Pyhä – Pyhä – Pyhä

Kuvassa prinsessa Alice. Hän on aikoinaan toiminut Kamerunin luterilaisen kirkon eteläisen hiippakunnan naiskuoron johtajana.

Sunnuntai 16.06.2019
Pyhän Kolminaisuuden päivä
Salattu Jumala
1. lukukappale: Jes. 6:1-8 (9-10)

Jesaja pidetään Vanhan testamentin profeetoista suurimpana. Hän sai kutsun profeetaksi samana vuotena kuin kuningas Ussia kuoli. Kuningas Ussian eli Asarjan hallituskausi osui vuosiin 786/785 – 735/734 eKr.
Asarja merkitsee ”Saa avun” ja Ussia ”Saa voiman”.

Profetan kutsu liittyy liturgiseen jumalanpalvelukseen. Jumalan kirkkauden loiste näkyi nimenomaan temppelissä, pyhäkössä, Jumalan asuinsijassa. Liturgiassa taivas ja maa yhdistyvät. Jumalan taivaallinen asu ulottui taivaan valtaistuimelta maan päälle pyhään rakennukseen, temppeliin, jossa seurakunta vietti ateriajumalanpalvelusta. Näin meidänkin kastepukumme on kuin Jumalan asun vastine pienokaisen ylle puettuna kasteen ihanana hetkenä, kun pikkuinen maan asukki liittyy maan ja taivaan Herraan ja pienokaisen kastepuku taivaiden taivaisiin ulottuvaan kunnian ja kirkkauden asuun. Kasteen hetkellä Kristus puetaan hänen ylleen ja hänestä tulee Jeesuksen oma.

Kuningas Ussian kuolinvuonna minä näin Herran: hän istui korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin.

Jumalan kunnia

Jesaja näki näyn. Jumala oli taivaan valtaistuimella. Hänen vaatteensa olivat valtaisan uljaat. Hänen valtaistuintaan ympäröi taivaallinen joukko. Näistä Jesaja mainitsee serafit, kuusisiipiset, yliluonnollista Jumalan kunniaa ylistäen.

Hänen yläpuolellaan seisoivat serafit, joilla oli kuusi siipeä kullakin: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella verhosivat ruumiinsa ja kahdella lensivät.

Pyhä hymni kaikuu kautta aikojen

Liturgisen perinteen jatkumo vuosituhansien halki on ihmeellinen. Meidänkin messuissamme laulettua Pyhä -hymnia laulettiin jo yli 2740 vuotta sitten. Yksityiskohdat ovat muuttuneet, mutta hymnin ydin, Jumalalle annettava ylistys ja kunnia jatkuvat samanlaisena Jumalan pyhyyden ja majesteetisuuden valtaisana korottamisena.

Kirkon historiassa Jesajan kuulemaa serafien Jumalan suuruuden palvontaa on käytetty kolmiyhteisen Jumalan suuren salaisuuden kuvaamiseen. Jumala on yksi, mutta samalla hän on ilmoittanut itsensä Isänä ja Poikana ja Pyhänä Henkenä. Kun kaikessa tässä ilmoituksessa tarkastellaan Jumalan olemusta, niin siihen pitää kuulua nöyrä kunnioitus ja Jumalan pyhyyden syvä palvonta. Tähän tehtävään Pyhä -hymni soveltuu mitä syvällisimmin. Meidän Jumalamme olemusta kuvaa se, että hän, Pyhä Kolminaisuus, saa kunnian ja ylistystyksen kolminkertaisin Pyhä, Pyhä, Pyhä sanoin.

He huusivat toinen toiselleen:
– Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot!
Hänen kirkkautensa täyttää kaiken maan.

Liturgian jatkuvuus ulottuu sukupolvelta toiselle

Liturgian jatkuvuus näkyy myös suitsutuksen pitkässä historiassa. Suitsutus oli käytössä jo tuolloin, kunä Jesaja sai kutsun profeetan virkaan.

Ovenpielet vapisivat äänten voimasta, ja huone tuli täyteen savua.

