Miljoonakaupungin katukuvassa näkyi tuhkakeskiviikko. Suuri määrä ihmisiä kulki ulkona tuhkaristi kasvoillaan. He olivat käyneet kirkoissa ja saaneet paaston ajan alkamisen merkiksi tuhkaisen ristin otsaansa. Näin Youndessa, Kamerunin pääkaupungissa.
Läntisessä perinteessä paastonaika alkaa tuhkakeskiviikkona. Ortodoksisessa kirkossa paastonaika alkaa jo laskiaissunnuntaina.
Vanhaan kirkolliseen perinteeseen on kuulunut, että paaston aikana ei syödä lihaa eikä kananmunia. Nykyisin tuo tapa on jäänyt vähemmälle noudattamaiselle meidän luterilaisessa kirkossamme, mutta toisissa kirkoissa opetusta pidetään esillä säännnöllisemmin kuin meidän kirkossamme.
Keskiviikko 26.02.2020
Tuhkakeskiviikko
Katumus ja paasto
1. lukukappale: Joel 2:12-17
Tuhkakeskiviikosta alkaen liturginen väri on violetti. Se on katumuksen ja parannuksen tekemisen väri. Se kertoo että meidän syntimme annetaan anteeksi Jeesuksen veren tähden ja siksi meillä on uskallus häneen ja toivo syntien pois pyyhkimisestä.
Kääntymys Herran puoleen
Joelin kirjan kohta on Jumalan vetoomus koko kansalle palata Jumalan luo. Jumala on meidät luonut. Hänelle me kuulumme. Syntisyytemme kuitenkin on vienyt meidät pois Herramme luota. Siksi meitä kehotetaan katumaan lankeemustamme, palaamaan hänen luoksensa ja hänen suuresta armostaan vastaanottamaan hänen suuri laupeutensa ja täydellinen syntien anteeksiantamus.
Joelin teksti on liturginen teksti. Siksi kehotus toistetaan. Kansaa opetetaan paastoamaan ja käymään Jumalan luo.
Näin paaston ajan alussa nostan esille paaston. Paasto esiintyi juutalaisuudessa monessakin yhteydessä, vaikka vain suurena sovintopäivänä se oli määrätty erityisen tärkeäksi. Myös Vapahtajamme Jeesus noudatti paastoa. Hän myös opetti sitä. Hän ei sanonut: ”Jos paastoat —”, vaan hän sanoi: ”Kun paastoat —.”
Juutalaisessa yhteisössä tämä Jumalan luo käyminen merkitsi parannuksen liturgiaa. Jumalan kansa osallistui yhteiseen uhriin, jonka lahjana saatiin syntien anteeksiantamus. Näin päästiin Jumalan omana tekona sovituksesta osalliseksi, saatiin synnit anteeksi ja saatiin sydän Jumalan puhdistamana elää uudistettua elämää Jumalan Hengen vahvistamana, Pyhän Hengen voimassa.
Kun sitten Jumala otti olemukseensa ihmisyyden, kun siis Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi Neitsyt Mariasta, niin Hän teki täydellisen ja kertakaikkisen uhrin meidän puolestamme. Näin hänen sovitustyössään on sovinto tullut koko maailmalle, maailman kaikille ihmisille, ja näin kautta koko maailman kaikuu Jumalan kutsu tulla hänen luoksensa.
Paastonaika valmistaa meitä tämän sovintotyön juhlaan, pitkäperjantain ja pääsiäisen täytetyn pelastustyön juhlaan.
Yksityinen rippi
Nykyisessä kirkossamme on käytössä sekä yleinen että yksityinen rippi. Yleinen rippi toimitetaan jumalanpalveluksen alussa yhteisessä synnintunnustuksessa ja sen perään papin lausumassa synninpäästössä eli armovakuutuksessa.
Yksityinen rippi toimitetaan niin, että ripittäytyjä tunnustaa syntinsä rippi-isälle ja tämä julistaa synninpäästön.
