Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta on totta, mutta mikä on ”kirkko” sanan oikea merkitys?
Kiinnostuin selailemaan Isoa katekismusta ja löysin siitä sattumalta Lutherin selvityksen tähän kysymykseen.
Asia on tainnut olla kivenä kengässä monessa keskustelussa. Ehkäpä voin nyt antaa siihen tyydyttävän selityksen. Se ettei kirkon ulkopuolella ole pelastusta synnyttää mielikuvan, että vain kirkon organisaatioon ja siihen kuuluvaan rakennukseen kuuluville kuuluisi pelastus. Lutherin mukaan kyse on kuitenkin tavallaan väärästä käännöksestä latinan kielestä. Sillä ”Kirkko” sana tuo meille mieleen rakennuksen ja kirkko laitoksen. Ikään kuin pelkästään kirkon ovesta sisään meno toisi pelastuksen. Samoin siitä eroaminen veisi pelastuksen mahdollisuuden Oikeampi ja selkeästi Raamatun mukainen käännös on se että ne jotka ovat ottaneet evankeliumin vastaan ovat pyhiä ja heidän kokouksensa muodostaa kirkon. Tienkin Jeesuksen sovitustyön kautta Jumalalle erotetut ovat pyhiä ja kun he haluavat kokoontua yhteen niin tämä kokoontuminen muodostaa ”kirkon”. Jos pyhien joukosta haluaa erota, eli luopuu uskostaan, niin menettää tietenkin samalla pelastuksen. Joten ei kirkko laitoksesta eroamisella menetä pelastusta.
Sami. Sinä tunnet tarkkaan eri kirkkokunnat, niin jotain erinomaista olet löytänyt siitä kirkosta jossa nyt olet.
Hyvää joulua myös sinulle, jonka osana on vaeltaa raskaan ristin alla. Ajattelet; Onko Herra hyljännyt iäksi? Mutta! Ei ole sellaista tilannetta, etteikö Herra voisi auttaa. Kerro ahdistettuna rukoillen Herralle hätäsi mikä se onkaan, niin saat lohdutuksen ylhäältä tavalla tai toisella, miten Herra parhaaksi näkee. Niin ihmeellistä kuin se onkin Herran armo loistaa salatusti ristin alla, kuten se on valaissut Suomen kansan tietä myös sen vaikeina vuosina ja voit käydä tähän päivään ja myös tuleviin iloiten Herrassa.
Hyvää Joulua kaikille!
Luuk. 2:10,11
Katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra. Kristittynä uskot, että nämä sanat on sanottu sinulle itsellesi, turvaudut niihin ja epäilyksettä uskot, että sinulle tapahtuu näiden sanojen mukaan. Älä pidä ylpeilemisenä sitä, että katsot olevasi pyhien vertainen. Tässä epäilet ennen muuta ja nimenomaan itseäsi, mutta et Jumalan armoa. Jumala kysyy iankaikkisen autuuden menettämisen uhalla tällaista rohkeaa ja luottavaista uskoa siihen armoon, jonka hän tarjoaa.
Kuinka siis aiot kestää, ellet tahdo olla pyhien vertainen ja siis itsekin pyhä? Se ylpeilyä olisi, jos pyrkisit pyhäksi ja autuaaksi itsesi ja omien tekojesi perusteella. Näin juuri tekopyhät tekevät. He sanovat uskoa ylvästelemiseksi ja ylvästelemistä uskoksi. Sen sijaan annat Jumalalle hänelle kuuluvan kunnian ja kiitoksen, kun rohkenet uskoa, että olet pyhä Kristuksessa ja hänen ihmiseksi tulemisensa perusteella.
Näin tunnustat Jumalan armotyön sinussa itsessäsi. Rakastat ja ylistät häntä ja samalla hylkäät ja tuomitset itsesi ja omat tekosi sekä olet epätoivoinen itsestäsi. Tämä on kristittynä elämistä.
M Luther
Eikös Jeesus tapettu juuri saman Pyhän uskon tähden hurskaiden toimesta; kun sanoivat: ”Keneksi itsesi teet?”
”Oletko sinä suurempi kuin isämme Aabraham, joka on kuollut? Ja profeetat ovat kuolleet; keneksi sinä itsesi teet?”