Isoäiti pitää pientä lasta sylissään. Kaste on suuremmoinen Jumalan rakkauden osoitus. Meistä tulee silloin Jumalan lapsia. Pääsemme osallisiksi syntien anteeksiannosta ja tulemme iankaikkisen elämän perillisiksi.
SUNNUNTAI 28.6.2020
4. sunnuntai helluntaista
Kadonnut ja jälleen löytynyt
Ensimmäinen lukukappale: Jes. 61: 10-11
Kaste antaa pelastuksen. Siksi kastepuku on pelastuksen vaate. Kaste yhdistää meidät Kristukseen. Siksi Raamattu sanoo kasteesta, että siinä me olemme pukeutuneet Kristukseen,
Paavali sanoo, miten meidät on pyhässä kasteessa otettu Kristuksen yhteyteen ja meistä on tullut pyhän kansan jäseniä ja Jumalan antaman tulevaisuuden perillisiä.
Gal. 3:27 – 29
27 Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. 28 Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi. 29 Ja jos te kerran olette Kristuksen omia, te olette Abrahamin jälkeläisiä ja saatte periä sen, mikä hänelle oli luvattu.
Ilmestyskirjassa valkea vaate on aina viittaus kasteessa saatuun pelastukseen ja Jumalan Karitsan eli Jeesuksen tekemän pelastustyön osallisuuteen pääsyn merkki. Kastepuku on vanhurskauden vaate.
Ilm. 19:8
Ja hänen annettiin pukeutua liinavaatteeseen, hohtavaan ja puhtaaseen: se liina on pyhien vanhurskautus.”
Jesajan kirjan kolmannessa osassa tämä valkean vaatteen, pyhien vanhurskauden julistamisen asu on jo ennakoitu. Lukukappaleemme sanoo tästä ihanasti iloiten:
Minä riemuitsen Herrasta,
minä iloitsen Jumalastani!
Hän pukee minun ylleni pelastuksen vaatteet,
hän kietoo minut vanhurskauden viittaan.
Kasteen antamassa ilossa on hääjuhlan riemua
Muinaisessa juutalaisessa yhteisössä avioliitto solmittiin hyvin nuorena. Toisinaan vanhemmat tekivät alustavan sopimuksen, kun tuleva aviopari oli vielä lapsia. Tämä vanhempien tekemä sopimus oli juridinen avioliiton solmiminen. Siitä lähtien nuori pari oli virallisesti avioliitossa. Yhteen meno tapahtui vuosia myöhemmin, kun pariskunta oli varttunut riittävään ikään. Juutalaisessa yhteisössä hääjuhlia vietettiin useinkin pitkään. Sekä morsiamen kotona että sulhasen kotona järjestettiin isot pidot ja seremoniat olivat monimuotoisia.
Sekä morsian että sulhanen olivat pukeutuneet parhaimpiinsa. Useinkin juhlia varten hankittiin erityiskoristeita. Jos saatiin jostakin lainaksi upea juhlapäähine niin sellaista käytettiin. Jos sellaista ei saatu, niin tehtiin luonnon kukista kauniita käätyjä tai koristeellisia seppeleitä, joilla juhlivaa paria kaunistettiin. Myös erilaisista koristeellisesti värjätyistä vaatteista tehtyjä turbaanin tapaisia rakenteita saatettiin käyttää.
Lukukappaleemme käyttää hääjuhlan riemua ja pariskunnan koristeltua asua vertauskuvana Jumalan antaman uudistuneen liiton antaman riemun kuvaamiseen. Jeesuksen asettaman kasteen lahja on juuri tällainen. Pyhässä kasteessahan meille Jumalan liiton osallisuus annetaan lahjaksi.
olen kuin sulhanen,
joka laskee hiuksilleen juhlapäähineen,
tai kuin morsian,
joka koristautuu kauneimpiinsa.