Kirkkokäsikirjassamme sen liturgiassa ovat seuraavat kohdat:
1. Virsi
2. Alkusiunaus
3. Johdantosanat
4. Rippi, johon kuuluvat Synnintunnustus ja Synninpäästö
5. Rukous
6. Siunaus
7. Virsi
Ripittäytyminen on erittäin suotavaa.
Kirkkokäsikirjassa on kaavat suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, englanniksi ja venäjäksi.
* * *
Tuhkakeskiviikon ensimmäinen lukukappale tänä vuonna
Joel 2: 12-17
Vielä nytkin Herra sanoo:
– Kääntykää minun puoleeni,
tehkää niin koko sydämestänne,
paastotkaa, itkekää ja valittakaa.
Repikää rikki sydämenne,
älkää vaatteitanne.
Palatkaa Herran, Jumalanne, luo,
sillä hän on anteeksiantava ja laupias,
hän on kärsivällinen ja hänen hyvyytensä on suuri.
Hän voi muuttaa mielensä,
peruuttaa määräämänsä rangaistuksen.
Ehkä hän vielä leppyy
ja siunaa jälleen sadon.
Silloin voitte taas tuoda
ruokauhrin ja juomauhrin
Herralle, Jumalallenne.
Puhaltakaa torveen Siionissa,
kuuluttakaa pyhä paasto,
kutsukaa koolle juhlakokous!
Kootkaa väki,
pyhittäkää kansa,
kutsukaa vanhukset,
kootkaa lapset ja imeväiset.
Lähteköön sulhanen morsiuskammiosta
ja morsian häähuoneesta.
Itkekää, papit, pyhäkön esipihalla,
eteishallin ja alttarin välissä.
Sanokaa, te Herran palvelijat:
”Katso, Herra, säälien kansasi puoleen.
Älä anna sen joutua häväistäväksi,
vieraitten kansojen hallittavaksi.
Miksi saisivat kansat pilkaten sanoa:
’Missä on Israelin Jumala?’”
Tarja
1) Tuo kertomasi julistaja vaikuttaa sellaiselta joka ei ole ymmärtänyt Jeesuksen ajan historiallisesta todellisuudesta juuri mitään. Vaikuttaa vieläpä joltakin epähistoriallisen uskonopin kannattajalta kun sekottaa toisiinsa eri tason juttuja.
Perinnäissäännöt ovat hyvin lähellä sitä mitä juutalaisessa perinteessä nimitetään Suulliseksi Tooraksi. Tuo suullisen tulkintaperiaatteen sisältämä aines antoi tulkintaohjeita kirjalliselle laille. Kirjallisen lain periaate ”silmä silmästä, hammas hampaasta jne” kertoi ainoastaan lain salliman maksimimäärän, mutta ei käytännön ohjetta, miten paljon missäkin tilanteessa oli rangaistava jotain rikkomuksen tehnyttä. Nuo käytännön ohjeet toivat ratkaisumallit sellaisiksi, että niiden varassa voidaan ottaa huomioon kunkin tilanteen erityisvaatimukset.
Näitä tulkintamalleja myös Jeesus käytti rabbina eli paikallisena tuomarina toimiessaan sekä myös synagogissa virkaan vihittynä julistavana rabbina toimiessaan.
Se mitä Jeesus vastusti hyvinkin räväkästi oli tuon suullisen lain ajaminen kirjallista lakia ja/tai terveen järjen käytön vastaiseen tarkoitukseen. Suullisen lain varjolla ei saanut tehdä vääryyttä. Tämä on jonkin verran samaa, kuin erään suomalaisen poliitikon lausahdus, ettei asioiden hoidossa pidä käyttää juridisia vippaskonsteja.
Miten tarkoin Jeesus noudatti aikansa perinnäissääntöjä, käy esille esimerkiksi erään sairaan käyttäytymisestä, kun tämä kosketti Jeesuksen vaipan tupsuun.
