Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: ”Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu.” (1. Moos. 1:28)
Vallasta on kyse
Yhdysvaltalainen historioitsija Lynn White esitti vuonna 1967 kuuluisan väitteensä, että kristillinen luomiskertomus olisi syynä ekokatastrofiin. Whiten mukaan kertomus on synnyttänyt länsimaissa käsityksen, että luonto on ihmisen hallinnan ja hyödyntämisen kohde (The Historical Roots of Our Ecological Crisis. Science 155, 1203–1207).
Whiten väite on kiistelty, mutta vaikutuksensa sillä on ollut. Ihmisen valtaa luomakunnassa julistavasta raamatunjakeesta on tullut kiusallinen. Ehkä juuri sen takia siitä on syytä puhua.
Ekoasioita pohtivat teologit mieluummin ohittavat ihmisen hallinnasta puhuvan jakeen ja sen sijaan viittaavat tekstissä hieman myöhemmin tulevaan kehotukseen viljellä ja varjella maata (1. Moos. 2:15). Tämä on varsin onneton siirto.
Varjelu ei suinkaan tarkoita tuossa jakeessa luonnonsuojelua vaan Eedenin puutarha-alueen vartioimista kutsumattomilta vierailta. Kohdassa esiintyy kaikkien hepreaa opiskelleiden tuntema malliverbi samar, vartioida. Kyse on toki yleisestä verbistä, joka voi tarkoittaa monia asioita. Paratiisikertomuksessa merkitys ’vartioida’ on kuitenkin luontevin, kuten kertomuksen jatko osoittaa.
Kun ihmiset karkotetaan puutarhastaan, Jumala panee kerubit leimuavine miekkoineen vartioimaan sisäänpääsyä (1. Moos. 3:24). Taas on malliverbi samar. Nyt puutarhan entiset vartijat ovat itse muuttuneet kutsumattomiksi vieraiksi, joiden sisäänpääsyn estävät uudet vartijat.
Valta tarkoittaa myös vastuuta
On hassunkurista, että Raamatusta ylipäänsä halutaan löytää erityinen käsky suojella luontoa. Pelkät tieteen osoittamat tosiasiat riittävät aivan hyvin perusteluksi sille, että johonkin toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä. Ja jos joku ei usko tiedettä, ei hän usko mitään varjella-verbin hämärää tulkintaakaan.
Turun kirkkopäivillä vuonna 2017 ilmastotutkija Laura Riuttanen näytti grafiikan pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötilasta. 2000 vuoden aikana lämpötila on noussut ja laskenut useita kertoja. Viimeisen sadan vuoden ajalta jyrkkä lämpötilan nousu erottuu radikaalina muutoksena. Luonnontieteeseen perehtymätön teologikin tajusi, ettei muutos voi mitenkään selittyä luonnollisena vaihteluna.
Kiusalliseksi koettu luomiskertomuksen jae on ilmiselvästi oikeassa: ihmisellä on valta luomakuntaan. Miten muuten olisi selitettävissä, että ihmiskunta on saanut aikaan graafin osoittamaa jälkeä? Ja jos on valtaa, on myös vastuu.
Tässä tulee näkyviin Whiten väitteen heikkous. Hän näyttää anarkistisesti olettavan, että vallankäyttö sinänsä olisi tuhoisaa. Tosiasiassa vain väärä vallankäyttö on sitä. Olisi vastuun välttelyä vaieta kiusaantuneesti ihmisen vallasta ja siihen viittaavasta jakeesta. Oikeaa vastuullisuutta on kysyä, miten valtaa tulee tässä tilanteessa käyttää.
Ekoteologinen AA-ohjelma
On selvää ilman raamatunlauseitakin, että ekokatastrofille tulisi tehdä jotain. Ja on myös tehty. Ei tule väheksyä niitä muutoksia, jotka ovat jo tapahtuneet. Varsin yleinen käsitys on kuitenkin se, että suunnan muutos on vaillinainen. Tieto ei näytä muuttuvan teoiksi.
