Kirkkohallituksessa työskentelevä päihdeasioiden asiantuntija Sami Puumala sanoo, että hänen näkemyksensä alkoholiasioista ja alkoholilaista ovat muuttuneet vuosien myötä, kun hän on tutustunut päihdetyöhön.
– Perehtyminen alkoholin moninaisten seurausten ja vaikutusten laajuuteen ja vakavuuteen on muuttanut ajatteluani. Kyse ei ole pelotevaikutuksesta vaan ihan selvästä tiedon lisääntymisestä. On vienyt aikaa ja vaatinut vaivaa perehtyä näihin asioihin laajemmin.
Aikaisemmin Puumala työskenteli rikoksiin liittyvien asioiden parissa. Hän arvelee olleensa vielä kymmenen vuotta sitten samaa mieltä monen suomalaisen kanssa, että alkoholiasiat kuuluvat yksilölle ja hänen harkintaansa.
– Yllättävän ajankohtaiselta on tässä alkoholilain kysymysten yhteydessä tuntunut Paavalin ajatus, kun hän ihan toisissa yhteyksissä ja eri kysymysten parissa pohtii ruokaan liittyviä valintoja, ja toteaa mahdolliseksi ja tarpeelliseksi rajoittaa itse kunkin yksilöllistä vapautta syödä mitä haluaa, jos tajuaa, että jollekin toiselle siinä kohtaa valinnanvapaudessaan heikommalle veljelle voi aiheutua ongelmia, Puumala pohtii
– Vaikka Paavali käsittelee rituaalisia puhtauskäsityksiä, minusta hänen ajatuksensa oman valinnanvapauden käytön rajoittamisesta toisen hyväksi voisi yhdistää alkoholin ostamista koskevan vapauden kysymyksiin: Miksen minä ja kuka tahansa aikuinen suomalainen voisi rajoittaa omaa ostamisen ja siis valinnan vapauden laajuutta ja nähdä vaivan mennä Alkoon ostamaan väkevämpää tai vielä väkevämpää olutta, jos ja kun siitä olisi eittämätöntä hyötyä haitallisten seurausten vähentämiselle jonkun toisen, mahdollisesti heikommassa asemassa olevan kannalta?
Kirkon huolehdittava päihdetyönsä jatkuvuudesta
Eduskunta hyväksyi eilen niukalla enemmistöllä hallituksen esityksen alkoholilain muutokseksi, joka muun muassa mahdollistaa entistä vahvempien juomien myynnin päivittäistavarakaupassa. Nyt korkein alkoholiprosentti on ollut 4,7, tulevaisuudessa se on 5,5.
Sami Puumala muistuttaa, että kirkko on koko lain valmistelun ajan kritisoinut sitä voimakkaasti. Kirkko antoi lausunnon ensin sosiaali- ja terveysministeriölle lakiluonnoksesta ja sitten eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sekä hallintovaliokunnalle lakiesityksestä. Puumala oli kuultavana sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa.
– Elinkeinopolitiikka voitti sosiaali- ja terveyspolitiikan. Siitä voi olla vain pahoillaan ja huolissaan. Kirkko koetti turhaan peräänkuuluttaa syvempien sosiaalieettisten argumenttien esittämistä tästä laista päättämisen perusteeksi, Puumala sanoo.
Puumala haluaisi nähdä uudessa tilanteessa jotain hyvääkin. Ehkä suomalaiset osaavat käyttää lisääntyvää valinnanvapauttaan vastuullisesti ja niin, että alkoholista aiheutuvat sosiaaliset haitat eivät merkittävästi lisäännykään.
– Tosin menneiden vuosikymmenten historiallinen todistusaineisto antaa aihetta epäilyihin, sillä aiempien vuosikymmeninä, kun alkoholin saatavuutta on helpotettu, myös sen käyttö on lisääntynyt. Tähän se suurin terveyspoliittinen ja sosiaalipoliittinen huoli kytkeytyy. Ja tässä vastuu todella siirtyy jokaiselle omista kulutusvalinnoistaan.
Puumalan mukaan kirkon kannalta suhtautuminen päihteisiin ei muutu. Kuten ennenkin, kirkon on huolehdittava oman päihdetyönsä jatkuvuudesta, joka painottuu vakavimmin päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä tukemiseen.
– Vielä laajempi päihteisiin liittyvä tehtävä kirkolla on ennaltaehkäisevässä päihdetyössä, jossa nuorisotyö ja erityisnuorisotyö ovat laajoja sarkoja, Puumala sanoo.
Alkoholihaittojen vähentäminen kirjattu lakiin
Kirkko ja päihdetyön toimijat sekä asiantuntijat niin ehkäisevässä kuin korjaavassa päihdetyössä ovat viime vuosina eri tavoin koettaneet yhdessä vaikuttaa päihdepolitiikan vahvistamiseen. Ne ovat olleet esittämässä peruspalveluministerille ja eduskuntapuolueille huolensa päihdepoliittisista valinnoista ja päihdetyön resurssien riittävyydestä
Puumalan mukaan päihdetyön toimijoiden ja kirkon yhteisenä huolena on ollut se, miten päihdehoitoa ohjaavan lainsäädännön muutokset ja sote-uudistus vaikuttavat päihdehaittojen ehkäisyn ja korjaamisen edellytyksiin.
– Nyt hyväksytty alkoholilaki sisältää johtavana periaatteenaan ja tärkeimpänä tavoitteena alkoholihaittojen vähentämisen. Uuteen lakiin sisältyvät muutokset eivät siihen suoraan johda, ihme on elleivät päinvastaiseen suuntaan. Toisaalta hallitus lakiesityksessään ja eduskunta sen hyväksyessään ottivat kantaakseen vastuun lain tavoitteen mukaisista toimenpiteistä.
Puumala listaa alkoholilakiin sisältyviä päihdepoliittisia linjauksia. 1. Ehkäisevän päihdetyön resursointia on huomattavasti vahvistettava. 2. Päihdehoidon saatavuus ja laatu tulee turvata, liittyen erityisesti päihdehuoltolain uudistamiseen ja sote-uudistukseen. 3. Uuden alkoholilain astuttua voimaan, tulee järjestää huolellinen seuranta muutosten kansanterveydellisistä ja sosiaalisista vaikutuksista.
Missä viinit?
Nyt väkevämmät oluet tulevat kauppoihin. Sami Puumalan mukaan ei ole lainkaan mahdotonta, että seuraavaksi käynnistyy jo kuopattu keskustelu viineistä maitokaupoissa.
– Sen sijaan kaukaiselta vielä tuntuu ajatus väkevistä juomista ruokakaupoissa, mutta sekin saattaa nousta esille, varsinkin jos taas muutaman vuoden kuluttua viriää keskustelu viinien myynnin sallimisesta. Viinien saamisessa ruokakauppojen hyllyille ei tosin ole vastaavaa juomien valmistajien kotimaista intressiä kuin panimotuotteissa.
Kuva Alkon Helsingin Bulevardin myymälästä: Jukka Granström
Ilmoita asiavirheestä