Toki tuo on määrätty juutalaisille jo Vanhassa testamentissa, mutta Jeesuksen aikana nuo oli tehty sillä tavoin huomiota herättävästi, että niihin oli mahdollista koskettaa jopa ruuhkassa ohi kulkevan ihmisen asussa.
Kun kerran Jeesus puhui ylettömän koristeellisista tupsuista, niin hänen puheensa ei ollut noiden tupsujen käyttöä vastaan, vaan hän halusi muistuttaa noiden tupsujen alkuperäistä tarkoitusta. Ne piti neuloa niin että muistuttivat Jumalan sanasta. Koritetarkoituskaan ei ollut kielletty, mutta niiden oli palveltava alkuperäistä Jumalan sanasta muistuttamista ja kauneus ja koristeellisuus on tehtävä niin että tämä alkuperäinen ja varsinainen tehtävä tulee korostetusti esille.
Jeesus siis halusi siirtää koristeiden tähtäimen varsinaiseen asiaan: Jumalan suurten tekojen muistamiseen.
2) Ei hän kadehtinut fariseuksia ja kirjanoppineita, onhan hän itsekin sanonut että nämä istuvat Mooseksen istuimella eli siis ovat Raamatun oikeita ja laillisia selittäjiä. Niinpä tässäkin on kysymys siitä, että oikeus ja kohtuus tapahtuvat Raamatun tulkinnassa. Asian vierestä menevät saivartelut eivät auta tavallista ihmistä arkisten huolien keskellä. Kun sellaisesta minkä pitäisi olla sivuasia, tuleekin pääasia, niin rakkaus Jumalaan ja rakkaus lähimmäiseen sekä terve oikeudenmukaisuus unohtuvat ja ihminen pähkäilee milloin minkäkinlaisen elämän pääuomasta sivussa olevan jutun kanssa. Sen sijaan että opetuksesta tulisi elämää edistävää, siitä tuleekin ylimääräinen rasitus ja taakka. Ennestään jo suurta elämän taakkaa kantavan päälle pannaan vieläkin enemmän painolastia ja toinen toisensa tukeminen ja yhteisön keskinäiseen kannustamiseen jäävä opetus jää syrjään.
Voidaan jopa sanoa, että myöhemmässä vaiheessa muutamien oppineitten ja aikaisemmin Jeesusta hyvin lähellä olleiden ihmisten kateus herätti halua vähän estellä Jeesusta, jonka kuulijakunta oli tuohon aikaan nähden valtavan suuri. Kateus siis näytti asustavan noissa, jotka lopulta lähtivät ajamaan hänen ristiinnaulitsemistaan.
Huomaa tuo Jeesuksen läheisyys aikansa fariseusten kanssa. Juuri heidän seurassaan Jeesus liikkui hyvin paljon. Tästä samoissa piireissä liikkumisesta on myös paikoitellen vedetty sellaisia tulkintoja, että Jeesuksen fariseusten kritiikki on osaltaan liikkeen sisäistä itsekritiikkiä. Liikkeen sisällä haluttiin päästä Lain ja Profeettojen ymmärtämisessä päästä sisälle aivan ytimeen asti. Tähän pyrkimykseen Jeesus tähtäsikin koko sydämestään. Jopa yllytti menemään vielä syvemmälle tähän suuntaan.
3) Jeesuksen olemus Jumalana ja ihmisenä ei ole fifty-fifty eli puoleksi kumpaakin. Tällainen jumalakuva soveltuu kreikkalaisiin sankareihin, mutta jo 1 Moos. 6. luvussa tällainen puolinainen käsitys on osoitettu Jumalan tahdon vastaiseksi.
Sen sijaan Jeesus on täysin Jumala ja täysin ihminen yhdessä ainoassa persoonassa. Hän on ollut Jumala jo ikuisuudesta ja hän tulee olemaan Jumala aina ikuisuuteen asti. Ihmisyyden hän otti olemukseensa Neitsyt Mariasta. Tämä ihmisyyden ottaminen on kirkovuodessamme muisteltavana Marian ilmestyspäivänä. Vielä taivaassakin Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa ja näin hän tulee olemaan myös takaisin kunniassaan saapuessaan sekä taivaan ikuisuudessa.
