Kenttäpiispa-instituution synnylle oli olennaista sotamarsalkka Mannerheimin ja talvisotaan osallistuneiden pappien tuki. Sotilaspapiston aseman vahvistamista perusteltiin ennen kaikkea papiston aikaisempaa suuremmalla arvostuksella.
Erityisesti korostettiin heidän rooliaan kaatuneiden huollossa. Tämä käy ilmi TM Timo Vuoren väitöstutkimuksesta.
Carl Gustaf Emil Mannerheim lähetti 17.1.1941 arkkipiispa Erkki Kailalle kirjeen, jossa hän toivoi sotarovastille piispallista asemaa kirkkolakiin. Kirje päättyi sanoihin ”tällä ehdotuksellani tahdon korostaa puolustusvoimissa suoritettavan sielunhoitotyön ensiarvoista merkitystä”.
Presidentti Risto Ryti nimitti Suomen puolustusvoimien ensimmäiseksi kenttäpiispaksi sotarovasti Johannes Björklundin jatkosodan aikana 11.7.1941. Sen seurauksena kirkolliskokous hyväksyi sen, että sotilassielunhoidon johtajan nimitys muutettiin kirkkolaissa kenttäpiispaksi. Kenttäpiispalle määrättiin samalla joitakin piispalle kuuluvia tehtäviä.
Kenttäpiispuuden kannattajien suunnitelmissa kenttäpiispa olisi ollut piispa kirkossa ja kenraali puolustusvoimissa. Kenttäpiispuus ei kuitenkaan edistänyt sotilaspapiston asemaa heidän toivomallaan tavalla, sillä heille ei perustettu omia arvoluokkia eikä palkkauksessa tapahtunut parannusta. Kenttäpiispantoimisto muutettiin kirkollisasiainosastoksi kesällä 1942.
Sotilassielunhoito muodostui osaksi armeijan organisaatiota jo vuonna 1918. Kenttäpiispa-käsite esiintyi suomalaisissa sotilasasiakirjoissa 1927 ja kenttäpiispan virkaa ehdotettiin perustettavaksi 1932, eli seitsemän vuotta ennen talvisotaa.
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkohistorian alaan kuuluvassa tutkimuksessaan Paimen vailla hiippakuntaa: Kenttäpiispan viran synty ja vaikutus sotilaspapiston asemaan Suomen puolustusvoimissa ja kirkossa vuosina 1939–1944 TM Timo Vuori selvittää kenttäpiispan viran syntyyn vaikuttaneita tekijöitä vuosina 1939–1944. Lisäksi hän tarkastelee, miten kenttäpiispuus vaikutti sotilassielunhoidon johtajan ja sotilaspapiston asemaan kyseisenä ajanjaksona. Hän väittelee 19.2.
Ilmoita asiavirheestä