toisiaan kohtaan. Kumpikaan osapuoli ei halua näyttää liian halukkaalta sopimaan nopeasta tulitauosta, koska sitä voitaisiin pitää osoituksena heikkoudesta. Pelätään enemmän sitä, miltä osallistuminen neuvotteluihin näyttää muitten silmissä, kuin jatkuvan sodan aiheuttamaa kärsimystä.
Även i dagspolitiken slås jag ibland av att det viktigaste inte alltid tycks vara vad som har hänt, utan vilka signaler ministrar ger genom sina uttalanden. Hur reagerar marknaden på statsministerns uttalanden om det ekonomiska läget, hur reagerar andra staters representanter på utrikespolitiska utspel osv. Journalisterna jagar reaktioner, ber om kommentarer, och försöker på det sättet hålla liv i en nyhet genom att spegla den från många olika håll.
Det förefaller allvarligt och rent ut sagt bekymmersamt, om det viktigaste inte är vad som verkligen har hänt och vad som verkligen har sagts, utan vilka signaler det ger; hur det verkar i andras ögon. När vi fostrar våra barn, då försöker vi lära dem att bli självständiga, att inte alltid ängsligt undra vad andra skall tänka och tycka, utan våga vara sig själva. På samma sätt försöker vi få dem att förstå, att det viktiga inte är hur saker eller människor ser ut på ytan, utan vem de är på djupet. Vi vill få dem att förstå att utseende, snygga kläder och anseende och ställning inte är det viktigaste, utan om en människa är pålitlig, om hon bryr sig om sina medmänniskor, om hon är en god vän både i med- och motgång.
Även i fråga om Jesu person kunde man säga, att episoden på förklaringsberget inte berättar det viktigaste om honom. Visst är det en viktig signal att inte bara det judiska folkets nyckelgestalter utan framför allt Gud själv ger Jesus sitt fulla stöd: ”Detta är min älskade son. Lyssna till honom.”
Men mera om vem Jesus är och varför vi kan lita på honom lär vi oss nog från andra berättelser i evangelierna: texter som berättar om hur Jesus hjälper de svaga, sjuka och utstötta, och texter där Jesus med hjälp av liknelser och sitt eget exempel lär oss hur Guds förlåtelse verkar. Allra mest lär vi oss om Jesus då vi läser om hans lidandes väg från tvättandet av lärjungarnas fötter vid nattavardens instiftelse via hans hjärtskärande förtvivlan och ensamhet i Getsemane fram till fängslandet, övergivenheten, domen och korsdöden – för att inte sedan tala om uppståndelsens morgon med livets segerfest. Signaler är viktiga, men vi behöver tränga djupare om vi vill förstå vem en människa verkligen är eller om vi vill förstå vad som verkligen är på gång i världspolitiken eller i ekonomin.
Huolestuttavat uutiset ovat seuranneet toisiaan tänä kesänä. Ukrainan tilanne ei ole kenenkään hallinnassa, ja itä ja länsi kiistelevät siitä, mitä toisen osapuolen pitäisi tehdä tilanteen rauhoittamiseksi. Israelin ja Hamaksen välisille kostoiskuille ei näy loppua. Syyriassa ja Irakissa ääriliikkeet ovat vahvistaneet asemansa, ja sadattuhannet ihmiset pakenevat heidän tieltään. Pakolaiset joutuvat lähtemään koska he ovat kristittyjä tai koska he kuuluvat toiseen suuntaukseen islamin sisällä. Myös Burmasta olemme voineet lukea lisääntyneestä väkivallasta muslimivähemmistöä kohtaan nationalististen buddhalaisten toimesta. Monessa Afrikan maassa eri heimojen ja usein samalla eri uskontojen väliset sisällissodat ja niistä seuraavat nälänhädät saavat epätoivoiset pakolaiset lähtemään vaaralliselle matkalle Eurooppaan paremman elämän toivossa.
Maailmassa tarvitaan rauhantekijöitä. Enkelit lauloivat jouluyössä: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” Jumala tahtoo, että me ihmiset saisimme elää rauhassa. Mutta tämän ei saisi tarkoittaa, että jäämme turvaan omaan turvalliseen pesäämme.
Pietarin reaktio Kristuksen kirkastumisvuorella on sinänsä ymmärrettävä. Hänellä, Pietarilla, oli usein vaikeuksia ymmärtää mitä Jeesus tarkoitti, ja usein Pietari teki hätiköityjä päätöksiä ajattelematta niiden seurauksia. Mutta nyt siellä vuorella Pietari tunsi, että hän vihdoinkin sai varmuuden. Nyt hän tiesi kuka Jeesus on, ja nyt hän oli saanut kokea Mooseksen ja Eliaan läsnäolon ja jopa kuullut Jumalan äänen – nyt hän ei halunnut lähteä tästä minnekään. Samalla hän tekstin mukaan oli peloissaan, eikä taas kerran oikein tiennyt, mitä tehdä. Hän ehdotti kuitenkin Jeesukselle, että tähän rakennettaisiin majoja, jotta he saisivat pysyvästi jäädä asumaan tähän varmuuteen vuorenhuipulle. Täällä hän luuli voivansa löytää rauhan sielulleen.
Mutta näky haihtui pois, ja Jeesus otti opetuslapset mukaansa alas vuorelta, missä heitä odotti suuri joukko ihmisiä. Kristittyinä ja Jeesuksen seuraajina me tarvitsemme kirkastusvuoren tapahtumien kaltaisia kokemuksia, missä saamme vetäytyä syrjään keräämään voimia ja kuuntelemaan Jumalan tahtoa. Tällöin me voimme kasvaa uskossa, ja me saamme myös mahdollisuuden levätä Jumalan läheisyydessä. Mutta Jeesus kutsuu meitä yhä uudelleen ja uudelleen palaamaan ihmisten luokse; tekemään työtä rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta. ”Autuaita rauhantekijät, ha saavat Jumalan lapsen nimen”, niin kuin Jeesus Vuorisaarnansa alussa sanoo.
Gud finns inte nära oss bara i det avskilda, som t.ex. uppe på förklaringsberget. Gud är med oss lika mycket i vardagen, bland de människor vi möter. Det är inte vi som skall hämta in Gud i människors liv: Gud är alltid redan där före oss.
Men vår uppgift är att i Jesu efterföljd sprida hopp och ljus i vår värld. Vår uppgift är att söka upp de ensamma och förtvivlade, och visa dem omsorg. Där det här sker, där är Gud verksam och där kan vi få uppleva glimtar av hur himmelriket bryter in i vår värld.
Allt det här får vi göra inte därför att Gud tvingar oss eller kräver det, utan därför att det är vårt sätt att visa vår tacksamhet och glädje för allt det som Gud först har gjort för oss. Låt oss därför be om att Guds goda vilja skulle ske på vår jord genom oss och andra människor då vi reser oss för att prisa Gud med trosbekännelsens ord!