Matias
” Sen sijaan Jeesus on täysin Jumala ja täysin ihminen yhdessä ainoassa persoonassa. ”
Täysi jumala on siis kristilliseti kolmikymppinen, keskenkasvuinen nuorimies. Ei sellainen ole vielä edes täysi ihminen, liian vähän elämänkokemusta. Perhe-elämästä, avioliitosta, naisista ja lapsista ei mitään käytännön kokemusta. Kuulummeko me vain maallisiin asioihin ?
Kyllä Jumalassa täytyy olla myös feminiininen puoli, ( henki) meitä naisia on sentään puolet ihmiskunnasta.
Me olemme erilaisia kuin miehet ja meidät on tarkoitettu erilaisiksi. Ylhäisten puolison arvonimi oli aikoinaan; ’ Teidän armonne.’ Jos kuningas oli ankara, alamaiset toivoivat, että kuninkaan puoliso puhuisi heidän puolestaan. Naisilla on kyky asettua toisten asemaan, tuntea myötätuntoa. Ei tietenkään kaikilla.
Matias
”Vielä taivaassakin Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa ja näin hän tulee olemaan myös takaisin kunniassaan saapuessaan sekä taivaan ikuisuudessa. ”
On tapana sanoa, ” Istuu Isän oikealla puolella” Kristillisesti on kaksi hahmoa. Vaikka Jumala on yksi. Miten tämä selittyy ?
Tarja
1) Ikä kuuluu maallisen elämämme olosuhteisiin. Tässä maailmassa aika on yksi ulottuvuus käsitteellisessä avaruudessamme. Jumalan ikuisuuden todellisuuteen kuuluu iankaikkisuus ja siis vapautuminen myös ajan rajallisuudesta ja iän rajallisuudessa.
Ajatuksissamme voimme tuota hahmottaa ehkä parhaiten siten että sanomme että ylösnousemusruumiimme sisältää jokaisen iän parhaat puolet ja vaikka kaikki vaivat ja puutteet ovatkin poissa ylösnousemusruumiista niin silti me voimme tunnistaa toinen toisemme.
Eräässä Jeesuksen vertauksessa puhutaan siitä että ylösnousemuksen todellisuudessa myös sukupuolisuuden erottava näkökulma häviää. Siinä hän sanoo, että olemme kuin enkelit taivaassa. Tämä ei ole sukupuolisuuden parhaiden ominaisuuksien puutetta vaan vielä parempaa ja täydellisempää onnea ja ilon kokemusta.
Näin myös Jumalakuvan miehisyys tai naisellisuus ei ole Jumalan olemukseen kuuluva roolien jakamisen asia vaan kuten luomiskertomuksessa sanotaan tässä ajassa ihminen on miehenä JA naisena yhdessä Jumalan kuva. Jumala on rakkaus ja siksi rakkaus on todellisen Jumalan olemuksen syvin ilmaisu yhdessä hänen rajattoman voimansa ja pyhyytensä tuomana turvallisuutena ja kunnioituksen arvoisena hyvyyden tuntemuksena.
Käyttääkseni ruotsin kielen ilmaisuja ilmaus Jumala Isä Kaikkivaltias ei siis ilmauksena Isä, han, ole feminiinisyyden hon vastakohta vaan persoonattoman jumalakuvan, det vastakohta.
Ilmaus Isän oikealla puolella on yksi monista Raamatun kohdista, missä Jeesuksen ja Isän Jumalan ja Pyhän Hengen välillä tehdään selvä persoonien välinen ero. Jeesus rukoilee Isää ja hän lähettää Pyhän Hengen, hänet, persoonan, jne.
Tässä tulemme Pyhän Kolminaisuuden olemuksen raamatullisiin perusteisiin. Jumala on numerisesti yksi, mutta hän on ilmoittanut itsensä kolmena persoonana.