Ihmiskunta ei ihmettele ensi kertaa, miksi oikea tieto ei johda oikeisiin tekoihin. Itse asiassa ongelma esiintyy monilla elämänalueilla. Tunnetuin lienee alkoholismi. Henkilö voi hyvinkin tietää, että alkoholi ei hänelle sovi ja silti hän tarttuu pulloon.
Klassisella tavalla tiedon ja toiminnan ristiriidan kiteyttää apostoli Paavali Roomalaiskirjeen luvussa 7: ”Tahtoa minussa kyllä on, mutta en saa tehtyä oikein. En tee sitä hyvää, mitä tahtoisin. Sen sijaan teen sitä pahaa, mitä en tahdo.” (Room. 7:18–19; UT2020).
Tässä Paavali on ikään kuin alkoholismin hoitoon tarkoitetun AA-ohjelman ensimmäisellä askeleella: ”Myönsimme voimattomuutemme.” Ympäristöasioissa voimattomuuden kokemus ilmenee monissa huolta ilmaisevissa ympäristöliikkeissä, jotka pahimmillaan näyttävät suorastaan epätoivon kulteilta. Jos AA:ta on uskominen, voimattomuuden tunnustaminen on kuitenkin ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Se tarkoittaa, että vain Jumala voi auttaa meitä.
Huokailtuaan voimattomuuttaan Roomalaiskirjeen seitsemännessä luvussa Paavali puhuu kahdeksannessa luvussa Pyhästä Hengestä, joka vahvistaa ja antaa toivon. Näkökulma sulkee sisäänsä koko luomakunnan.
Tällä maailmalla on kuitenkin toivo, että se kerran päästetään kuoleman orjuudesta. Silloin se vapautuu Jumalan lapsille kuuluvaan kirkkauteen. Mehän tiedämme, että koko luomakunta yhä huokaa ja valittaa synnytyskipujaan. Niin teemme mekin, jotka olemme saaneet Hengen ikään kuin esimakuna tulevasta. Mekin huokailemme ja odotamme malttamattomina, että meistä tulee Jumalan lapsia ja että ruumiimme lunastetaan vapaaksi. Meillä on toivo pelastuksesta. (Room. 8:20–24; UT2020)
Tämä on se, mitä kristillisellä uskolla on tarjota ekokriisin hoitoon. Mitään uusia käskyjä vaikkapa raamatunlauseiden muodossa ei tarvita. Tiedämme kyllä, että pitäisi sitä ja pitäisi tätä. Muutosvaatimuksista ei ole puutetta vaan kyvystä muuttua. Kristillinen usko vakuuttaa, että muutokseen on mahdollisuus. Jumala kykenee auttamaan meitä.
Valtio on Jumalan väline myös ekokriisissä
Kirkolla ei ole mitään erityistietoa siitä, mitä konkreettisia toimia ympäristökriisin hoitamisessa tulisi käyttää. Nämä ovat asiantuntijoiden asioita. Sen sijaan on selvää, ettei asian hoitaminen voi jäädä vain yksilöiden vastuulle.
Itsenäisyyspäivänä on syytä kiittää paitsi itsenäisestä Suomesta myös koko valtiorakenteesta. Jumala nimittäin pitää huolta maailmasta kahdella tavalla, hengellisellä ja maallisella. Maallisen hyvinvoinnin takeeksi Jumala on asettanut valtion. ”Vallanpitäjät ovat Jumalan asialla ja toimivat sinun parhaaksesi”, toteaa Paavali (Room. 13:4; UT2020).
Tietenkin vallankäyttö voi vääristyä. Niin on käynyt ihmisen hallitessa luomakuntaa ja niin voi käydä myös valtiossa. Lähtökohtaisesti valtio palvelee kuitenkin hyviä päämääriä, myös silloin kun se joutuu pakottamaan ihmisiä oikeaan toimintaan. Siellä missä valtiorakenteet ovat hajonneet, vallitsee kaaos. Valtiovastainen anarkismi ei ole missään kyennyt luomaan hyvinvointia.
