Seurakunnan pyhin paikka

Uskonnoissa usein pyhin paikka määritellään historiallisena paikkana , josta uskonto on saanut alkunsa. kristinuskossa . jossa elävän Jumalan poika on tullut ihmisten keskelle ja tuli ristinkuoleman sovitustyön kautta avaamaan tien ihmisille iankaikkiseen elämään on läsnä edelleen täällä ajassa meidän keskellämme. Ja pyhin paikka on tietysti missä voimme varmasti tietää ja saadaan uskossa luottaa siihen että hän on läsnä on ehtoollisessa ja lupaa pysyvyyttä hänessä . Kun Jeesuksen sanat ovat ; 

Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. 54Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. 55Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma. 56Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. Ehtoollinen kuvaa uskon olemusta , kuten kaste toisena armon välittäjänä . Kristus on annettu meille lahjaksi ja saadaan hänet vastaanottaa uskossa luottaen hänen sanaansa. Kaikki usko joka yritetään omistaa muulla tavalla on väärää , Kristuksen ristiltä kaikui kerran sanat – se on täytetty! Alttari , josta Kristuksen ruumis ja veri jaetaan on pyhin paikka .Ristikansan  tulisi pyhällä arkuudella suhtautua tähän. Alttari on myös sielunvihollisen hyökkäysten kohde, jonka hän haluaisi tuhota ja saada ihmiset luopumaan Kristuksesta . Vuosikymmenien aikana olemme seuranneet ”alttaritaistelua” , joka on tosin surullista kun kristittyjen katse on usein kääntynyt aivan toisiin asioihin . Sielun vihollisen juoni on ollut murentaa sitä saattamalla Jumalan sanan vastaisesti nainen alttarille jakamaan ehtoollista. kuitenkin muistikuvat näistä ajoista oli että alttarikeskusteluissa sen pyhyys oli pitkälti sivussa kun Suomen luterilainen kirkko sen hyväksyi . Voisi sanoa että kävi kuin Krimin valtaus. mutta nyt keulalla ei ollut vihreät miehet vaan ”vihreitä ” pappeja ajoi tätä kiivaasti läpi. Sitten on haluttu häpäistä alttaria , sinne halutaan tuoda syntiä siunattaviksi ja levitellä 6-värisiä lippuja alttarin päälle , joka symbolisoi kuudetta käskyä- Älä tee huorin. Meneillään olevat väännöt kansankirkossa ovat ” alttaritaisteluja” vaikka niitä harva siksi ajattelee. . Esimerkkinä herätysliikkeiden pyrkimykset ja toiveet rakentaa messuyhteisöjä , joita kuulutetaan herätysliikejohtajien suulla ja eri kanavilla jotka ovat huolissaan kansankirkon tilasta. Kuitenkin kansankirkon ehtoollisen viettoon tarvitaan sakramentaalitilat , jotka vain piispojen luvalla (käytännössä näin ) voidaan viettää ehtoollista . Ja tätä ei varmasti tarvitse valottaa keiltä otetaan pois ja kenelle annetaan lupa alttarille. Kuinka tärkeä alttarin pyhyys on todellisena kristikunnalle ? Onko paimenen tehtävä puolustaa tätä pyhyyttä niin että mikään ei voi olla tärkeämpää kuin että Jumalan lapselle saa antaa Herran ruumiin ja veren? Nyt olisi jo viimein aika keskustellla siitä mikä on keskeisin asia , sillä kaikki kytkeytyy tähän alttarin luokse ja siinä ei ole kysymys määrärahoista, ei meidän taistelusta , ei meidän puolusteluja uskon puolesta , työntekijämäärästä puhetta , ei kuulumisesta johonkin tai edes joistakin perinteestä , vaan Kristuksessa osallisuudesta , yhteydestä häneen .Suomessa uuden luterilaisen kirkon (lhpk) syntymisen taustallakin oli alttarin pyhyys , vaikka se monelle on näyttäytynyt jopa sekavana.kuitenkin Jumala itse on ollut sen rakentajana. 

1 KOMMENTTI

Timo Gummerus
Timo Gummerus
Armahdettu syntinen , luterilainen