Tuore ministeri toteaa lehtitietojen mukaan, että Suomessa on ”ilmastohätätila”. Ei. Paniikin lietsomisesta ei ole mitään hyötyä. Planeettaamme on suojeltava pitkäjänteisemmin ja rationaalisemmin. Hätäily ei nyt auta. Suomalainen huipputason ilmastotieteilijä Petteri Taalas varoittaa paniikin lietsonnasta ja peräänkuuluttaa rationaliteettia.
Elokapinaan itseensä ja sen puuhiin suhtaudun skeptisesti ja kriittisesti. Jossakin mielessä Elokapina on tämän päivän taistolaisuutta. Sillä on yksioikoinen poliittinen viesti, johon on selvästi hurahdettu. Toimintaa masinoidaan ulkomailta ja se on haitallista suomalaiselle yhteiskunnalle, se tulee yhteiskunnalle kalliiksi ja hajottaa suomalaisia poliittisesti. Luonnonsuojelijana arvioisin Elokapinan luonnolle haitalliseksi ilmiöksi.
Olen koko elämäni ollut kiinnostunut luonnonsuojelusta. Lapsuuteni ja nuoruuteni kodissa pienviljelijä-poromiesperheessä elimme lähes luonnon omavaraistaloudessa. Lapsuudestani puuttuivat sähköt ja sisävessa. Olen ollut ikäni jonkinlainen vihreä, mutta puolueena olen vihreisiin pettynyt. Luonnon, maiseman ja kaiken elollisen suojelua kannatan. Samalla kannatan suomlaista maataloutta ja karjanhoitoa. Maaseudun ihmisillä on monesti uskottavampi suhde luontoon kuin cityvihreillä.
Linkolan ja Paloheimon tapaan ajattelen, että väestönkasvun nopea hillitseminen auttaa nopeasti myös luontoa. Ihmisiä tällä maapallolla on yksinkertaisesti liikaa eikä väestönkasvulle näy rajoja. Me ihmiset olemme toki osa luontoa, mutta samalla olemme hiukan elämäntavasta riippuen rasite tai jopa uhka muulle elämälle tällä planeetalla.
Elokapinaa pidän kuitenkin kohtalaisen suurena uhkana luonnolle, koska heidän vaatimuksensa kiihdyttävät planeettamme tuhoa. Heidän vaatimuksensa Suomessa aiheuttaisivat tiukempia päästövähennystavoitteita meillä, jonka vuoksi teollisuus meiltä siirtyisi päästöiltään löysempiin, väkirikkaisiin kehittyviin maihin.
Suomi tekee jo tällä hetkellä melko jyrkkiä päästövähennystoimia.
Muun maailman vähennystahdin moninkertainen ohittaminen ei auta luontoa, vaan vie meiltä rahat ja sitä myötä edellytykset suojella luontoamme.
Jossakin määrin on myös odotettava kehittyneempää tekniikkaa, esimerkiksi vedyn käyttöön perustuvaa. Sähkön käyttö ei yksinään ratkaise, sillä akkutekniikka on ongelma: arvokkaita akkumineraaleja pitää louhia ja luontoa tuhota. Siksi olisi kehitettävä myös uudempaa tekniikkaa. Olemme vielä aika alussa, ei kannata tuhota luontoa ylettömästi yhden teknisen ratkaisun vuoksi.
Rooman klubin 70-luvun alun raportin jälkeen väestöräjähdyksen perusongelma on tiedostettu. Väestöräjähdyksen mekanismin tulkinta on tosin muuttunut ja tarkentunut, mutta perusongelma ei ole valitettavasti muuttunut. Jos Suomessa elettäisiin kuin Nigeriassa, Suomen luonto metsineen olisi jo tuhottu ja suomalaisia olisi pakenemassa kymmeniä miljoonia ulkomaille.
Suomi kuitenkin aloitti tehokkaan metsien suojelun jo yli sata vuotta sitten. Jo tuolloin metsän tuhoaminen (haaskaus) kiellettiin lailla. Valtio palkkasi metsiin metsänvartioita jne. Siksi meillä on nyt valtava hiilinielu metsissämme. Suomessa on yksiavioisuuden, järkevän perhepolitiikan sekä erityisesti tyttöjen koulutuksen ja tasa-arvon myötä saatu väestönkasvu alas. Tässä olisi mallia useimmille kehitysmaille. Suomen metsät ovat hiilinielu, joka imee 1/3 CO2-päästöistämme.
Elokapinan kannattajat vaativat erityisesti länsimaista elämäntapaa alas. Länsimaista elämäntapaa eletään kyllä myös idässä ja etelässä. Toki poliittisena iskulauseena sekä vasemmistolaisissa että militanteissa viherkommunistisissa liikkeissä käytetään tuota länsivastaisuutta, tämäkin on yhteistä taistolaisuudelle.