Vain valtiotoimijat voivat tehokkaasti vaikuttaa ympäristökriisiin. Voidaan olla montaa mieltä siitä, ovatko valtiot toimineet riittävän tehokkaasti tai oikealla tavalla. Selvää kuitenkin on, että ilman valtioita tämänkään vertaa ei olisi tehty. Vain valtio pystyy tehokkaasti ohjaamaan ihmisiä oikeaan suuntaan ja solmimaan kansainvälisiä sopimuksia. Valtio on se väline, jota kautta ihminen voi hallita luomakuntaa myös entistä vastuullisemmalla tavalla.
Mikä on siis kristityn asenne ympäristökriisin edessä? Kun on konkreettisen toiminnan aika, sen tulee tapahtua valtiorakenteen sisällä ja valtion kanssa yhteistyössä. Sitä ennen tulee kuitenkin rukous, jossa tunnustamme voimattomuutemme kriisin edessä ja jossa pyydämme Jumalaa auttamaan meitä.
Niko Huttunen
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston dosentti ja Kirkon tutkimuskeskuksen vs. tutkija.
Teksti perustuu itsenäisyyspäivänä 6.12.2021 Espoon tuomiokirkossa pidettyyn saarnaan.
Reijo Mänttäri. Kaikki, mitä me kristityt sanomme tai olemme sanomatta Jumalasta, taitaa olla jotenkin väärin, epäreilua ja kohtuutonta vain siksi, että olemme kristittyjä ja yritämme tuoda sitä esiin.
Edelleen Kosti on toiveajattelua että ko monikot viitaisivat nimenoman kolmeen. Kun Jumala istui tuomarina(Jobin kirja?) jumalien(elohim) kokouksessa tuskin hän oman kominaisuutensa kansa kokousti.
Ja olenaista oli nyt myös se, että ko verbitkin olivat siis monikossa ja kysymys kuuluukin m i k s i ne oli väärinkäännetty yksiköiksi.
Seppo, kun perehdyin tarkemmin tuohon hebrean sanaan, hiteu, niin olet oikeassa. Hebreaksi tuo kohta tarkoittaa sitä, että ”Jumalat, elohim, lähettivät, hiteu, minut kulkemaan…” Tässä kohdassa molemmat sanat ovat monikossa, vaan ei siinä mielessä, että jumalia olisi pilvin pimein, jotka sitten lähettivät. Aabraham käyttää noita sanoja tässä yhteydessä tarkoituksella puhuessaan Abimelekille siitä, että Jumala on yksi kolmessa viitaten mm.(Gen1:26).
Entäpä sitten tuo (Gen35:7), jossa Jumalat ilmestyivät Jaakobille? Kysymys on samasta asiasta. Kun Raamatussa puhutaan Jumalista monikossa, sillä on oma tarkoituksensa, kuten myös (2Ms 22:8). ”Tehkäämme ihminen kuvksemme, kaltaiseksemme. (Gen1:26) Tai, katso Aadam on tullut sellaiseksi, kuin yksi meistä..(Gen3.22). Edelleen, Tulkaa, astukaamme alas sekoittamaan heidän kielensä..(Gen11:7)..ja Aabraham näki kolme miestä..(Gen18:2) Kuitenkin Yah·weh (singular) siunasi Aabrahamia kaikessa.” Nuo monikolliset kohdat viittavat (Gen1-3) 1=3=1. Lienet kuitenkin eri mieltä.
Entä sitten tuo ”elämän henki, ’ruach?” On selvää, että ilman happea Aabraham ei olisi tullut toimeen, mutta samalla Aadam sai sieluunsa iankaikkisuuden, siirrettiin paratiisiin mutta hukkasi uskon aarteensa. Lähtö tuli ja hänen perintöään me sitten täällä kannamme monella tavalla myös luonnon suhteen.