Liitto Jumalan kanssa avaa meille oven uudistuneeseen paratiisiin
Alkuaan Jumala teki kaiken hyväksi. Meille oli varattu onni ja autuus. Kaikki oli hyvää paratiisissa. Sitten tuli syntiinlankeemus ja kaikki turmeltui. Siunaus muuttuikin kiroukseksi. Hyvyys hävisi ja karun elämän rujo ja rankka puoli nousivat esille.
Kasteen antamassa uudessa Jumalayhteyden saaminen avaa meille tulevaisuuden ja toivon. Me olemme tulleet Jumalan perheväkeen kuuluviksi. Paratiisi odottaa meitä. Jumalan antama tulevaisuus on tavoitteemme. Taivaan kirkkaus häämöttää jo näköpiirissämme, kun suuntaamme katseemme Jumalan antamaa tulevaisuutta kohti.
Lukukappaleemme sanoo tästä:
Ja niin kuin maa työntää versoa,
niin kuin puutarha saa kylvetyn siemenen kasvamaan,
niin Herra, minun Jumalani, saa vanhurskauden versomaan,
Ilmestyskirjassa kuvataan perille taivaan riemuun päässeitä kastettujen yhteisöksi. Jumalan eteen ovat tulleet ne jotka ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä, eli siis jotka kasteen kautta ovat pukeutuneet autuuden vaattesiin ja tällä tavoin ovat saaneet osallisuuden Golgatan sovintotyön suureen lunastukseen.
Ilm. 7: 11 – 17
Kaikki enkelit seisoivat valtaistuimen, vanhinten ja neljän olennon ympärillä, ja he heittäytyivät kasvoilleen valtaistuimen eteen ja osoittivat Jumalalle kunnioitustaan
sanoen:– Aamen.
Ylistys ja kirkkaus,
viisaus, kiitos,
kunnia, valta ja voima
meidän Jumalallemme
aina ja ikuisesti!
Aamen.
Yksi vanhimmista kysyi minulta: »Keitä nämä valkeavaatteiset ovat? Mistä he ovat tulleet?»
Minä vastasin: »Herra, sinä sen tiedät.» Hän sanoi minulle:– Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta.
He ovat pesseet vaatteensa
ja valkaisseet ne Karitsan veressä.
Sen tähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä
ja palvelevat häntä hänen pyhäkössään
päivin ja öin,
ja hän, joka istuu valtaistuimella,
on levittänyt telttansa heidän ylleen.
Nälkä ei heitä enää vaivaa, ei jano,
enää ei heitä polta aurinko
eikä paahtava helle.
Karitsa, joka on valtaistuimen edessä,
kaitsee heitä
ja vie heidät elämän veden lähteille,
ja Jumala pyyhkii heidän silmistään
kaikki kyyneleet.
Tässä taivaallisessa ylistyksessä tulee näkyviin, miten lähetystyö tavoittaa uusia ja uusia kansoja. Yhä useampi ihminen pääsee iloitsemaan pelastuksen riemusta. Evankeliumin ilosanoma on tarkoitettu kaikille kansoille. Kuten tekstimme sanoo
ylistys kohoaa kaikkien kansojen kuultavaksi.
Tässä vielä lukukappaleemme kokonaisuudessaan:
Jes. 61: 10-11
Minä riemuitsen Herrasta,
minä iloitsen Jumalastani!
Hän pukee minun ylleni pelastuksen vaatteet,
hän kietoo minut vanhurskauden viittaan,
niin että olen kuin sulhanen,
joka laskee hiuksilleen juhlapäähineen,
tai kuin morsian,
joka koristautuu kauneimpiinsa.
Ja niin kuin maa työntää versoa,
niin kuin puutarha saa kylvetyn siemenen kasvamaan,
niin Herra, minun Jumalani, saa vanhurskauden versomaan,
ja ylistys kohoaa kaikkien kansojen kuultavaksi.