Augsburgin tunnustus sanoo hänestä näin
Matias
Käsitys hyvästä ja pahasta tulee Zarathustralaisuudesta. Syntyi Persiassa 600 eaa.
Oli kaksi hahmoa. Hyvä Ahura Mazda, ja paha Angra Mainyu, joka yrittää sotkea kaiken.
”Zarathustralaisuudessa on voimakkaita dualistisia piirteitä. Dualismista huolimatta uskonto ei aseta vastakkain henkeä ja ainetta. Zarathustralaisuus korostaa sekä ihmisen henkistä kehitystä että ruumiin, terveyden ja luonnon merkitystä. ”
…………………………..
Nikean kokouksesta sen verran, että siellähän kumottiin Areijolaisuus, ja Areijoksen kerrotaan löytyneen kokouksen jälkeen kuolleena, vatsa auki ja sisuskalut ulkona. Se oli kuulemma osoitus siitä, että hän oli vääräoppinen ja Jumala näin häntä rankaisi. Kenenkään vatsa ei aukea muuten kuin puukolla, eli hänet murhattiin.
…………………………..
Augsburgin tunnustus
Ei merkitse sekään minulle mitään, kun muistamme miten se on toiminut käytännössä. Saksa pyrki teollisesti surmaamaan juutalaiset, romaanit,
vammaiset, homot. Kirkko suurena vaikuttajana Euroopassa oli taustalla vaikuttamassa, levittämällä Lutherin vihamielisiä kirjoituksia ja sitten hiljaa…. yksimielisyydessä.
Tarja
1) Hyvä ja paha
Periaatteessa käsistys hyvästä ja pahasta on yleisinhimillinen ilmiö. Ainoastaan sen määrittely ja muutamien yksityiskohtien erilainen tulkinta ovat perinteestä riippuvia.
Juutalaisuus joutui zarathustralaisuuden kanssa tekemisiin vasta, kun Kyyroksen kenraali Gobryas marssi joukkoineen lokakuun 13. päivänä 539 eKr. Babyloniaan. Silloin pakkosiirtolaisuuteen siirretty kansa joutui persialaisten alaisuuteen ja vähitellen myös heidän kulttuurinsa kosketuksiin. Toki tuon ajan tiedon kulku oli huomattavasti hitaampaa kuin meidän aikanamme, joten tuo persialaisten kulttuuripiirien vaikutus on tuntunut vasta tavattoman pitkän ajan kuluttua.
2) Areioksen kuolema
Oletko ystävällinen ja annat viitteen tuolle väitteellesi Areioksen kuolintavasta. Se nimittäin poikkeaa siitä tapauskertomuksesta, mikä toisaalla on kerrottu hänen sisäisestä verenvuodostaan.
Samaten, jos muistan oikein, Areioksen kuolema tapahtui ennen varsinaista kokousta tai sen alkupuolella ennen, kuin varsinaisiin päätöksiin käytiin käsiksi.
3) Saksan historiasta
Huomaa, että Hitlerin toimi Saksassa neljäsataa vuotta Lutherin jälkeen.
Lutherin aikana antisemitismiä esiintyi monin paikoin.
Esimerkiksi sittemmein uudestikastajien teologisen teorian laatija Balthasar Hubmeier oli jo aikoinaan järjestänyt niin rajun juutalaisvastaisen kampanjan, että hän 1518 sai Augsburgin valtiopäivillä niin vakavan varoituksen, että hänen piti jättää Ingolstadtin yliopiston vararehtorin virka tuon takia.
Lutherin kirjoitus on syntynyt vasta paljon myöhemmin näiden tapausten jälkeen ja tuohon aikaan sillä ei ollut juuri mitään käytännön vaikutusta, yhteiskunnalla oli muita asioita murehdittavana ja käytännössä saksalaiset ruhtinaat olivat rahoituksessaan riippuvaisia juutalaisten pankkitointa harjoittavista juutalaisista rahoittajista.
