Osmo Rahja.
Papiksi vihkimisen edellytyksistä on herännyt keskustelua Kuopion piispanvaaliehdokkaan Miikka Ruokasen otettua Ylen uutisen haastattelussa kantaa siihen, vihkisikö hän rekisteröidyssä parisuhteessa olevan papiksi.
Kirkkojärjestys edellyttää papiksi vihittävältä koulutuksen ja riittävän terveydentilan lisäksi sitoutumista kirkon tunnustukseen. Vihittävän on myös oltava kyvykäs, jumalaapelkäävä ja kristillisestä elämästään tunnettu konfirmoitu kirkon jäsen ja muutoinkin pappisvirkaan soveltuva. Tämä on siis määritelty, mutta Rahjan mukaan sitä, miten esimerkiksi kirkkojärjestyksen mainitsema muu soveltuvuus tai kristillinen elämä pitäisi ymmärtää, ei avata.
– Minkäänlaista selitysteosta ei tietääkseni ole olemassa, Rahja sanoo.
Tosin piispainkokous on vuonna 2002 (ks. 8§ ) katsonut, että pappisvirkaan soveltuvuutta arvioidaan kokonaisarviointina. Soveltuvuuden kriteereiksi mainitaan muun muassa oman sisäisen kutsumuksen luonne ja ihmissuhdetaidot.
Papiksi haluavan soveltuvuudesta virkaan päättävät yhdessä kapituli ja piispa.
Ensi vaiheessa papiksi haluava on yhteydessä kapituliin. Muodollisen pätevyyden selvittämisen lisäksi seuraa kahdenkeskinen keskustelu piispan kanssa. Rahjan mukaan piispa ei kerro käymänsä keskustelun sisällöstä eteenpäin, vaan esittää oman näkemyksensä papiksi haluavan soveltuvuudesta.
Papeiksi haluaville tehdään pakollinen psykologinen soveltuvuustesti jo opintojen aikana.
Tuomiokapitulin istunnoissa piispa toimii puheenjohtajana. Rahja ei osaa sanoa, kuinka paljon puheenjohtaja voi mielipiteellään vaikuttaa siihen, kenet papiksi vihitään.
– Riippuu piispan ja kapitulin jäsenten suhteista, kuinka avoimesti asiasta voidaan keskustella. Siinä vaiheessa kun, vihkimystä haluavat ovat olleet jo ordinaatiokoulutuksessa, sellaista tilannetta ei ole tullut eteen.
Kapitulin muut jäsenet pääsevät Rahjan mukaan tekemisiin vihittävän kanssa vasta ordinaatiokoulutuksen yhteydessä.
– Sitten luodaan oma näkemys kandidaatista. Ja voidaan keskustella ollaanko eri mieltä hänen soveltuvuudestaan.
Jos kapituli ja piispa pitävät henkilöä soveltumattomana pappisvirkaan, ei päätöksestä voi valittaa.
– Asiasta voi aina tehdä tutkintapyynnön. En tiedä ryhtyisikö poliisi sen pohjalta toimiin. En ole kuullut, että tutkintapyyntöjä olisi tehty.
Lue: Näin Helsingin kapituli neuvoo pappisvirkaan hakeutuvia
Lue myös: Ruokanen YLElle: Papeiksi vain matalan profiilin homoja
Vastakkainasettelu hämmentää piispaehdokkaita
Työmarkkinajohtaja: Seksuaalinen suuntautuminen ei voi vaikuttaa pappisvihkimyksen saantiin
Ilmoita asiavirheestä