Vinkki uskonnollisen elokuvan ystävälle: Jogi

Intian pääministeri Indira Gandi murhattiin 1984. Teon takana oli kaksi sikhien itsenäisyyttä ajavaa kapinallista. Murha oli reaktio Gandhin käskylle hyökätä sikhien kultaiseen temppeliin Armitsarissa. Pääministerin surma käynnisti Delhissä sikheihin kohdistuneen vainon. Netflixillä nähtävä elokuva Jogi (2022) kuvaa tuota vainojen aikaa ja sitä kuinka eri uskontoja edustavat ystävykset pelastavat viattomia sikhejä.

Elokuvan mukaan vainoja lietsoi paikallinen poliitikko paikallisen poliisin avustuksella.

Elokuvan nimi ei viittaa joogiin vaan päähenkilön nimeen, Joginder. Hän on syvästi uskovainen sikhi. Uskonto ja kulttuuri ovat hänen toimintansa ohjaavia arvoja – mikä on yksi uskonnollisen elokuvan (fiktion) tunnusmerkki.

Uskonnosta ja elokuvasta puhuttaessa länsimaissa esimerkit löytyvät yleensä kristinuskon erilaisista tulkinnoista ja korostuksista. Jogi avaa toisenlaisen näkymän uskonnon vaikutuksiin. Elokuvaan sisältyy kaksi laulua, jotka ovat rukouksia Herralle. Kristitty katsoja voi miettiä mitä tunteita (elokuva on vakavan tunteellinen) laulut herättävät. Kuin gospelia kuuntelisi.

Joginder näyttäytyy hetkittäin länsimaisin silmälasein katsottuna jeesushahmolta.

Jogi on vilpittömänoloinen puheenvuoro ystävyyden, yhteisöllisyyden ja rauhan puolesta.

Olli Seppälä
Olli Seppälä
Kirjoittaja on eläkkeelle siirtynyt Kotimaan julkaisupäällikkö. Hän on kirjoittanut kirjan Jälleenlöydetty aika (2024), jossa pohtii muistelmanomaisesti uskon tietään ja muistojen merkitystä.