Kuvassa rakkaani Colette kotonamme vuoden alussa 2.1.2025.
Toisella vuosisadalla kirkko eteni Egyptissä hyvin nopeasti. Yksi juhla hidasti etenemistä. Erään pakanallisen jumalan kunnian ilmestymisen juhla. Se päätettiin vallata. Alettiin julistamaan Jeesuksen Kristuksen kunnian ilmestymistä, epifaniaa. Tämän juhlan vanhin aihe oli Jeesuksen kaste. Näin syntyi meidän loppiaisemme eli epifaniamme 6. tammikuuta.
Jeesuksen kasteessa käytettiin vettä. Kasteen toimitti Johannes Kastaja. Oleellista kuitenkin oli se, että Jeesus itse oli läsnä tuossa kasteessa. Näin kristillinen kaste sai alkunsa. Samalla kerralla Jumalan kunnia tuli valtaisana esille. Taivaat aukenivat. Jumala, Isä Kaikkivaltias kuulutti läsnä oleville, että Jeesus on Jumalan Poika, siis olemukseltaan Jumala. Samalla kertaa myös Pyhä Henki laskeutui taivaasta Isän luota Pojan luo. Kyyhkysen muodossa hän laskeutui tuoden taivaan tervehdyksen maan päälle. Jeesus on Jumala.
Jeesuksen kaste julistaa, että Jumala on Kolmiyhteinen. Kun siis kirkko kastaa Kolmiyhteisen Jumalan nimeen, niin tällä tavoin ylistetään Pyhää Kolminaisuutta. Kirkko seuraa Jeesuksen kastekäskyä, kastaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Kun loppiaiseen on myöhemmin liitetty viisi muutakin Jumalan kirkkauden ilmestymisen aihetta, niin kasteen ylistystä vietetään loppiaisen jälkeisenä sunnuntaina.
Sunnuntai 12.1.2025
1. sunnuntai loppiaisesta
Kasteen lahja
Kasteen sunnuntain aiheena on se, että kasteessa Jumalan ääretön rakkaus meitä ihmisiä kohtaan tulee näkyviin. Jumala ottaa meidät omakseen. Hyvyydessään hän julistaa, että me kuulumme hänelle.
Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme,
hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin,
Tämä taivaallisen rakkauden julistus on Jumalan oma teko. Hänen oman päätöksensä mukaisesti. Hän itse on kaiken tehnyt meidän puolestamme. Hänen lahjaansa kaikki on. Hän ojentaa pelastuksensa. Jeesus itse on tapahtuman keskus. Hänen hyvyytensä ojentaa meille armon ja anteeksiannon. Hän meidät vanhurskauttaa ilman meidän pienintäkään omaa osuuttamme tai ansiotamme.
hän pelasti meidät,
ei meidän hurskaiden tekojemme tähden,
vaan pelkästä armosta.
Jeesuksen kasteessa Johannes Kastaja käytti vettä. Veden käyttö esiintyy runsaana jo Vanhassa testamentissa. Hepreankielisessä Raamatussa pestä -sanakin esiintyy jopa 72 kertaa. Puhdistautuminen esiintyy niissä milloin arkisemmissa, milloin mitä pyhimmissä toiminnoissa. Kasteen sunnuntain epistolassa kerrotaan, että Jumala pelasti meidät pesemällä meidät kasteen vedellä. Tämän pesu liittyy jo noin 600 vuotta varhaisempaan profetiaan, jonka Jumala antoi Hesekielille.
Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä,
niin että te puhdistutte,
minä puhdistan teidät kaikesta saastastanne
ja epäjumalienne kaikesta iljettävyydestä.
Minä annan teille uuden sydämen
ja teidän sisimpäänne uuden hengen.
Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois
ja annan tilalle elävän sydämen.
Minä annan Henkeni teidän sisimpäänne.
Hes. 36:25-27
Toisessa lukukappaleessamme tuohon profetiaan viitataan. Jumalan pyhässä käytössä kaste antaa uuden elämän ja Pyhän Hengen uudistuksen. Piispa Titukselle lähetetyssä kirjeessä se sanotaan näin:
niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät.