Kiitos, Kosti!
Seppo, nyt tulee jo hieman toistoa tämän kerran. Alussa Jumala(t) loi (=singular). Sitten Jumalan Henki, (wə-rū-aḥ =singular) liikkui (mə-ra-ḥe-p̄eṯ = singular) vetten päällä. Seuraavaksi Jumala sanoi, (’ā·mar = singular) joka erottaa sanan sen sanojasta. Vaikka elohim on monikossa verbit ovat yksikössä, kuten on todettu. Sehän tarkoittaa ainoastaan sitä, että on vain yksi Jumala, mutta kuitenkaan Hän ei ole yksin, vaan kolmin. Pyhä Henki liikkui vetten päällä ja Jumalalla oli sana, jolla kaikki luotiin tyhjästä.
Entä sitten nuo monikolliset verbit. Sitä voi toki pohtia. KJV 1611 kääntää (kuten monet muutkin käännökset) tuon kohdan (Gen20:12) ”And it came to passe when God caused me to wander from my fathers house,…” Hebrean kielessä on kuitenkin ilmaistu selkeästi tekstiin perustuva käsitys Jumalan kolminaisuudesta käyttämällä myös verbejä monikossa. ”Jumalat lähettivät minut kulkemaan..” En nyt tiedä mihin kohtaan viittaat, jossa Jumala istui tuomarina. Ehkä se selviää.
Toistan minäkin: Heprean kieliopissa ei mikään edellytä, että monikollinen verbi viittaisi juuri kolmeen.
Ensiksikin alkulauseen ’jumala’ monikollinen elohjim tarkoittaa sanatarkasti ’elävät voimat’ ja be-reshit on käännettävissä alussa tai päässä tai ensimmäisessä tai alun kautta, pään kautta tai ensimmäisen kautta. Verbi bara/luoda merkitsee puolestaan myös lihoa, esiinvetää, irtileikata tai veistää. Merkityksen luoda – se on saanut varsin myöhään lähinnä kääntäjien omasta toimesta. Reshit ei merkitse myöskään –kuten on esitetty- ’esikoista’ sillä heprean esikoinen on bekor. Voi edelleen kysyä, miksi rosh-sanassa feminiinisen monikon päätteen – it? No päätteen kanssa muodostetaan molempisukuisia adjektiiveja, mutta ensimmäinen ei ole adjektiivi vaan järjestysluku. Nyt tämä Genesiksen 1. lause voidaankin kääntää lähes 10:llä eri tavalla, josta jokainen voi olla ’oikea’ sillä alun perin ilman sana- ja lausevälejä yhteen kirjoitetun konsonanttijonon varmaa merkitystä ei tiedä enää kukaan. Mm. seuraava käännös voi olla mahdollinen:
Esiin vedettiin kuusi, esiin vedettiin liikkuvat voimat, tulivedet ja tämä maa. Bereshit voidaan näet myös lukea
Bra shit esiinvedettiin kuusi.
Mutta sana bereshit voidaan lukea myös synnytettiin 6, siis numero 6 eli kuutio. Näin siksi, että kuutio oli heprealaisille kosmoksen symboli! Mihin ensimmäinen, jos tämä olisi oikein, viittaa riippuu tietysti kontekstista. Järjestyslukuna ensimmäinen voidaan tietysti liittää lähes mihin ilmiöön tai asiaan hyvänsä! Mikäli taas tuetaan fundamentalistien suosimaa käännöstä ’esikoinen’ (yksi kolmesta/kolminaisuusoppi) niin siihen voi todeta, että Genesis 1. lauseen kontekstissa ei ole mitään, mikä viittaisi juuri kolminaisuuteen ja sitämukaa keerygman Jeesukseen, joten kristitty fundamentalisti lukee siihen raskaasti spekulatiivisen nimimenomaan uskontulkintansa. Toi asiassa riittää sekin että lukee asiaa koskevia monia tieteellisiä tutkimuksia joissa bara’n merkitys ex-nihilo luomisena onkin selkeästi kyseenalaistettu
http://www.jhsonline.org/Artic…
Sorry Kosti, ei ollut Jobissa(muistivirheeni) vaan kyse oli psalmi 82:sta, missä Jumala tuomaroi jumalien kokouksessa.
