Uudenvuodenpäivä, Matteus: 4:12-16, Vesa Tuominen

Vesa Tuominen
Paimio

Uusi vuosi alkoi. Vanha jää taakse ja uudet mahdollisuudet alkavat. Teemme lupauksia ja aloitamme toiveikkaina. Arvioimme kulunutta vuotta ja uskomme, että tästä vuodesta tulee parempi kuin edellisestä.

Vuoden vaihde on usein täynnä odotuksia. Mitkään lupaukset eivät kuitenkaan auta, ellei niihin sitoudu ja niitä noudata. Mikään muutos ei kanna, ellei itse ole muutoksessa mukana ja muutu sen mukana. Kaikilla ei ole tarvetta muutokseen. Jollekulle riittää, kun elämä säilyy entisellään. Joku ei edes usko minkään paranevan.

Galileassa koettiin ihme ja toivottiin muutosta parempaan, kun Jeesus siirtyi Galileaan omalle kotiseudulleen. Siirtymistä edelsi pitkä neljän kymmenen vuorokauden mittainen paasto erämaassa. Jeesus palaa Kapernaumiin, omalle kotiseudulleen pimeydessä asuvien luo. Juutalaisten kuningas ei pääse enää pääkaupunkiinsa. Jeesuksen toiminnalle on tilaa enää vain Galileassa.

Evankeliumin valkeus ilmestyy Galileaan. Jeesuksesta säteilevä valo valtaa kuulijat ja Hänen julkinen toimintansa alkaa. Jeesus tuo toivoa aikalaisilleen. Niin moni sairautensa ja muiden vastoinkäymistensä kanssa kamppaileva, köyhä, syrjäytynyt, yksinäinen ihminen kaipaa vapautusta. Opettava ja sairaita parantava Jeesus luo valoa ja iloa ympärilleen. Uusi aika on alkanut. Jumalan valtakunta on tullut maan päälle.

Jeesuksen merkitys kohtaamilleen ihmisille, jotka uskoivat Häneen, oli ainutkertainen. Suurin osa heistä oli tavallista maan kansaa, jolla ei ollut mitään kirkollista asemaa tai hienoa koulutusta. Heillä oli vain toivo paremmasta ja sen Jeesus tarjosi heille muuttaen koko heidän elämänsä.

Jeesuksen seuraajat olivat tavallisia työtä tekeväisiä mutta he olivat uskollisia Mestarilleen, sitoutuivat Häneen, Jumalan Poikaan. Näen ajassamme monia yksinäisiä, unohdettuja, menestyksestä ja urajohteisuudesta poispudonneita ihmisiä. Moni näyttää olevan vailla toivoa, vailla elämän suuntaa, moni sellainenkin, jonka julkisivu näyttää olevan kunnossa. Keskiluokkaisen elämän normit täyttävän ihmisenkin elämä saattaa olla tyhjää, saman toistoa päivästä toiseen. Vuosi toisensa jälkeen vierii ja tyhjyys vain lisääntyy. Ajassamme on vaikea löytää kiintopisteitä, kokea yhteisöllisyyttä, yhteyttä muihin ihmisiin.

Yhtenäiskulttuuri on kadonnut aikaa sitten ja jälkimodernissa yhteiskunnassa vallitsevat kovat ja kylmät arvot. Moni vetäytyy omaan kuoreensa ja kovettaa mielensä. Miten on sinun laitasi kuulijani. Koetko, että sinulla on toivoa, usko paremmasta huomisesta. Näetkö valoa edessäsi tai vain pelkkää pimeyttä.

Pimeänä vuodenaikana yö peittää päivän valon. Erityisen pimeää oli loppuvuonna, kun sähkökatkot koettelivat niin Lounais-Suomea, kuin monia muitakin maakuntia kotimaassamme. Huomasimme jälleen, miten hauras teknoyhteiskuntamme on. Sähkö tuntuu elintärkeältä. Ilman sitä nykyihminen ei voi elää. Aivan kuten ihminen tarvitsee tiettyjä energiamuotoja nyky-yhteiskunnassa, tarvitsee hän perustan elämälleen. Ilman perustaa jokainen hapuilee kuin pimeässä, vailla tarkoitusta. Ja moni näyttää menettäneen toivonsa paremmasta. Onko siis ihmisillä toivoa?

Voin vakuuttaa sinulle. Toivoa on. Sama toivo, joka heräsi ihmisissä, jotka kohtasivat Jeesuksen, on olemassa. Toivo on olemassa sinua varten. Tuo toivo kutsuu sinua yhteyteen, taivaalliseen yhteyteen, valoon ja rakkauteen. Jeesuksen sanoma oli hyvin yksinkertainen mutta syvä. Hän tuli valoksi pimeään maailmaan pelastamaan sen, mikä kadonnut oli. Jumalan rakkaus on kuin sähkövirta. Kuten sähkövirta kytkeytyy päälle ja valaisee, Pyhän Hengen voima sähkövirran tavoin kytkee sinut Jumalan yhteyteen ja täyttää sinut kokonaan ilolla ja rakkaudella.

Lähettämällä Poikansa maailmaan kärsimään ja kuolemaan puolestamme, Jumala osoitti suunnattoman rakkautensa meitä kohtaan. Jumalan rakkaus valaisee ja parantaa sinut kokonaan, kun avaudut sille. Pimeys muuttuu valoksi ja elämällesi tulee suunta ja päämäärä.

Kulje siis kohti valoa, pelastusta.