Vanhassa testamentissa kerrotaan erilaisten nesteiden valuttamisesta, vuodattamisesta. Myös epistolamme käyttää vuodattaa -sanaa siinä yhteydessä, kun Jeesuksen lähettämä Pyhä Henki kasteen tapahtumassa laskeutuu yllemme.
Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme
Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,
Luonnollinen syntymämme antaa meille ajallisen elämän.
Mutta kasteessa annettu uusi syntymä antaa meille iankaikkisen elämän.
Tämän meidän lukukappaleeseen sisältyvän sanoman kirkkoisä Augustinut on selkeästi korostanut omassa kasteopetuksessaan, kun hän vertaa luonnollista syntymäämme ja Jumalan lapseksi syntymäämme.
jotta me hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi
ja saisimme osaksemme ikuisen elämän, niin kuin toivomme.
Toinen lukukappale eli epistola: Tit. 3:4–7
Kirjeestä Titukselle, luvusta 3
Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin,
hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta.
Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi,
niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät.
Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme
Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,
jotta me hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi
ja saisimme osaksemme ikuisen elämän, niin kuin toivomme.
Sama ohjelma lukea ja kuunnella äänikirjana
unkariksi
https://live.bible.is/bible/HUNHUN/TIT/3?audio_type=audio_drama
Vanhan kirkon aikana kasteen asema oli itsestään selvyys.
Kaste on Pyhän Hengen työ ihmisen pelastamiseksi.
Panen tähän yhden esimerkin Kirkon kreikkalaisesta perinteestä
Tällainen voima on uskolla Kristukseen, tällainen on Hänen armonsa suuruus. Niin kuin tuli kohdatessaan kaivoksesta louhitun malmin tekee maasta kultaa, samoin ja vielä enemmän kaste muuttaa ne, jotka siinä peseytyvät, savesta kullaksi. Sillä tuolloin Henki lankeaa kuin tuli, polttaen pois maallisen kaltaisuuden ja muotoillen tilalle taivaallisen kaltaisuuden, joka hehkuu kirkkaana ja sädehtii niin kuin sulatusuunin ahjosta juuri työstettynä.
– Johannes Krysostomos [n. 350–407], Homilia 10 Johanneksen evankeliumista 1:11-13. (Käännös munkki Serafim Seppälä)
Kasteen valtava sanoma pelastyksen antajana oli itsestään selvyys vanhana aikana.
Panen tähän toisen esimerkin tällä kertaa Kirkon syyrialaisesta perinteestä
Jumalan Poika laskeutui taivaasta,
tuli ihmiseksi ja nosti sinut syvyydestä,
niin että sinustakin tulisi Jumalan poika.
Hänestä tuli veljesi täynnä pyhyyttä olleessa kohdussa,
ja sinusta hän teki veljensä kasteen kohdussa.
Hän teki sinusta kanssaan vedessä pojan Jumalalle,
niin että hän, ainosyntyinen, saisi veljiä toisen syntymän kautta.
Sillä toisen syntymän kautta hän itse tuli ihmiseksi,
ja tämän toisen syntymän kautta hän teki sinusta pojan Jumalalle.
– Jakob Sarugilainen [n. 451–521], Puhe 10
Kasteen välittämästä ihanasta lahjasta meidän pelastuksestamme vanha kirkko ylisti Jumalaa ylenpalttisesti.
Jumalan armo välitetään kasteen kautta.
Panen tähän kolmannen esimerkin Kirkon läntisestä eli latinalaisesta perinteestä
Ihminen, et uskaltanut nostaa kasvojasi taivasta kohti, vaan käänsit katseesi kohti maata ja sait yhtäkkiä Kristuksen armon … Nosta siis katseesi Isään, joka on kasteen kautta sinut synnyttänyt, Isään, joka on Pojan kautta sinut lunastanut, ja sano: ”Isä meidän!”
– Ambrosius [n. 337–397], Sakramentit, V:19