Pahoittelut heti perään toisesta plokista. Lupaan etten kirjoita vähään aikaan, mutta nyt oli pakko.
Jos näette maanantai-aamuna Riikka Purran juoksemassa valtioneuvoston rakennuksen ympäri tuulettaen, älkää ihmetelkö. Siihen on nyt syytä.
Keskustan oululainen kansanedustaja Pekka Aittakumpu on kertonut loikkaavansa perussuomalaisiin. Moni Aittakummun kommentteja lukenut onkin jo ihmetellyt, että onko Keskusta vihdoin järkiintymässä ja reivaamassa linjaansa pari piirua arvokonservatiivisempaan suuntaan.
Ei ole.
Siitä kertoo, että Aittakumpu on sanonut tiensä nousseen Suomen Keskustassa pystyyn. Pekka Aittakumpu poliitikkona on profiloitunut arvokonservatiiviksi. Pekka on problematisoinut yhtä lailla Yle:n asemaa kuin Elokapinaa.
Aittakumpu on puhdasverinen kodin, uskonnon ja isänmaan puolustaja. Suomen Keskustan pirtaan sellainen ei enää sovi. Ei edes Kaikkosen aikana.
Keskustan junttamiesten ja – naisten mitta taisi tulla täyteen, kun Aittakumpu muutama päivä sitten ihmetteli Itäkeskusta, stadilaisittain Itistä.
Aittakumpu kirjoitti twitterissä eli X:ssä: ” Jokaisen kansanedustajan kannattaa käydä vaikkapa Itäkeskuksessa. Vierailin siellä. Sanotaan, että muu Suomi seuraa Helsinkiä ja tulee sen perässä. Jos tulevaisuuden näkee Itäkeskuksessa, meillä taitaa olla silloin kirkkojen sijaan minareetteja ja demokratian sijaan sharia-laki.”
Nyt lienee sopiva huudahtaa ”Herra paratkoon”, onhan Aittakumpu myös evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Itse Mestari Halla-aho kalpenee kateudesta. Tälläista tekstiä ei olekaan syntynyt sitten scriptan parhaiden päivien.
Jos Pekka olisi kuka tahansa Pekka, niin ainahan niitä edustajia loikkii! Mutta Aittakumpu on kaiken muun ohella vanhoillislestadiolainen ja SRK:n puhuja.
Kirkkopoliittista historiaa tuntemattomille tulkoon kerratuksi, että PS:n edeltäjä, sen ”äitipuolue” niin sanoakseni oli SMP. Ja voi miten monta hoitokokousta rauhanyhdistyksillä jouduttiinkaan järjestämään, kun moni vanhoillislestadiolainen unohti, että vain keskustapuoluetta äänestämällä pääsee taivaaseen.
SMP kuului niihin puolueisiin, joiden äänestäminen oli jyrkästi kielletty.
Nyt vanhoillislestadiolainen puhuja, pastori ja toisen kauden kansanedustaja Pekka Aittakumpu menee ja liittyy perussuomalaisiin.
Tässä tömisee lattia monilla rauhanyhdistyksillä silkasta järkytyksestä.
Ei silti, käsitykseni mukaan SRK ei enää pyri ohjamaan jäsentensä poliittista käyttäytymistä. Se on selvää, että Aittakumpu on ensimmäinen vanhoillislestadiolainen kansanedustaja perussuomalaisissa ikinä. Enkä tiedä, että kunnanvaltuutettujaan olisi montaa..?
PS:llä Aittakummun loikkaaminen on lottovoitto. Oulun seudun valtapuolue on ollut Keskusta eikä vähiten sen vuoksi, että vanhoillislestadiolaiset ovat äänestäneet sitä ja Oulu tunnetusti on vanhoillislestadiolaisuuden valta-aluetta, jumalan valtakuntaa vähän teologisemmin sanottuna.
Keskustan tilannetta Aittakummun loikkaaminen synkistää. Jos valoa jo vähän pilkotti puheenjohtajavaihdoksen myötä taivaanrannassa, nyt horisontti taisi jälleen synkistyä.
Keskustalle asetelma alkaa olla mahdoton. Puolueen politiikka on yhä enemmän arvoliberaalia, mutta kannattajat löytyisivät, jos olisivat löytyäkseen konservatiiviselta maaseudulta Pohjois- ja Itä- Suomessa.
Pääkaupunkiin Keskusta on yrittänyt yli puoli vuosisataa. Tuloksena taitaa olla yksi tai kaksi kapunginvaltuutettua.
Aittakummun loikka on kokoaan suurempi. Sen viesti Kepun äänestämistä harkitseville on, ettei puolue edellisessä hallituksessa ollessaan ollut väärässä seurassa.
Kepu on nykyään osa vihervasemmiston blokkia. Ei ole mitenkään ihme, että vanhoillislestadiolainen ei viihdy tuossa aatemaailmassa. Luultavasti Suomen politiikassa ollaan menossa blokkipolitiikan suuntaan Ruotsin tyyliin.
En ole varma onko tämä hyvä vai huono asia, mutta tältä näyttää.
Niin, saa nähdä miuten Kokoomus jatkossa muokkaantuu, sielläkin lienee ollut arvojen liberaali-konservatiivi -jakoa. Toisaalta voi olla kynnys loikata persuihin tai pienpuolueeseen.