Sen sijaan Hitlerin propagandassa juutalaisviha oli yksi kaikkein keskeisimpiä pyrkimyksiä ja silloin avuksi haalittiin kaikenkarvaisia selityksiä. Silloin myös Lutherin ikävä huitaisu aivan muista asioista puhuessaan otettin käyttöön ja yhdeksi Hitlerin propagandan käsikassaraksi. Kyseessä siis on Hitlerin ajan ja tuon ajan saksalaisen juutalaisvihan ilmauksesta.
Muutoin. Oletko tietoinen että myös Ranskassa oli todella kovia juutalaisvastaisia liikkeitä ennen ensimmäistä maailmansotaa. Miksi noista ei ole puhuttu samalla tavalla julkisuudessa. Ehkä siksi että Ranska oli ensimmäisen maailmansodan voittajien puolella ja tuo juutalaisviha ei sopinut sitten myöhemmin Hitlerin vastaisen propagandan ajanjaksoon.
4) Kirkon kannanotto
Kirkko on ottanut selkeästi irtioton tuosta Lutherin nimellä kirjoitetusta kirjasta.
Maassamme on olemassa Kirkko ja juutalaisuus työryhmä, jonka tehtävänä on toimia näiden kanden uskontokunnan välisten suhteiden hoitajana ja parantaa maamme ilmapiiriä niin, että keskinäinen ymmärrys lisääntyy.
https://evl.fi/documents/1327140/39524611/Kirkko+ja+juutalaisuus+ty%C3%B6ryhm%C3%A4n+historia.pdf/c18796f6-d67f-f0f3-fdec-60d3378f45c4?t=1534312991000
Matias
En valitettavasti muista mistä luin Areioksen haljenneen, muistan vain ajatelleeni silloin, että merkillistä kuika näitä vatsoja poksahtelee siellä sun täällä . Eikö myös Juudaksesta kerrota samoin. En pitänyt asiaa niin tärkeänä, että olisin sen erikseen kirjannut jonnekkin ylös.
Kysyit, että olenko tietoinen, että myös Ransakassa oli todella kovia juutalaisvastaisia liikkeitä.
Olen tietoinen.
Alla olevassa linkissä kerrotaan myös siitä ja paljon muusta.
Ja ihme kyllä, kirjoittaja on sisar Pista, evankeeliset Maria sisaret, Damstadt.
Kristikunnan syyllisyys juutalaisia kohtaan .
https://docplayer.fi/7511203-Kristikunnan-syyllisyys-juutalaisia-kohtaan.html
Mitään ohjainpäivityksiä ei tarvitse tehdä, vaikka siinä alassa niistä mainitaan. Kelaa voin alemmas, jossa lukee Transkriptio Pitkä kirjoitus mutta kannattaa lukea.
Tarja
Tämä viittaamasi synkkä historia on kyllä todella raakojen tapahtumien kuvausta. On surullista että sellaista on voinut tapahtua yhtä kansaa kohtaan.
Toisia kansanmurhia on tapahtunut armenialaisille ensimmäisen maailmansodan aikana ja Rwandassa 1994 jne.
Koskahan ihmiskunta oppii ymmärtämään, että jokaisella ihmisellä on arvonsa Jumalan luomana ja Kristuksen lunastamana ja että Pyhä Henki tahtoo koota yhteen maailman kansoja riidan ja hävityksen sijaan.
Matias
Tuo kaikki ole tehty juuri Kristuksen nimissä ja Kristuksen tähden.
Tarja
Tuleepa tästä puheenvuorostasi mieleeni eräät 1960 -luvun keskustelut Helsingin yliopiston kahvilassa. Keskustelimme siitä miten eri puolilla käytäville sodille keksittiin milloin minkäkinlaista perustelua.
Tuolloin tuli esille myös sellainen käsitteellinen kummallisuus kuin sotiminen rauhan puolesta. Tuolloin se oli lähennä teoreettista leikittelyä käsitteellisen ristiriitaisuuden parissa.
Emme tajunneet kuinka lähellä tuollainen kausi tulisi olemaan.
Nykyisin se on suurvaltojen perustelua käymilleen sodille.