Seppo, totean vaan, että tuohon sinun tekstiisi on vaikea saada loogista otetta. Kun sinulla on ehdotuksia miten (Gen1-3) pitäisi kääntää, nyt sinulla on siihen mahdollisuus. James L. Kugel ( Harvard Prof of Classical, Modern Jewish and Hebrew Literature) toteaa kirjassaan The Bible as it was; ”when ancient interpreters spoke about about God creation of the wolrld many mentioned specielly that wisdom existed even before the creation itself..” .. Jumalan viisaus on ollut jo ennen maailman luomista. Moosekselle Jumala ilmestyi palavassa pensaassa sanoilla, ”Minä olen, joka olen.” (Sananl.8:22-31) sanoo Jumalan persoonallista Viisautta esikoiseksi (rê-šîṯ 8:22). (8:27) tämä Viisaus ilmenee näin. ”Kun hän taivaat valmisti olin minä siinä….” Minä olen, joka olen. Hebreaksi אָ֑נִי .
Kosti, en tehnyt mitään ’ehdotuksia’ vaan esitin vain vaihtoehtoja, joita ovat antaneet myös monet juutalaiset rabbit.
Nämä rabbit katosivat myös että ko viisaus, johon viittaat, oli sama kuin Torah, joka oli ollut olemassa ennen maailman tulemista tzimsumissa näkyväksi ja että elohimit synnyttivät universumimme Tooran ’rakennepiirustuksen’ eli tiettyjen sanaryhmien mukaisesti. (Nykytiedekin määrittelee esim .Dna:n rakenteita juuri erilaisin 3/4 kirjainryhmin)
Se että ko viisaus olisi ollut Jeesus on tyypillistä kristillistä kotiinpäin vetämistä ja ylitulkintaa. Reshit on alku eikä esikoinen ja kuten todettu Geneis 1:1 bereshit
voidaan lukea bara shit eli synnytettiin kuusi.
Rabit:
AcceuilAccueil | Koti Vendredi, 10. joulukuuta 2021 RECHERCHER DANS LE SITE
PARACHA TSADDIKIM
Toora ja Israel: luomisen tarkoitus
On kirjoitettu: ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja autio, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan henkii vesien päällä. Ja Jumala sanoi: ’Tulkoon valo’, ja valo tuli” (1. Moos. 1 :1-3).
Valmistamme, että Tooraa käyttää sitä reshith (alku), kuten on kirjoitettu: ”Hän teki minut tiensä alkuun ennen entisiä tekojaan” (Sananlaskut 8:22). Rashi selittää tätä tarkoittavaa: ”Hän luomisensa alussa – ennen kuin Hän loi maailman.” Toora edelsi maailman luomista 2000 vuotta, kuten viisaamme ovat sanoneet (Avodah Zarah 9a). Jumala iloitsi Toorasta koko sen ajan, kuten on kirjoitettu: ”Silloin olin hänen ilonsa joka päivä” (Sananlaskut 8:30), mikä Rashin mukaan tulee 2000 vuoteen ennen luomista. Viisaat sanoivat: ”Kaikella luodulla on vain yksi tarkoitus: Toora. Se oli Tooraa varten, jota nyt reshithiksi [alkuksi]” (Bereshith Rabba 1:1), ja maailma luotiin Tooralla (ibid. 1:4). Lisäksi ”Jumala katsoi Tooraan ja loi maailman. Se oli hänen työnsä väline.
