

Kalastajat lyövät korttia Madeiralla Camara de Lobosin kylässä lähellä Funcahalia. Kumpi välittää paremmin tunnelman: värillinen vai mustavalkoinen kuva?
Onko sinun maailmasi / maailmankuvasi värillinen vai mustavalkoinen?
Minun on sekä että. Uskovaisena maailmankuvani on mustavalkoinen, kristittynä elämänasenteeni on värillinen.
Kuva ja kuvankäsittely allekirjoittaneen.
Nykyäänhän tuo ”musta” ja ”valkoinen” ovat ihmisistä puhuttaessa kovin ”kokemuksellisia” käsitteitä tai (itsensä) määreitä, jotka eivät välttämättä vastaa ns. ulkoisen tarkkailijan saamaa vaikutelmaa.
Toisaalta värillisyydellä voidaan viitata myös moninaisuuteen (erityisesti tietyissä erityismerkityksissä) ja mustavalkoisuudella taas ns- binääriseen käsitykseen, jälleen tiety(i)ssä erityismerkityksissä.
Ja vaoidaan myös ajatella mustavalkoisuuden viittaavan kahtia polarisoituneeseen maailankäsitykseen ja värillisyyden taas ajattelutapaan toisaalta-toisaalta-kaikki-kaikki-on-suhteellista-ja-tulkinnasta-riippuvaa.
Eipä tuossa ns mustavalkoisessa kuvassakaan ole vain mustaa ja valkoista. Itse asiassa siinä ei taida ihan mustaa ja ihan valkoista olla lainkaan, pelkkiä harmaan sävyjä tummasta vaaleaan.
Harmaat sävyt: vanhassa ”analogisessa” maailmassa (filmielokuvat ja mustavalkotelkkarin aika) on todellakin harmaan eri sävyjä. Sensijaan digitaalisessa nykymaailmassa harmaat tehdään vainjoko mustista ja valkoisista eikä harmaita ole ollenkaan – harmaa on vain näennäistä.
Ja näinhän on ollut jo ”vanhassa” (paperisten) mustavalkokuvien mediassakin: painokoneita varten kuvat on muutettu mustista ja valkeista osista koostuviksi rasteripistejoukoiksi.
Nykymediassa asiat polarisoituvat, josta em. voi olla ikäänkuin esimerkkeinä.
Kommenttiani voisi jatkaa kliseellä: näin on myös elävässä elämässä. Pilkkopimeää ja häikäisevää valkeutta ei kohtaa juuri koskaan. Virheetön hyvyys ja täydellinen pahuus ovat äärimmäisen harvinaisia.
Kiinnitin huomiota kylän nimeen. Onko Madeiralla susia?
Martti
1)
Kiitos havainnostasi erilaisten harmaiden olemassaolosta. Te kuvataiteilijat näette maisemat ja kuvat monieleisemmin kuin me tavallikot. Eräs toinen taiteilijakaverini suostuu keskustelemaan säästä vain, jos puhumme sen vaikutuksesta maisemien väreihin ja muihin sään vaikutuksesta syntyneitten taiteellisten hahmotusten, valojen ja varjojen luomiin uusiin näköaloihin.
2) Kaupungin nimessä esiintyvä portugalin susi -sana tulee yhdistelmästä lobos-marinhos eli suomeksi merikarhut eli turkishylkeet (Arctocephalinae), joka on korvahylkeisiin kuuluva lajiryhmä.
Kiitos, Matias Roto. Merikarhut ovat minulle lapsuudesta tuttuja. Namibian rannikolla on niiden yhdyskunta myös portugalilaisten löytöretkien historiasta tutulla Cape Crossin niemellä.
Martti
Ovat upeita eläimiä
Suurena joukkona pitävät kovaa meteliä ja haisevat vahvasti.
https://www.youtube.com/watch?v=1gtmplnFwXo
Martti
Onpa mielenkiintoinen video
Kysymys kuului: onko maailmankuvasi värillinen vai mustavalkoinen? Jako uskovaisen mustavalkoiseen ja kristityn värilliseen näkemykseen on kiinnostavalla tavalla provosoiva. Olli Seppälä siis näkee uskovaisuuden ja kristillisyyden eri asioina, vastakkaisinakin. Kuuluuko uskovaisuuteen jonkinlainen näkökykyä rajaava värisokeus?
Maailmankuvastani en osaa sanoa, mutta joskus tuntuu siltä, että mustavalkoiset kuvat ovat niitä oikeita valokuvia. Tässä tapauksessa esimerkiksi värikuvan siniset veneet vievät kovasti huomiota, mutta mustavalkokuvassa kalastajat näyttävät olevan pääosassa.
Mustavalkoisen maailmankuvan voinee ymmärtää joko rajoittuneeksi tai olennaiseen keskittyväksi. Jälkimmäinen vaihtoehto edellyttää mielestäni kykyä nähdä mustan ja valkoisen välissä olevat lukemattomat harmaan asteet.