paastokäsky on esseisti Antti Nylénille tuttu. Katolilaisena se velvoittaa häntä.
– Totta kai paastokäsky velvoittaa minua, vaikka se onkin viimeiseen asti vesitetty. Tuhkakeskiviikko ja pitkäperjantai ovat tärkeimmät paastopäivät. Käskyssä sanotaan, että jos ei onnistu paastossaan, ei sitä tarvitse pitää syntinä. Eihän epäonnistumista kristinuskon perussanoman mukaan muutenkaan tarvitse pitää syntinä.
Nylén kaipaa paastolta konkretiaa ja yksinkertaisuutta.
– Perinteisesti paastossa on tämä lihansyöntiteema. Keskiajalla oli yksi hailee, jos ei saanut syödä lihaa paaston aikana kun sitä ei muutenkaan syöty. Niillä homeisilla juureksilla mentiin eteenpäin niin kuin ennenkin. Nyt liha on menettänyt merkityksensä juhlaruokana, se on arkipäiväistynyt. Vaatimustason pitäisi olla kovempi.
Nylén pitää lihansyöntikysymystä teologisesti merkityksellisenä asiana.
– Kristityn on vaikea kieltää sitä tosiasiaa, että ihmiset ja siat on tehty samasta aineesta. Niitä koskee samaa teologia. Paastonaikana on havahduttava, että täällä on muitakin olentoja jotka on tehty samasta aineesta.
Nylénin omaan paastoon kuuluu tavallista ahkerampi kirkossa käynti.
– Olen pitänyt alkoholipaastoa, ei yhtään iltakaljaa. Se on turhanpäiväinen ilo, johon turtuu. Paasto merkitsee minulle myös sellaisia asioita joita on vaikeampi kuvailla.
(Kuvan ottanut Jukka Granström)
Lue myös: Piispa Sippo antoi paastokäskyn
Ilmoita asiavirheestä