Rakkaat myrskyläläiset, kära mörskombor
Myrskylän uusi kirkkoherra Anja Nurminen asetetaan virkaan Mikkelinpäivänä, lasten ja enkelien päivänä.
Mörskoms nya kyrkoherde Anja Nurminen installeras i sin kyrkoherdetjänst på Mikaelidagen, barnens och änglarnas dag.
Lapset nostavat meidän katseemme kohti tulevaisuutta. Jos haluamme rakentaa parempaa maailmaa, parempaa Suomea ja parempaa Myrskylää, meidän on katsottava lapsiin.
Enkelit nostavat meidän katseemme ylös, kohti Jumalaa. Enkelit edustavat toista maailmaa, silmillemme näkymätöntä, mutta silti todellista maailmaa, pyhiä Jumalan salaisuuksia.
Mitä tällä lasten ja enkelien pyhäpäivällä on sanottavana meille ja mitä sillä on sanottavana sinulle, hyvä Anja, Myrskylän uusi kirkkoherra? Mitä lapset ja enkelit voivat meille opettaa?
Barnen lyfter vår blick mot framtiden. Vi måste se på barnen om vi vill bygga en bättre värld, ett bättre Finland och ett bättre Mörskom. Dessutom är allt som är gott för barnen också gott för oss vuxna.
Änglarna lyfter vår blick uppåt mot Gud. Änglarna representerar en annan värld, en värld som är osynlig för våra ögon, men trots det en verklig värld, Guds heliga hemligheter.
Vad har denna barnens och änglarnas söndag att säga oss och vad har den att säga dig, bästa Anja, Mörskoms nya kyrkoherde? Vad kan barnen och änglarna lära oss?
* * *
Mikkelinpäivän evankeliumissa on merkillinen kohta, jossa Jeesus ensin varoittaa lasten halveksimisesta ja sitten sanoo erikoiset sanat enkeleistä:
”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.”
Sen jokainen ihminen voi ymmärtää, ettei lapsia eikä ketään vähäistä pidä halveksia. Arkielämää mitataan kyllä suoritusten mukaan, mutta elämässä on paljon muitakin arvoja kuin menestyminen ja osaaminen. Silti me kaikki tajuamme, että lapsissa on jotakin ainutlaatuista, jopa sellaista, jota meidän aikuisten on syytä kadehtia.
Eräältä tunnetulta ruotsalaiselta teologilta kysyttiin kerran, millaista kristillinen usko oikein on. Vastaus oli erikoinen: katsokaa pientä lasta, joka istuu lattialla ja leikkii. Mikään ei häiritse hänen iloaan eikä mikään uhkaa hänen olemassaoloaan, sillä hän tietää, että äiti ja isä ovat lähellä. Lapsen usko ei epäile, vaan luottaa. Lapsen usko ei pelkää, vaan iloitsee.
Voimme siis hyvin ymmärtää Jeesuksen sanat: ”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä.”
Mutta mitä Vapahtaja tarkoittaa lauseen jälkiosalla: ”Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.” Kuulen näissä sanoissa kaksi asiaa enkeleistä.
* * *
Ensinnäkin jokaisella lapsella ja jokaisella ihmisellä on oma enkelinsä. Jeesus puhuu ”heidän enkeleistään”. Persoonapronominilla ilmaistaan, että joku asia tai henkilö kuuluu tietylle nimeltä mainitulle henkilölle. Me emme saa halveksia lapsia, sillä heillä kaikilla on oma enkelinsä. Enkeli on ottanut jokaisen lapsen omaan huostaansa ja pitää juuri hänestä huolen.
Varje barn och varje människa har en egen ängel. Jesus talar om ”deras änglar”. Med ett personligt pronomen ges uttryck för att någon sak eller person tillhör en viss, vid namn nämnd person. Vi får inte förakta barnen för var och en av dem har sin egen ängel. En ängel tar varje barn under sitt beskydd och tar hand om just detta barn.
* * *
Me kaikki tiedämme, miten suuri merkitys sillä on, että voimme puhua omasta äidistä ja omasta isästä. On eri asia puhua yleensä äideistä ja vanhemmista kuin sanoa, että tässä on minun äitini ja minun isäni. Voin luottaa siihen, että äiti on olemassa juuri minua varten ja että hän huolehtii juuri minusta. Jumalakaan ei ole vain yleensä ihmisten Jumala, vaan hän haluaa olla juuri meidän Jumalamme, juuri minun ja sinun Jumalasi.
Olemme tottuneet siihen, että enkeli on suojelusenkeli, joka varjelee juuri minua. Tätä Jeesuskin tarkoittaa, kun hän puhuu ”heidän enkeleistään”. Luther sanoo, että Jumala on lähettänyt jokaisen ihmisen elämään vartijoita ja vahteja.
Ihmiselämä on mahdollista vain, jos meillä on näitä aitoja elämänsuojelusta huolehtivia vahteja. Aitoja vahteja ja elämänsuojelijoita ovat vanhemmat, opettajat, mummot, diakonit, poliisit.
Suomen kielessä olemme menettäneet aidon tavan käsittää, mitä oikeat ”vartijat” ja hyvät ”vahdit” voivat olla. Vahti on yleensä ankarasti sävyttynyt sana. Tunnemme yövartijat, porttivahdit ja vahtikoirat. Mutta yksi sana suomenkielessä on, joka osuvasti ilmaisee, miten tärkeä hyvä ja aito vahti voi olla, nimittäin sana lastenvahti.