Matias
” Jumalan lasten perintö on iänkaikkinen elämä ”
Jos ei ole äkkikuolemia, tai sodan auheuttamia ennenaikaisia kuolemia, niin ihminen voi elää iänkaikkisesti, eli ikänsä kaiken, päiviensä määrän. Iänkaikkinen ei siis ole sama, kuin ikuisuus.
Vain Jumala on ikuinen. Tässä on niin sanottu harhaan osuminen, kun iänkaikkisuutta pidetään samana, kuin ikuisuus. Ihminen on äärellinen, ihmisellä on rajat, syntyminen ja kuoleminen. Jumala on ääretön, Hän ei ole syntynyt, eikä voi kuolla. Jos Jumala kuolee, kaikki muukin kuolee .
Juuri siksi peräänkuulutetaan Rauhan tekijöitä, ” heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.” Näin ihmiset voivat elää päiviensä määrän, eli ikänsä kaiken, rauhan valtakunnissa. Ikä liittyy aikaan, Jumala taas ajattomuuteen, eli samanaikaisuuteen.
Elämän ylläpitäminen vaatii sen, että jokin toimii samanaikaisesti kaikkialla.
Ei vuorotellen toisen ja toisen valtion puolella, kuten Joosefus tuntui ajattelevan, että Jumala oli nyt mennyt Rooman puolelle ja siksi he pystyivät alistamaan kaikki haluamansa maat, jotka eivät kylmyyden tai kuumuuden takia olleet hyödyttömiä. Jumala ajateltiin silloin voimana, ja voima tarkoitti sotavoimaa ja voittamista siinä.
Rooman aikaiset sotapäälliköt sanoivat, ” jalompaa on kuolla, kun miekka erottaa sielun ruumiista, kuin tulla vanhaksi ja raihnaiseksi.” tällä innostettiin miehiä pelottomaan hyökkäykseen. Kuolleille luvattiin ikuinen kunnianimi ja jos pysyi hengissä, pääsi legioonissa johtopaikoille.
Soturin oli halveksittavaa tulla vanhaksi ja kömpelöksi, näin ikänsä kaiken eläminen ei ollut arvostettua. Eipä se ole sitä nykyisinkään.
Tarja
Roomalainen ruumiin ja sielun erottaminen toisistaan ei ole kristillinen ihmiskäsitys. Me kristityt uskomme ruumiin ylösnousemukseen ja sitä seuraavaan ikuiseen elämään taivaan kirkkaudessa.
Pyhän kasteen lahjana meille ihmiselle annetaan
vapautus synnin, Kuoleman ja Perkeleen vallasta.
Syntien anteeksiantato takaa meille rauhan Jumalan kanssa.
Vapautuminen kuolemasta henkivaltana eli siis viimeisenä sanana meidän elämässämme kumoutuu sillä että me saamme ruumiin ylösnousemuksen ja pääsemme taivaaseen asumaan ikuiseen elämään.
Vapautuminen Saatanan vallasta merkitsee sitä että elämämme on täydellistä onnea ikuisesti Jumalan luona. Mikään paha ei enää tee kiusaa, kun Saatana eli kaiken pahan perussyy on lopullisesti voitettu.
Matias
Miksi te sitten puhutte Elämän kirjasta ja sen avaamisesta, siellä jossakin, eikö kaikki mitä ihminen on elämässään ollut ja tehnyt olekin kirjautunut Elämän kirjaan ja sen avaaminen paljastaa totuuden ja sen mukaan sitten seuraa mitä seuraa, uskosta huolimatta. Toiset sinne ja toiset tänne, vuohet ja lampaat erilleen, vehnät ja rikkavehnät erilleen.
Tämä on kristillistä oppia.
Tarja
Ihmisellä on vastuu teoistaan. Siksi myös puhe elämän kirjasta kuuluu tämän vastuun toteutumisen todellisuuteen. Tässä siis toteutuu aikaisemmin kertomani lain toisen käytön todellisuus.
