Lapsuuden kaverini oli innokas keräämään hyönteisiä, erityisesti perhosia. Useita kertoja olin hänen kanssaan noita pyydystämässä. Niinpä hyönteiskokoelmani oli tuohon aikaan varsin suuri. Hän jatkoi eteenpäin ja teki siitä yliopistouran Tukholmaan. Minulle ura päättyi jo kympin arvosanaan oppikoulussa.
Koska maailmassa on niin paljon hyönteisiä ja myöskin perhosia, en uskalla nimetä kuvassa näkyvää perhosta, joka ilmestyi pöydällemme pitäessämme 9.5.2006 lähettien kokousta Yaounden Ranskalaisella klubilla.
Toisenlaisesta perhosesta puhuu palmusunnuntain ensimmäinen lukukappale. Se mainitsee ihmisille harmillisesta lajista, koista. Jumalan kansan vastustajia ja heidän kohtaloaan kuvataan sanoin:
Nuo kaikki häviävät
kuin vaate, jonka koi syö.
Sunnuntai 14.04.2019
Palmusunnuntai
Kunnian kuninkaan alennustie
Ensimmäinen lukukappale: Jes. 50: 4-10
Aluksi otan esille kohdan, missä uusin käännös vaatii lisäselvitystä, jotta kohdan ajatus tulee selvemmin ymmärretyksi.
Jumalan vanhuskaus
Jumala on meidän vanhurskautemme. Hän on tehnyt kaiken meidän puolestamme, jotta meillä olisi rauha Jumalan kanssa. Jeesus kärsi koko maailman puolesta. Maailmassa ei ole ainoatakaan ihmistä, jonka puolesta hän ei olisi kärsinyt, ei ole ollut eikä tule olemaankaan. Tämä on vanhurskauttamisen objektiivinen puoli eli sanoma Jumalan Pojan sovitustyöstä koko maailman puolesta.
Tähän yleiseen ja koko maailmaa varten tehtyyn vanhurskauttamiseen liittyy meidän oma vanhurskauttamisemme, joka otetaan vastaan uskon kautta, ilman pienintäkään omaa tekoamme tai ansiotamme. Usko sulkee pois kaiken, mikä edes pieneltä osaltaan voitaisiin lukea vastaanottajan omaksi osuudeksi.
Kun oma pingottaminen ja ponnistelu on kokonaan jätetty syrjään ja Jumala yksinään saa täyden kunnian meidän pelastuksestamme, niin silloin voimme ymmärtää, mitä Luther tarkoittaa sanoillaan:
On suurta,
että saan sydämessäni käsittää ja uskoa,
että kaikki syntini ovat anteeksi annetut
ja että minä tällaisen uskon kautta olen vanhurskas Jumalan edessä.
Tätä minun täytyy pitää ihmeellisenä vanhurskautena.
Jumalan vanhurkaus tulee meille armosta, ei teoista, Kristuksen tähden, ei meidän omien suoritustemme perusteella.
Jumalan vanhurskaus on siinä, että Jumala itse julistaa meidät vanhurskaaksi. Tuo Jumalan julistus muuttaa meidän asemamme Jumalan edessä. Se tapahtuu täysin riippumatta siitä, minkälaisia seurauksia siitä on meidän ulkonaiseen elämäämme. Jumalan työ kulkee edellä ja on ainoa vaikuttava voima meidän vanhurskauttamisessamme.
Tunnustuskirjoissamme Schmalkaldenin opinkohdissa uskonpuhdistajamme Martti Luther sanoo:
Toinen osa: Jeesuksen Kristuksen virka ja tehtävä: meidän lunastuksemme
Ensimmäinen eli pääopinkohta
Jeesus Kristus, meidän Jumalamme ja Herramme, on ”kuollut meidän syntimme tähden ja noussut kuolleista meidän vanhurskautemme tähden” (Room. 4:25.) Hän yksin on ”Jumalan Karitsa, joka kantaa maailman synnin” (Joh. 1:29. ”Jumala on pannut kaikkien meidän syntimme hänen kannettavikseen” (Jes. 53:6.) ”Kaikki he ovat syntisiä, mutta tulevat ilman omaa ansiota vanhurskaiksi hänen armostaan, kun Jeesus Kristus on heidät verellään lunastanut” (Room. 3:23-25).
Tämä on otettava uskoen vastaan, mikään teko, laki tai ansio ei tee siitä osalliseksi. Siksi on selvää ja varmaa, että yksin tämä usko tekee meistä vanhurskaita, niin kuin pyhä Paavali sanoo (Room. 3:28): ”Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.” ”Hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.” (Room. 3:26)
Tästä opinkohdasta ei voi yhtään väistyä tai antaa periksi, vaikka taivas, maa ja kaikki muu katoavainen sortuisivat. Sillä ”ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman”, sanoo pyhä Pietari (Ap.t. 4:12). ”Ja hänen haavainsa kautta me olemme parannetut” (Jes. 53:5).
