Marsiin matkaajat ja muut maan matoset

Pian olemme matkalla Marsiin! Näin julisti tuore Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump
virkaanastujaispuheessaan kolmisen viikkoa sitten. Ajatus lienee tullut hänen uudelta
”adjutantiltaan” eli Elon Muskilta, jolla avaruusraketit ovat vahvana ”harrastuksena”. Musk näytti
olleen tuossa tilanteessa ”kuin kuutamolla” tai jo lähes pilvissä, kun presidentti mainitsi asian.
Venäjän tapaan rikkaat oligarkit häärivät presidentin taustalla nyt myös USA:ssa.
Suunnitelma miehitetystä matkasta Marsiin on tietysti suurvallan pullistelua. Toki se on avaruuden
valloituksen jatkumoa, mutta sen mielekkyyttä voi hyvin pohtia. Trumpille asian toteutuminen olisi
tietysti hieno saavutus kruunaamaan hänen viimeisen presidenttikautensa. Neljä vuotta on vain
lyhyt aika asian toteuttamiseen.
Kilpajuoksu avaruuteen oli toisen maailmansodan jälkeisten suurvaltojen kovaa kilpailua.
Neuvostoliitto sai ihmisen ensimmäisenä avaruuteen ja Juri Gagarinista tuli suuri sankari. USA
nokitti myöhemmin vahvasti viemällä ihmisen kuuhun. Muistan, kun lapsina katselimme vuonna
1969 kesätaivaalla ollutta kuuta ja tiirailimme, näkyisikö sinne pystytetty USA:n lippu
kotikyläämme saakka. Ei näkynyt. Myöhemmin USA vielä kehitti sukkulalennot ja muutaman
valtion yhteistyönä on rakennettu ISS eli kansainvälinen avaruusasema.
Teemaan liittyen voi hyvin pohtia, mihin yhteisiä varoja tai varoja ylipäätään maailmassa
käytetään. USA ei tuoreen presidentin johdolla halua käyttää varoja maailman yhteiseen
sairauksien torjuntaan eikä ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. USA on rikas maa, mutta myös
siellä on paljon köyhyyttä, ja terveydenhoitojärjestelmä ei ole samanlainen kuin meillä. Rikkaat
voivat maksaa kalliita sairaalahoitoja, joihin köyhemmillä ei ole mahdollisuutta.
Tiede ja ihmisen halu tutkia maailmaa on yksi ihmiskunnan kehittymisen osa. Siinäkin voimme
miettiä rajoja ja resurssien käyttöä. Varojen käyttö vaikkapa sairauksien tutkimiseen ja rokotteiden
kehittämiseen olisi parempi kuin avaruuteen ammuttavat miljardit. Aseteknologia on myös alue,
johon käytetään valtavasti resursseja. Viimeaikainen kehitys ei ole johtanut aseiden
vähentämiseen vaan niiden lisäämiseen.
Mihin varoja sitten tulisi käyttää? Tämä on ajankohtainen aihe meilläkin, kun vaalit ovat pian
lähestymässä. Valtakunnan politiikan tasolla kyse on myös ideologisista näkemyksistä. Varoja
pitäisi käyttää ihmisten perustarpeiden asioihin kuten koulutukseen, infrastruktuuriin,
terveydenhoitoon, vanhusten hoitoon, turvallisuuteen ja vastaaviin. Varoja tarvitaan myös
kulttuuriin ja sivistykseen, jotka ovat myös ihmisten perustarpeita.
Suunnitelma miehitetystä lennosta Marsiin saa ristiriitaisia mietteitä mieleeni. Vaikka suhtaudun
myönteisesti tieteeseen ja tutkimukseen, tuntuu tuo lento tarpeettomalta resurssien
haaskaukselta. Ja jos hieman huumoria sallitaan: Olisiko matka mielekäs, jos ensimmäisinä
koematkalaisina olisivat asiaa intoilevat Musk ja Trump? – Marsiin pitää päästä, vaikka maassakin
olisi tekemistä! (Itä-Savo-lehden kolumni 8.2.25)


Toivo Loikkanen

15 KOMMENTIT

    • Voisihan sen lukeakin. Toisaalta oligarkian, korruption ja diktatuurin rakentamisen huomaamiseen ei tarvita sellaista. Ne huomaa ”sokea Reettakin”!

    • Jep, Trumpia äänestiin juuri sen takia, koska demokraatit rakensivat diktatuuria, dei idologiaa jne… näitä sokea Reetta ei näe, siksi kirja kannattaa lukea.