Enkeli on oikeastaan lastenvahti, kaikkien Jumalan lasten oma varjelija ja suojelija. Kaikki me olemme samassa asemassa, siinä oikeutetussa asemassa, että Jumala enkeliensä kautta suojelee meitä. Voisimme siis muunnella evankeliumia ja sanoa: älkää halveksiko yhtään ihmistä, sillä heidän enkelinsä suojelevat heitä.
* * *
Toiseksi Jeesus haluaa sanoa, että enkelit puolustavat lapsia. Vanha lastenlaulu kertoo, että ihana, siis hyvä enkeli pitää maan korvessa kulkevaa lasta kädestä kiinni ja kulkee hänen vierellään.
Olemme tottuneet ajattelemaan, että suojelija on suojeltavan vieressä, lähellä ja rinnalla. Ja niinhän se on, että rinnalla kulkijoita me kaikki tarvitsemme. Miten moni lähimmäinen voikaan olla kuin enkeli, jos malttaa kulkea toisen ihmisen vieressä, ei rikkiviisaasti hänen edellään, vaan juuri rinnalla.
Mutta evankeliumi kertoo myös toisen tavan, jolla enkeli voi lapsia ja meitä kaikkia suojella. ”…heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.” Enkelit siis tekevät työtään taivaassa. Mitä enkelit tekevät taivaassa?
Ihmistä voi suojella ja puolustaa myös siten, että puhuu hänestä hyvää toisille ihmisille. Kun asianajaja menee oikeusistuimeen puolustamaan syytettyä, silloin hän puhuu ja toimii toisen ihmisten puolesta ja edistää hänen asiaansa.
Kun enkeli katselee taivaassa Jumalan kasvoja, hän rukoilee siellä meidän puolestamme. Enkeli ei siis suojele meitä vain meidän rinnallamme, vaan hän puolustaa meitä myös Jumalan edessä. Enkeli ei siis ole vain lapsenvahti, vaan hän on lapsiasiamies, meidän asianajajamme Jumalan luona.
Uskontunnustuksessa puhutaan siitä, että Kristus on astunut taivaaseen ja istuu Isän oikealla puolella. Kristus on taivaassa, jotta hän voi rukoilla meidän puolestamme ja puolustaa meitä Kaikkivaltiaan rinnalla. Samalla tavalla enkelit puhuvat meidän puolestamme Jumalalle ja rukoilevat meidän hyväksemme.
I trosbekännelsen talas om att Kristus har stigit upp till himlarna och sitter på Guds högra sida. Kristus är i himmelen för att han skall kunna be för oss och vid den Allsmäktiges sida försvara oss. På samma sätt är änglarna våra förespråkare inför Gud och ber för oss.
* * *
Anja hyvä. Kun sinut tänään asetetaan kirkkoherran virkaan, haluan palauttaa mieleen vanhan suomalaisen sanan, jolla pappia on aikoinaan nimitetty. Papista sanottiin, että hän on Herran Sebaotin enkeli. Pappi on Jumalan sanansaattaja, jonka virka on tuoda kaikkivaltiaan Jumalan armo ja rakkaus ihmisten keskelle. Enkeli on Jumalan enkeli ja sinäkin olet virassasi Jumalan palvelija ja sanansaattaja.
Bästa Anja. Då du idag installeras som kyrkoherde vill jag påminna om en gammal finländsk benämning som man en gång i tiden använde om prästen. Man sade att prästen är Herren Sebaots ängel. Prästen är Guds budbärare som har som sin uppgift att frambära Allsmäktig Guds nåd och kärlek till människorna. Ängeln är Guds ängel och i din tjänst är även du Guds tjänare och budbärare.
Samalla kun olet Jumalan sanansaattaja, olet myös ihmisten palvelija. Et ole itseäsi varten, vaan seurakuntalaisiasi varten.
Samoin kuin jokaiselle ihmisellä on oma enkelinsä, samoin jokaisella myrskyläläisellä on oma pappinsa ja oma paimenensa. Tämä pitäjän asukkaat ovat valinneet sinut omaksi papikseen. Täällä asuvat ihmiset saavat pitää sinua omien sielujensa hoitajana ja sinä saat tuntea, että ihmiset ovat sinun huolenpitosi kohteena ja sinun vastuullasi.
Pappi on enkeli myös siinä mielessä, että hänen tulee suojella seurakuntalaisiaan ja puolustaa heitä. Papin tärkein tapa suojella ja puolustaa hänelle uskottuja ihmisiä on rukoilla heidän puolestaan. Toki pappi suojelee myös saarnaamalla Jumalan sanaa ja jakamalla pyhiä sakramentteja. Uskon kuitenkin, että papille kuuluva enkelinkaltainen suojelutehtävä toteutuu kauneimmin siinä, että sinä rukoilet myrskyläläisten, kaikkien täällä asuvien ja liikkuvien puolesta.
Kun rukoilet seurakuntalaistesi puolesta ja näin suojelet heitä, rukous koituu siunaukseksi myös sinulle itselle. Rukous synnyttää keskinäistä rakkautta ja yhteenkuuluvuutta. Rukous tuo Jumalan läsnäolevaksi keskelle tätä elämää, keskelle myös sinun elämääsi, Anja hyvä.
Då du ber för dina församlingsmedlemmar och på detta sätt beskyddar dem blir bönen också till välsignelse för dig. Bönen föder ömsesidig kärlek och samhörighet. Bönen gör Gud närvarande mitt i detta liv, också mitt i ditt liv, bästa Anja.