Ritva Saarion mukaan vaalisalaisuudella.
– Yksittäisen seurakunnan äänimäärät ovat niin pieniä, että otoksesta olisi liian helposti nähtävissä, miten kukin on äänestänyt, Saario perustelee.
Oulun hiippakunnan lakimiesasessorin Osmo Rahjan mukaan maallikoiden äänten salaaminen ei perustu säännökseen. Myöskään kirkkohallitus ei Rahjan mukaan ole asiasta ohjeistanut. Oulun hiippakunnassa äänet laitettiin aluksi näkyville.
– Ne otettiin pois, kun joku soitti asiasta. Kirkkohallituksen pitäisi antaa tästä ohjeistus, Rahja sanoo.
Todellisten äänimäärien sijaan hiippakuntien sivuilla on esillä maallikoiden painotetut äänet, jotka saadaan kertomalla äänet seurakuntakohtaisella painokertoimella. Menettelyllä halutaan varmistaa, että vaalitulos on suhteutettu seurakunnan kokoon niin, että isompien seurakuntien edustajilla on suurempi painoarvo.
Ritva Saario kertoo kuinka painokerroin lasketaan.
– Jokainen seurakunta saa lähtökohtaisesti neljä ääntä. Lisäksi seurakuntalaisten määrä huomioidaan siten, että jokaista täyttä tuhatta kohti tulee yksi ääni. Näin saatu koko potti jaetaan äänioikeutettujen kesken, ja tästä muodostuu kolmen desimaalin tarkkuudella painokerroin.
– Kun äänet saapuvat seurakunnista sinetöityinä vaalilautakuntaan, ensin lasketaan seurakuntakohtaisesti lippujen kappalemäärä ja sitten se kerrotaan painoarvolla. Tämän jälkeen on nähtävissä kuinka paljon painotettuja ääniä yksittäinen maallikkoedustaja on saanut.
Menettelyn vuoksi kirkolliskokoukseen mielivän ehdokkaan kannattaa varmistaa itselleen ääniä suurten seurakuntien luottamushenkilöiltä. Isomman painoarvon vuoksi läpimenoon tarvitaan vähemmän ääniä.
– Esimerkiksi Helsingin Malmilla painokerroin on seurakunnan koon vuoksi ääntä kohden yli kaksi, Saario toteaa.
Seuraava vaihe äänten laskennassa on tuttu kunta- ja eduskuntavaaleista. Ehdokkaiden ääniä tarkastellaan vaalilistojen tuloksen valossa.
– Listan eniten ääniä saanut saa vertailuluvukseen vaalilistan saaman kokonaisäänimäärän. Toiseksi eniten ääniä saanut saa vertailuluvukseen puolet kokonaisäänimäärästä, kolmanneksi tullut saa kokonaisäänimäärän jaettuna kolmella ja niin edelleen. Ehdokkaan läpimenoa tarkastellaan sen mukaan mikä on henkilökohtainen eli maallikoiden tapauksessa painotettu äänimäärä yhteenlaskettuna vertailuluvun kanssa. Jos luku on kahdella ehdokkaalla täsmälleen sama, valinta suoritetaan arvalla, Saario sanoo.
Laskentatavasta johtuen kirkolliskokous- ja hiippakuntavaalien tuloksesta ei voi päätellä kuka maallikko on saanut eniten yksittäisiä ääniä. Myöskään eniten ääniä saanutta vaalilistaa ei ole maallikkojen osalta laskutavasta johtuen mahdollista selvittää.
Pappien kohdalla tilanne on toinen, koska papit ovat kapitulin alaisia eikä ääniä suhteuteta seurakunnallisesti.
Ohessa hiippakunnittain eniten ääniä saaneet papit (osa vahvistamattomia tuloksia):
Oulu, Katariina Pitkänen, 41 ääntä.
Helsinki, Pertti Simola, 40 ääntä.
Lapua, Jussi Peräaho, 34 ääntä.
Turku, Aino Vesti, 33 ääntä.
Kuopio, Oiva Malinen, 32 ääntä.
Espoo, Mika Nurmi, 31 ääntä.
Mikkeli, Sammeli Juntunen, 24 ääntä.
Tampereen ja Porvoon tulokset maanantaina.
Lue kirkolliskokousvaalien äänimäärät täältä.
Lue 23.2. ilmestyvästä Kotimaasta analyysiä ja lisää uutisia ja haastatteluja kirkolliskokousvaaleista!