Tähän opinkohtaan perustuu koko oppimme ja elämämme.
Jumalan vanhuskaudesta puhuu tekstimme yhdessä kohdassa, mistä olen alkukielestä ammentanut enemmänkin, kuin vain pelkkä käännös pystyy tuomaan esille.
” — sillä hän (Jumala) on lähellä, hän osoittaa syyttömyyteni.
Tuossa syyttömäksi osoittamisessa on syvimmältään kysymys siitä, että Jumala Kristuksen tähden julistaa meidät vanhurskaiksi. Tämän vanhurskaaksi julistuksen usko sitten ottaa vastaan ja saamme olla varmoja, ettemme joudu häpeään Jumalan edessä, koska hän itse on meidän turvamme ja auttajamme.
Palmusunnuntai aloittaa piinaviikon
Palmusunnuntai aloittaa pääsiäistä edeltävän viikon, hiljaisen viikon eli suuren viikon eli piinaviikon. Hiljainen viikko on saanut nimensä siitä, että monin paikoin kirkon kellot hiljenevät keskiviikkona puolelta päivin, alkaakseen uudelleen soimaan pääsiäisyönä.
On huomattava että pääsiäisviikkoa vietämme vasta pääsiäisen jälkeen, vaikka toisinaan voimme tavata ihmisten sekoittavan näitä nimiä.
Jeesuksen kärsimiseen viittaavat lukukappaleessamme kohdat joissa Vapahtajamme saavaa häväistystä kuvataan ennakoiden profeetan tekstissä mm. seuraavin sanoin:
Minä tarjosin selkäni lyötäväksi
ja poskieni parran revittäväksi,
en kätkenyt kasvojani häväistyksiltä, en sylkäisyiltä.
Herra, minun Jumalani, auttaa minua,
siksi en pelkää häväistystä.
Olen kovettanut kasvoni piikiven kaltaisiksi.
Kaikkea ei voi sisältyä profetiaan. Niinpä meidän on aihetta tutkistella Jeesuksen kärsimystä sen kaikissa piirteissään evankeliumien valossa. Jokaisessa evankeliumissa siitä kerrotaan vaihe vaiheelta. Vapahtajamme kävi kärsimysten tien meidän puolestamme, jotta meillä rauha olisi ja pelastus hänen täytetyssä sovintotyössään.
Opetuslapsi ja hetkirukoukset
Hyväkään käännös ei pysty tuomaan esille kaikkea. Niinpä tässäkin lukukappaleessa puhuttu ”taitava kieli” on opetuslapsen kieli. Jeesuksen lähetyskäskyssä annetaan kirkolle tehdä koko maailma Kristuksen oppilaiksi pyhän kasteen välityksellä ja sitten opettaa kaikki mitä Vapahtajamme on kirkolleen opettanut. Koko kansan opettamisella on tavoitteena sekä uskon kasvaminen että keskinäisen ymmärryksen ja auttamisen edistäminen.
Herra, minun Jumalani,
on antanut minulle taitavan kielen,
niin että voin sanalla rohkaista uupunutta.
Usko Kristukseen tulee näkyviin myös jokapäiväisessä elämässä. Profeetan sana aamurukouksista viittaa päivittäisiin rukoushetkiin, joista on hyvä pitää kiinni. Aamu aamun perään saamme avata päivän ja ikäänkuin kutsua päivän luoksemme, kun rautaisella kädellä pidämme kiinni aamurukouksesta. Hiljentymällä aamulla Herramme eteen avaamme koko päivän hänen siunauksiinsa ja ojennamme kaiken hänen käyttöönsä. Saamme alati opetella uutta ja rohkeasti käydä eteenpäin päivän askareihin.
Aamu aamulta hän herättää minut,
herättää korvani kuulemaan oppilaan tavoin.
Herra avasi minun korvani,
ja minä tottelin,
en väistänyt tehtävääni.
Palmusunnuntain aiheen ja tekstien esittelyä on sivulla
http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20190414
Aamen ja kiitos. Tässä opissa on autuas ja levollinen mieli. Kristuksen ies on Jumalan tahto, jossa me lepäämme.
Ismo
Kiitos myönteisestä palautteesta!
Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia. Room. 3: 21.
Siinä käsittämätön Jumalan suunnitelma kiteytettynä. Koko laki on todistamassa meille vanhurskaudesta, jonka Jumala meille on lahjoittanut. Siinä on miltei käsittämätön salaisuus. Joka sitä pääsee vähänkin käsittämään ei oikein jaksa pysyä nahoissaan, kun valtava ilo täyttää sisimmän. siinä kuplii sisällä joulun – ja palmusunnuntain ilo.
Pekka
Kiitos rakentavasta puheenvuorostasi!