Vaikka kristityt kuolevat, he eivät ole kuolleet, vaan he nukkuvat, jopa nukkuvat niin vienosti, että Kristus voi heidät yhdellä sanalla herättää. Martti Luther, Huonepostilla, s. 635, SLEY, 1945.
Jeesus sanoi Lasaruksestakin: ”Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta”. (Joh. 11:11). Jeesus huusi suurella äänellä: ”Lasarus, tule ulos!” (Joh. 11:43-44). Ja Lasarus käveli ulos haudasta, vaikka oli maannut haudassa neljä päivää.
Samoin Jeesus sanoi synagoogan esimiehen Jairuksen tyttärestä: ”Lapsi ei ole kuollut, vaan nukkuu. … ”Ja hän tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: ”Talita kuum!” Se on käännettynä: Tyttö, minä sanon sinulle, nouse.” (Mark. 5:39, 41). Ja lapsi tietysti nousi heti ylös! Jeesus myös herätti kuolleista Nainin lesken ainoan pojan ainoastaan sanomalla: ”Nuorukainen, minä sanon sinulle, nouse.” (Luuk. 7:14).
Kuolemaa ei siis tarvitse uskovaisen pelätä, koska Jeesus on sen voittanut ja noussut kuolleista ensimmäisenä ja esikoisena (Apt. teot 26:23, 1. Kor. 15:20, 23). Seurakunnan pää on ylösnoussut, ja muut jäsenet seuraavat aikanaan varmasti perässä. On pää ylösnoussut ja nostaa myös mun, se riemu on sieluni armahdetun. ”Kristus on minulle elämä, ja kuolema on minulle voitto.” (Fil. 1:21, Biblia).
Joku on sanonut, että ylösnousemuksemme on jo tapahtunut enemmän kuin puoleksi ja toinen jalkamme on jo haudan ulkopuolella.
