Kannattajat haluavat tietää, mihin lähetystyön rahat käytetään.

Lähetystyön kannatus on kääntynyt kasvuun, osoittavat Suomen lähetysneuvoston viime viikolla julkistamat tilastot. Vuonna 2012 suomalaiset kannattivat lähetystyötä ja kansainvälistä diakoniaa yhteensä 86,4 miljoonalla eurolla. Kannatus nousi yli seitsemän prosenttia.

Suomen lähetysneuvoston puheenjohtajan Timo Reuhkalan mukaan yksi viime vuoden yllättäjistä oli Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley), jonka seurakunnilta saamat talousarviomäärärahat lähtivät nousuun viiden vuoden tasaisen laskun jälkeen.

Muun muassa Helsingin ja Vantaan seurakunnat ovat viime vuosina päättäneet olla myöntämättä talousarviomäärärahoja Sleylle sen naispappeus- ja homoseksuaalisuuskantojen takia.

Reuhkalan mukaan lähetystyön kannattajat haluavat tietää yhä tarkemmin, mihin heidän tukensa kohdistetaan.

– Esimerkiksi Sleyn ja Kansanlähetyksen kaltaisten herätysliiketoimijoiden pitää pystyä tarkkaan osoittamaan, että lähetystyöhön kerättyjä rahoja ei käytetä muuhun toimintaan. Niiden erittely onkin ollut tarkkaa jo vuosia, Reuhkala sanoo.

Kirkon lähetysjärjestöillä tarkat tilastot

Kirkon seitsemän lähetysjärjestön välillä ei ole suuria eroja siinä, kuinka iso osa niiden varoista kuluu ulkomailla tapahtuvaan toimintaan ja kuinka iso osa ulkomaisen työn tukitoimintaan kotimaassa sekä yleiseen hallintoon. Suurimman osuuden ulkomaiseen työhön käyttää ruotsinkielinen Slef (85 prosenttia), seuraavina tulevat Lähetysyhdistys Kylväjä (76 prosenttia), Suomen Lähetysseura (72 prosenttia), Sley (70 prosenttia), Suomen Pipliaseura (70 prosenttia), Kansanlähetys (67 prosenttia) ja Sanansaattajat (59 prosenttia).

Reuhkalan mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestöt ovat tottuneet tilastoimaan toimintaansa. Kaikkien järjestöjen kohdalla niin ei ole. Reuhkalan mielestä on tärkeää kysyä, käyttävätkö järjestöt lähetystyötä varten kerättyjä varoja muun toiminnan kattamiseen.

Tilaston mukaan Lähetyssäätiö Patmoksen muun toiminnan kuin lähetystyön tai kansainvälisen diakonian tuotot ovat
 62 000 euroa, kun kulut ovat 1 395 000 euroa. Medialähetysjärjestö IRR-TV:n vastaavat tuotot ovat 55 000 euroa ja kulut 573 000 euroa.

Patmoksen talousjohtajan Pekka Haapasaaren mukaan lähetyssäätiön tarkoituksena on toimia sekä ulkomailla että kotimaassa. Hänen mukaansa kaikki toiminnan tuotot näkyvät lähetystyön ja kansainvälisen diakonian sarakkeessa, mutta kotimaan työn kulut on tilastossa ollut pakko merkitä muun toiminnan yhteyteen.

Niin ikään IRR-TV:n talouspäällikkö Heikki Lindfors vetoaa siihen, että tilastossa ei ole erikseen saraketta kotimaan lähetystoiminnalle.

Vuonna 2012 Suomesta oli lähetettynä muihin maihin yhteensä 700 lähetystyöntekijää, 45 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kirkon lähetysjärjestöjen lähettejä oli 322.

Kotimaan tietojen mukaan jotkut Suomen Lähetysseuran lähetit ovat kyselleet muilta järjestöiltä mahdollisuutta vaihtaa niiden palvelukseen. Syynä on ollut tyytymättömyys Lähetysseuran päätökseen siunata miespari lähetystyöhön. Tiettävästi kaksi Suomen Lähetysseuran lähettiä onkin siirtynyt toisen järjestön läheteiksi.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliIsmo Dunderberg Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dekaaniksi
Seuraava artikkeliHS: Oikeus ei pitänyt ympärileikkausta pahoinpitelynä

Ei näytettäviä viestejä