    • Voi Sami hyvä! Mustan voi nähdä valkoisena, mutta se ei ole totuus. Se on vika näkijän asenteissa ja silmissä.

    • Toivo, näytät olevan aivan pihalla Amerikan sisäpolitiikasta, sen historiasta ja demokraattien vasenmisto politiikasta, sen kytköksistä dei ideologiaan joka on vasenmistolaista, kommunismia ja jne. Lue kirja niin näkökulmat avartuu.

  1. Jos nyt saataisiin ensin sodat Ukrainassa, Lähi-Idässä ja muuallakin edes vähenemään tai toisinajattelijoiden ja toisin uskovien vainot Pohjois-Koreassa, Kiinassa, Iranissa ym. laantumaan, niin sitten jaksaisin murehtia Trumpin & Co ”hulluista” ajatuksista – tai muista, yleisimmistä, utopistisista Lähi-idän kriisin ratkaisuesityksistä, Mars-matkailun hyödyllisyydestä tai hyödyttömyydestä. Näinhän kuulentojakin arvosteltiin: sillä rahalla olisi ruokittu paljon köyhiä ja nälkäisiä.

    Joku tai jotkut saivat ”suuret voittosetelit” myös koronapandemian varjolla – ehkä niitäkin voittoja olisi voitu käyttää nälkäisten ruokkimiseen ja ihmisoikeuksien tukemiseen. Mihinköhän(ja keille) ne voitot ovat valuneet? Siinäkin olisi tutkivalle journalismille työmaata.

    Itse en Mars-matkoista kovin innostunut ole, voisi rahoille parempaakin käyttöä ollla – vaikka toisaalta nykytaloushan perustaa joka tapauksessa vain talouskasvu-uskon varaan (”kunnes musiikki loppuu”), suuret rahavirrathan ovat vain todellisen arvo-olevaisen kuvitelmaa, uksoa – tai uskottelua. Velkaahan me vai olemme, joillekin ”suurille” tässä maailmassa – ja Herrallemme erityisesti.

    • Miehietetty lento Marsiin on tässä yhtenä esimerkkinä. Samalla se on Trumpin ja Muskin todellinen idea ja tavoite ja suuri hyötyjä lienee tietenkin Musk, kun asiaa lähdetään viemään eteenpäin. Varoille olisi tosiaan paljon muutakin käyttöä, vaikka USAn terveydenhuollossa.

  2. Niin, onhan toisaalta tietyllä tavalla terveellistä, että joku heittää yllättäviäkin avauksia. Jos halutaan jotain uutta tai ”innovatiivista” keksiä, on tunnettua, että ns. hullujen ajatusten tai ideoiden isittäminen on suorastaan toivottavaa. Kaikkia ideoita ei tarvitse sellaisenaan toteuttaa. Ja voihan olla, että Kiinalaiset ehtivät ensin…heidän rahojen käytöstä sellaiseen, joka ei lisää terveyteen ym. satsattavia rahamääriä, emme tunnu kovastikaan huolta kantavan: mitähän puuhaavat Kiinassa nyt… mitähän puuhaavatkaan?

    Tästä ”avausasiasta”on omakohtaisia pienempimuotoisia kokemuksia: aikoinani työpaikalla pitkällistä ongelmaa porukalla ihmetellessämme ”heitin empien puolileikilläni” ajatuksen, johon kollegani sitten tarttuikin ja sovelsi edellen sitä muokaten – ja se oleellisesti auttoi ongelman ratkaisemisessa.

    Ihmiset ovat aina tehneet tutkimusmatkoja, jos rahoitusta on löytynyt. Toki ”mars´ matkaan kohti Marsia” -ajatus ei tuone kovasti uusia veljelysmaita tms. nälkää näkeville. Toisaalta matka sinne kaukaisuuteen ei ehkä kuitenkaan ole niin poikkeuksen haitallinen ympäristöllemme tai sanan- ja uskonnonvapaudelle kuin Venäjän, Kiinan, Pohjois-Korean, Turkin, Iranin, ISIS:n tai monien muidenkaan maailmanvaikuttajien suurisuuntaiset ja paljon rahaa nieleät suunnitelmat kansojen hallitsemiseksi. Ja onhan kaikenlaisia transhumanismia tavoittelevia älykköjäkin liikkeellä, joiden ajatukset voivat saada suuriakin rahasummia liikkeelle kaikessa ”hiljaisuudessa”, vähän kerrassaan.