Mutta tämän lain käytön tehtävänä on viedä meidät Kristuksen pelastuksen osallisuuteen. Kristuksen lahjana tulee evankeliumin sana, että meidät armahdetaan Kristuksen tähden. Tämän armon osallisuuteen meidät liitetään kasteessa. Siksi kasteessa meidätkin merkitään elämän kirjaan pelastettujen joukkoon kuuluvina.
Näin siis Kristuksen armon takia tuo puhe elämän kirjasta kertookin että meillä on rakastava Vapahtaja, joka jo pienenää on kantanut meidät Jumalan lapseuteen ja samalla kirjoittanut nimemme elämän kirjaan.
Tällä puheella elämän kirjasta on myös hyvin konkreettinen ja käytännöllinen vastine muinaisessa juutalaisessa kaupunkiyhteisössä. Vain ne jotka olivat kaupunkilaisia saivat rakentaa kaupungin muurien sisälle. Kaupungin asukkaista pidettiin luetteloa. Siis niillä joiden nimi oli kaupungin kirjoissa oli mahdollista rakentaa talonsa kalliolle eli siis vuoren laen tienoille (Jeesuksen vertausta mukaellen) suojaisasti kaupungin muurien sisälle. Muut joutuivat rakentamaan ulkopuolelle, missä jonkon osan aikaa vuodesta kuivan joen pohjaan oli houkutteleva vaihtoehto, koska siihen oli helppoa rakentaa nopeasti kun tarvittava materiaali oli vieressä, mutta sitten sadekautena joen tulvat veivät hökkelin mennessään (Jeesuksen vertauksen hiekalle rakentaminen).
Näin siis usko Jeesukseen on elämän perusta. Usko panee toivonsa Jeesuksen pelastustyöhön. Epäusko torjuu tämän meille annetun tarjouksen ja siksi suuri lahja jää käyttämättömäksi.
Tarja !
Matiaksen mukaan hän päättää meidän ihmisten elämästä, antaako hän kasteen vai ei. Rohkenen saona mielisairautta.
Reino
Kasteen saaminen on pelastuksen perusta. Siksi kirkko on kautta aikojen tarjonnut evankeliumia mahdollisimman monille. Kasteen kautta ihmiset ovat liittyneet kirkkoon ja tämän mukaisesti siis myös tulleet Jeesuksen omiksi ja Jumalan lapsiksi.
Ei kasteen saaminen ole kenenkään ihmisen mielivallan varassa, vaan evankeliumin linjaus on lähetyskäskyn hengessä tehdä mahdollisimman monesta Jeesuksen opetuslapsia pyhän kasteen välityksellä.
Matteuksen evankeliumi:
28:19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
Reino Suni
Jos Elämän kirjasta voi pestä pois kasteessa, niin eikö se ole sama kuin että ei ole ollenkaan noteerattujen listoilla, vaan vedetään risti yli jo syntyessä. Kauhistuttava ajatus, että uhrataan jo syntyessä ikäänkuin ei- kirjattujen joukkoon.
Tarja
Elämän kirjan varsinainen tehtävä on kertoa, kuka pääsee ikuiseen elämään.
Tämän takia tähän kirjaan merkitään kaikkien nimet pyhän kasteen valtaisan pelastustyön välityksellä.
Kirkkomme tunnustuskirjoissa Martti Luther sanoo Vähässä katekismuksessa kasteen merkityksestä seuraavaa (numerointi ja sulkuihin merkitty kertaus minun jotta asia selkeytyy)
Toiseksi
Mitä kaste antaa ja hyödyttää? Vastaus:
Kaste vaikuttaa
1) syntien anteeksiannon,
2) vapauttaa kuoleman (vallasta)
3) ja Perkeleen vallasta
4) sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille,
jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
Mitkä ovat nämä Jumalan sanat ja lupaukset? Vastaus:
Ne jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa:
”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.”