Armo ja laupeus

Arkkihiippakunnan eläkepappien kanssa pidämme yhteisiä kokoontumisia muutaman kerran vuodessa. Tiistaina 25.2.2025 kävimme Turun Ortodoksisessa seurakunnassa. Kokoonnuimme Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkkoon. Tältä siellä näytti.

Kirkko on yksi, koska Kristus on yksi. Siksi koko kristikuntana pidämme yhtä. Olemme yhtä Kristuksessa.

Jokaisella kirkkokunnalla on omat perinteensä. Kukin näistä on kohdannut erilaisia historiallisia haasteita. Näin myös käytännöt ovat sopeutuneet olosuhteiden mukaan. Meitä yhdistää Kristus. Olemme kaikki osallisia uskontunnustuksen lausumasta yhdestä, pyhästä, yhteisestä ja apostolisesta kirkosta.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 1700 vuotta Nikean konsiilista eli yleisestä kirkolliskokouksesta. Sinne kokoonnuttiin, koska oli torjuttava väärä opetus, ettei Jeesus ollut Jumala. Kokous säilytti alkuperäisen opin, että Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa.

Heprean kielessä poika -sanaa käytetään myös jonkin olemuksen kuvaamiseen. Sanotaan esim. että kipinä on tulen poika, koska myös kipinässä on tulen ominaisuus. Näin myös Raamatun puhe Jeesuksesta Jumalan Poikana on ymmärrettävä: Jeesus on Jumala.

Konstantinopolin kokouksessa 381 eräitä ilmauksia Nikean tunnustuksesta 325 vielä täsmennettiin.

Nikean tunnustus sanoo Jeesuksesta:

Me uskomme yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen,

Jumalan ainoaan Poikaan,

joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua,

Jumala Jumalasta,

valo valosta,

tosi Jumala tosi Jumalasta,

syntynyt, ei luotu,

joka on samaa olemusta kuin Isä

ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,

joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista,

tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta

ja syntyi ihmiseksi,

ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana,

kärsi kuoleman ja haudattiin,

nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu,

astui ylös taivaisiin,

istuu Isän oikealla puolella

ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita

ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.

Tämän kristikunta tunnustaa.

Epistolamme tiivistää tämän sanoin:

Jeesus, Jumalan Poika,

pysykäämme tässä tunnustuksessa.

Sunnuntai 9.3.2025

1. paastonajan sunnuntai (Invocavit)

Jeesus, kiusausten voittaja

Toinen lukukappale eli epistola: Hepr. 4:14–16

Kirjeestä heprealaisille, luvusta 4

Koska meillä on suuri ylipappi,

joka on kulkenut läpi taivaiden,

Jeesus, Jumalan Poika,

pysykäämme tässä tunnustuksessa.

Meidän ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme,

sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan;

hän vain ei langennut syntiin.

Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen,

jotta saisimme armoa ja laupeutta,

löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli

8 KOMMENTIT

  1. 1. paastonajan sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä

    https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-9-3-2025/

    Heprealaiskirjeen luvun neljä voi lukea täältä. Panen viitteeseen mukaan suomennokset 2020 ja 1992, ruotsinnoksen 2000 sekä käännöksiin pohjoissaameksi 2019 ja vienankarjalaksi 2011.

    https://www.raamattu.fi/raamattu/UT2020,B2000,KR92,KAR11,Biibbal/HEB.4

  2. Hyvä Matias R,

    Ymmärrän hyvin, että jätin uskontunnustuksen lopun pois (Rooman piispa on lisännyt ”ja Pojasta” eli väärentänyt uskontunnustuksen). Minusta se on kuitenkin hyvä esittää kokonaan, alla loppuosa.


    Uskon Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä, jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta.

    Uskon yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon. Tunnustan yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotan kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.

    Aamen.

    • Jari

      Kiitos kommentistasi!
      Ja kiitos täydennyksestäsi!

      Nikean kirkolliskokouksessa 325 jKr. Kolmas uskonkappale oli vielä hyvin lyhyt, asiallisesti vain: ”ja Pyhään Henkeen.”

      Nikean kokouksen jälkeen syntyneissä keskusteluissa kävi ilmi, että tunnustusta on täydennettävä. niinpä sitä täydennettiin Pyhää Henkeä koskevalla osalla 2. ekumeenisessa kirkolliskokouksessa Konstantinopolissa 381 jKr. Siksi sitä kutsutaan myös Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustukseksi.

      Itäinen kirkko on säilyttänyt tämän alkuperäisen sanamuodon. Läntisessä kirkossa siihen lisättiin vielä tuo mainitsemasi ”ja Pojasta”, latinaksi ”Filioque”, mikä sitten on jäänyt idän ja lännen kirkkojen eroksi.

      Jari sinä jo panit näkyviin itäisen kirkon sanamuodon. Kiitos tässä! Näin lukijamme voivat lukea sen.

      Liitän tähän yhteen menoon koko Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustuksen läntisen muodon mukaisena:

      Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan, ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Jumala Jumalasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, meidän edestämme ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, kärsi kuoleman ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.
      Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja Pojasta ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta. Uskomme yhden, pyhän, yleisen4 ja apostolisen kirkon. Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.

      https://tunnustuskirjat.fi/ekumeeni.html

    • Matias R.,

      Esittämäsi ”läntinen muoto” ei ole yleisen kirkolliskokouksen hyväksymä vaan Rooman piispan myöhempi sepite. Sitä ei millään tavalla voida pitää Kirkon uskontunnustuksena. Ehkä ev.lut. yhteisönkin olisi järkevää palata alkuperäiseen ja hylätä roomalainen sepite.

      Ei tästä sen enempää.

  3. Suomen Ekumeenisen neuvoston sivustolla on myös koko Nikean tunnustus pantu.
    itäisen perinteen mukaisesti Kun sen lukee sieltä niin silloin on helppoa saada kokonaiskuva uskontunnustuksen sanomasta. .

    https://ekumenia.fi/credo-juhlavuosi-2025/

    Neuvoston sivustolle on myös e-kirjana luettavissa vuosituhannen vaihteessa 1998 julkaistusta kirjasta, missä mennään Nikean tunnustus läpi alusta loppuun asti. Minulla se on kotonani kirjana, mutta täältä se on luettavissa netistä.

    Tunnustamme
    yhden uskon
    Apostolisen uskon
    ekumeeninen selitys
    Nikaian-Konstanti nopolin
    uskontunnustuksen (381)
    mukaan
    Kirkkojen maailmanneuvoston
    Faith and Order -komission
    asiakirja n:o 153

    https://ekumenia.fi/wp-content/uploads/2025/02/Tunnustamme-yhden-uskon-kirja.pdf

  4. Aivan uusi Nikean tunnustusta ja sen myöhempää käyttöä selostava kirja on

    Tomi Karttunen:

    Nikea 325 – Jakamattoman kirkon perintö 2000-luvulla

    Koko: A5 (148 x 210)
    Laajuus: 254 sivua
    Kannet: kovat, 4-väri

    ISBN: 978-952-396-184-5

    Teoksen kirjoittaja Tomi Karttunen on teologian tohtori ja dosentti, joka toimii johtavana asiantuntijana Suomen ev-lut Kirkkohallituksen ulkoasiain osastolla.

    https://www.vaylakirjat.fi/product/tomi-karttunen-nikea-325-jakamattoman-kirkon-perinto-2000-luvulla/

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25