    Aikoinaan päiviteltiin sitäkin, kun ns. hiukkastutkimukseen tärveltiin valtavia rahasummia (valtavia hiukkaskiihdyttimien tunneleita supermagneetteineen ym.). Jotkut tähän vastasivat, että on parempi antaa tiedehenkilöiden ”leikkiä” hiukkaskiihdyttimilla ym. kuin neutronipommien tai kemiallis-biologisten asejärjestelmien kehittelyillä: pitää tiedehenkilöt ”pois pahanteosta”.

  3. Eräs näkökulma aiheeseen ”suurten rahojen käyttö” voisi olla myös se, että suuret rahojen käytöt (tai oikeammin usko jatkuvan talouskasvun utopiaan) nielee rahoja ja tuottaa pääasiassa uskoa uskoa rahan valtaan. Toki sillä saavutetaan hyvääkin – niin pitkään kuin ”musiikki jatkuu ja tuoleja on” itselle.

    Varmasti voisi rahoja käyttää paremminkin ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen, niin ajattelen. Kuitenkin voisi olla viisaampaa itse kunkin pohtia ja toimia itse siten, että ne varat ja toimintamahdollisuudet, joita itse kullakin (mahdollisesti) on, olisivat hyödyksi. Ehkäpä ajattelu tarttuisi. Ilmatomuutos on asia, johon liittyy siihenkin monenlaista taloudellista ”välistävetoa” tai omaan pussiin keräämistä. En ole vakuuttunut, että päästökaupparahat menevät pääsääntöisesti ihmisten huono-osaisuuden vähentämiseen. Järjestelmät pöhöttyvät ja politisoituvat, kuten on YK:llekin tainnut käydä.

    Muistaakseni jossain tutkimuksessa vitettiin, että suhteellisesti eniten avustuksiin osallistuvat ei-niin-suurituloiset. Tieteellisestä merkittävyystasosta en ala väittelemään kuitenkaan.

    Kuumatkat olivat suurvaltojen poliittinen ”brändäys” ja sen toteuttivat käsittääkseni suurelta osin saksalaiset (!) tiedemiehet (vähemmän naisoletettuja?) ja insinöörit, jotka oli ”pelastettu” myös menneisyyden poliittis-eettisten selvittelyjen rasituksilta. Sekä Yhdysvallat että Neuvoistoliitto omivat itselleen natsien tiede- ja tekniikkaälyköitä omiin projekteihinsa, haasteita tarjoten. Tässä suhteessa Mars-matka lienee puhtaammin ”Make America Great Again” -lähtöistä esittelyä ja toki peri-inhimillistä uteliasuutta ja halua itsensä haastamiseen ja ylittämiseen. Lähiruokaa se tuottaa tosi harvoille. Vähän samankaltainen ilmiö kuin huippu-urheilu: kannattaisiko nekin rahat köyhille….

    Lieneen Kiinallakin monenlaisia ”Make Chine Great Again” -suunnitelmia maailman hallitsemiseksi, maalla, merella ja ilmassa, myös avaruudesta käsin. He saattavat Kuuta pitää Marsia ensisijaisempana?

    Kaikenlaisa (teknisiä) uutuuksia me saimme kuumatkojen oheistuloksina. Ja onhan internetin ihmeellisen maailmankin taustana kylmän sodan sotilaallinen Darpa-projekti (ARPANET), jolla tähdättiin ydinpommin kestäviin tiedonsiirtoratkaisuihin. Ilman sitä emme tässäkään jutustelisi tietsikkojen tai kännyköiden avulla. Ja tolkuttomasti me tässäkin haaskaamme sähkö- ym energiavaroja, varsinkin silloin, kun väittelemme vain osoittaaksemme turhaan oikeassa (tai oikeammassa) oloamme.

    Kristittynä kai olisi hyvänä strategiana (ken siihen sitten uskaltautuukaan nöyrtyykään): make Christ Great Again
    https://www.youtube.com/watch?v=MdyKSZysg6Q

    • Ei se haittaa. Ja tällä alustalla on mahdollisuus päivittää eli korjata myös kommentteja.

Toivo Loikkanen
Toivo Loikkanen
Rovasti, liikkuja ja toimija Savonlinnasta. Kirkon töissä 1986-2023: muiden muassa seurakuntapappina ja varuskunnan oto pappina Kotkassa, Rotterdamin merimieskirkon johtajana ja pappina, Enonkosken ja Kerimäen kirkkoherrana, aluekappalaisena Kerimäellä Savonlinnan seurakunnassa. Matkan varrella paljon erilaisia luottamustehtäviä, joista nykyisin mukana aluepankin (SSOP) ja OP Ryhmän tehtävät. Luonto ja matkailu lähellä sydäntä. Olen kirjoittanut pitkään kirkon ja yhteiskunnan asioista.