Kristinuskoon on aina sisältynyt kohtuuden, säästäväisyyden ja jopa askeesin periaatteita. Ilmastopihi elämäntapa on luonteva osa meditatiivista ja rukoilevaa elämäntapaa. Siksi minun on helppo ymmärtää sitä kaipuuta, joka saa ihmisiä kannattamaan Elokapinaa. Itse kannatan kuitenkin enemmän sisäistä vallankumousta yksilötasolla kuin massojen kapinointia kadulla. Siinä on se ero.
Pentti Tepsa
Kiitos Pentti järjen äänestä järjettömyyttä vastaan.
Maanviljelijät ovat vuosisatojen jopa vuosituhansien ajan olleet todellisia luonnon suojelijoita. Se mikä ”luonnonsuojelijalle” on ollut tavoite, on maanviljelijän menestyvän toiminnan lähtökohta.
Maamme monet kulttuurimaisemat ovat ylisukupolvisen maaseudun uutteran ponnistelun hedelmä.
Ajaessaan maaseudun vastaista politiikkaansa suunsoittaja-luonnonsuojelijat estävät aidon luonnonsuojelun, kun hankaloittavat tervettä maaseudulla asumista mielettömillä rasitteilla. Meillä on jo nykyisellään aivan tuhottoman monta muka suojaavaa päätöstä, joilla ei ole pienintäkään merkitystä itse luonnon hyväksi, vaan ainoastaan estävät aitoa luonnon vaalimista, kun vievät viljelijän aikaa rehellisestä työstä tyhjään paperinpyöritykseen.
Otetaanpa vertailu aidon luonnon vaalimisen ja suunsoittaja-luonnonsuojelijain vaikutuksesta kahden kaupungin lämpölaitoksen välillä.
Vihreällä puolueella on iso kannatus Helsingissä. Lämpölaitoksen energialähteenä oli tässä joku aika sitten 16% uusiutuvaa energiaa.
Someron kaupunki on vanhaa Kepulaista alueta ja meidän kaupunkimme lämpölaitos toimii kokonaan uusiutuvalla energialla. Vain huoltokatkon ajaksi pitää panna vanha pannu käyttöön, joten uusiutuvaa energiaa käytämme noin 99,4% koko lämpölaitoksen tuotannossa.
Tämä kertokoon sanojen ja tekojen äisen todellisuuden ja kuka ihan oikeasti pitää huolta ympäristöstämme.
Elävä maaseutu on ympäristömme huolehtimisen paras tae.
Kiitos Matias.
Tuntui tärkeältä ajatella tästä ääneen.
Suurimmat haitalliset päästöt tulevat edelleen maa- ja metsätaloudesta. Tuoreen tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjien rahoitusvarallisuus on hyvä.
Koijärvi-liike oli aikoinaan niin ”rauhanomainen”, että naapuripitäjistä asti piti maanviljelijöiden tulla paikallisten maanviljelijöiden turvaksi, että nämä uskalsivat mennä omille pelloilleen työhön.
Tietääkö suuri yleisö muuten, mistä käsin tuon porukan teltat olivat peräisin ja mistä kansainvälisestä organisaatiosta käsin sitä rahoitettiin?
Edelleen missä oli porukan lainkuuliaisuus, kun Koijärven tuosta alueesta oli olemassa jo lainvoimainen oikeuden päätös, jota vastaan nämä mielenosoittajat ulkomaisen tuen avustamina pullikoivat.
Tämä juuri oli Koijärvi-liikkeen ikävä puoli, vaikka julkisen tiedon varassa taisin suojelua kannattaa. Löydettiin omasta mielestä perusteet puuttua laittomasti tavallisten ihmisten yksityisyyteen. En tunne kohdetta yleistä uutisointia tarkemmin, mutta äitini tutustui joskus sikäläiseen maatalon emäntään.
Aktivisti ei ole se, joka sanoo, että joki on likaantunut. Aktivisti on se, joka puhdistaa joen. R. P. Valitut Palat.
Hyvin kiteytit Mika.
[Seppo Heinola 24.10.2021 19:34 (Muokkaa)
Suurimmat haitalliset päästöt tulevat edelleen maa- ja metsätaloudesta. Tuoreen tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjien rahoitusvarallisuus on hyvä.]
Iltaa, ja kiitos kommentistasi Seppo.
Maataloutemme päästöt ovat kohtalaisen pienet.
Viime vuonna 2020 päästöt olivat 14 prosenttia Suomen päästöistä. Maatalouden päästöt koostuvat suurilta osin lannankäsittelystä, tuotantoeläinten ruoansulatuksesta, maatalousmaan maaperästä sekä kalkituksesta.
Kun kysymys on ravinnon tuottamisesta meille kaikille, mehän elämme hiilen kiertokulussa, on tämä pohjimmiltaan hyväksyttävä elämän hintana. Jonkin verran päästöjä voidaan silti saada alas myös maataloudessa.