Uhrialttarin aterian nauttiminen oli aikoinaan hyvin juhlava liturgia. Sekä sen valmistuksessa että nauttimisessa laulettiin Jumalan kunniaa, Jumalan sanaa resitoitiin ja rukoiltiin useinkin hyvinkin syvällisin sanoin ja sävelin.

Ikivanhoista ajoista asti yksi uhriaterian vaikutuksista oli syntien anteeksiannon välittäminen. Perinne jatkuu meidän aikamme ehtoollisen vietossamme. Yhä edelleen Herran pyhän ehtoollisen välityksellä saamme syntiemme anteeksiannon ja iankaikkisen elämän.

Pyhää alttarin sakramenttia nauttiessamme saamme tunnustaa syntimme Jumalan edessä ja pyytää täydellistä anteeksiantamusta. Kristus on meille se Jumalan Karitsa joka kantaa maailman synnit. Saamme uskoa että Herran aterian armovälineessä saamme täyden anteeksiannon. Kaikki on anteeksi annettu.

Kristillisessä ehtoollisessa Kristus itse toimii Isäntänä. Hän jakaa ruumiinsa ja verensä meidän syötäväksemme ja juotavaksemme. Pappi ja ehtoollisavustaja toimivat ainoastaan hänen välikäsinään, mutta varsinainen jakaja on itse meidän Herramme, joka täytti kaiken Golgatan ristillä niin, että meillä on täysi sovitus ja lunastus aina rauhaan ja vapauteen asti.

Ovenpielet vapisivat äänten voimasta, ja huone tuli täyteen savua. Ja minä sanoin:
– Voi minua, minä hukun!
Minulla on saastaiset huulet,
ja saastaiset huulet on kansalla,
jonka keskellä elän,
ja nyt minun silmäni ovat nähneet Kuninkaan,
Herran Sebaotin.
Silloin yksi serafeista lensi luokseni kädessään hehkuva hiili, jonka hän oli ottanut pihdeillä uhrialttarilta. Hän kosketti sillä minun huuliani ja sanoi:
– Katso, tämä on koskenut huuliasi,
sinun syyllisyytesi on poissa
ja syntisi sovitettu.

Vapautettu Jumalan todistajaksi

Kun sydän on täynnä Jumalan hyvyyden ja rakkauden kokemusta, niin vapautunein mielin saamme kertoa uskostamme myös niille, jotka Jumala on ympärillemme antanut. Saamme jakaa lämpöä ja inhimillisyyttä omaan elinpiiriimme niin, että heillä joiden seurassa toimimme olisi helpompi elää ja hekin voisivat saada kokea rakkautta ja ymmärrystä osakseen, heijastumana siitä armosta, laupeudesta ja taivaan kirkkauden loisteesta, jota Jumala meille on lahjoittanut.

Minä kuulin Herran äänen sanovan:
– Kenet minä lähetän?
Kuka lähtee sananviejäksi?
Niin minä vastasin:
– Tässä olen, lähetä minut!

  1. Oppi Pyhästä Kolminaisuudesta on esitetty erittäin kirkkaasti Athanasiuksen uskontunnustuksessa

    Athanasioksen tunnustus

    Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.
    Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta.

    Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma,
    mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.

    Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki: Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton.

    Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön.

    Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.

    Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias, eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.

    Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.

    Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.

    Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.

    Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.

    Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu – kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.

    Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.

    Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.

    Oikea oppi on tämä: Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika, Yhtä lailla Jumala ja ihminen:

    Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala, äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen. Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.

    Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.

    Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.

    Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden.

    Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.

    Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista,

    astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.

    Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.

  2. Tutkimuksen mennessä eteenpäin eräät vanhat ajoitukset muuttuvat kun löydetyn lisämateriaalin avulla lukuja voidaan täsmentää.

    Niinpä A.F. Puukon Raamatun selitys IV :ssä vuodelta 1956 Jesajan kutsumus oli ajoitettu noin vuoteen 740 eKr.
    Mutta viime vuonna 2018 ilmestyneessä Antti Laaton Selitysraamatussa Ussian kuolema on ajoitettu noin puolta vuosikymmentä myöhäisemmäksi vuoteen 735 tai 734 eKr.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25