Talmudista luemme: ”Rabbi Eleazar sanoi: ”Suuri on Toora, koska ilman sitä taivaa ja maata kestäisi, kuten on kirjoitettu: ”Ellei minun liittoani [Tooraa] olisi, en olisi monta päiviä ja yöt, taivaan ja maan säädökset” [Jeremia 33 :25]” (Nedarim 32a). Tämä on lisätodiste siitä, että kaikki on luotu Tooran toimesta ja sitä varten
Seppo, viittaat tuohon ”Toora ja Israel,” Alussa Jumala loi taivaan ja maan…jne. ” Näinhän se menee. Rabbien mukaan Jumalan viisaus eli jumalan laki (Torah) oli jumalan luona jo ennen ihmistä, Viisaus/vanhurskaus on siten laissa, vaan ei laintäyttäjässä, kuten Aabrahamilla Sanassa. Muuten, en olisi tullut huomanneeksi tuon hebrean sanan ”hiteu” monikkomuotoa, ellet olisi sitä korostanut. Kiitos haasteesta.
Sitten vielä hieman tuosta Psalmista 82, missä ”Jumala tuomaroi jumalien kokouksessa”, kuten totesit. Tuohon Psalmiin viitaten (Joh10:34-35) Jeesus totesi juutalaisille, jotka aikoivat kivittää hänet jumalanpilkan takia (j.30): ”Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: ’Minä sanoin: te olette jumalia’? Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli — ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin — .”
(Ps82) viittaa niihin, joille oli tullut Jumalan sana, jotka olivat Jumalan edustajia / jumalia, tosin sanoen, vääriä tuomareita, jotka kuolivat kuten ihmiset. Koko Psalmi 82 keskittyy maallisen oikeuden väärinkäyttöön. Juutalaiset kyllä ymmärsivät, mitä Jeesus tarkoitti sanomalla ”te olette jumalia”? Eivät he tuohon loukaantuneet, vaan siihen, että he itse olivat vääriä opettajia, johon Jeesuksen sanan kärki oli osoitettu, kun hän viittasi Ps82. ( Ps. (2Mo4:16) Mooses oli Aaronille Jumalana, ts. ”te olette jumalia, joille Jumalan sana on tullut.”) Polyteistista kokousta tästä Psalmista 82 ei saa.
Lisään edelliseen psalmiin vielä sen, että juutalaiset oppineet asetettuna esivaltana ymmärsivät olevansa ”jumalia, kaikki tyynni Korkeimman poikia” nimenomaan (2Mo22:8) perusteella. ”Sen, jonka jumalat tuomitsevat syylliseksi, ” yar-šî-‘un ’ĕ-lō-hîm….”Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta..”(Rom13:1).
Kosti: ”Sen, jonka jumalat tuomitsevat syylliseksi, ” yar-šî-‘un ’ĕ-lō-hîm….”Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta..”(Rom13:1).
Niinpä, alunperin nuo ’tuomarit’ ovat ehken olleet maan ihmisille lakeja säätäneitä jumalia, joita ovat sitten heidän noustuaan takaisin taivaalle, jääneet edustamaa ihmistuomarit. Toki elohimia käytettiin paljon ihmisvaltiasta ja näin on ymmärrettävissä sekin, kun Tuomas kutsui Jeesusta jumalakseen.
Psalmin ’jumalat’ eivät välttämättä olleet kuitenkaan ihmisiä, sillä kuinka Jumala olisi esim. voinut olla konkreettisesti läsnä ihmisten kokouksessa ja puhua heille?
Seppo, tästä (Ps82) ja (2Mo22:8) voidaan käydä pitkäkin keskustelu, mikäli tarve vaatii. Myös harvakseltaan. Ensiksi on syytä ottaa huomioon se, että tuo keskustelu (Joh10) Jeesuksen ja juutalaisten välillä tapahtui temppelissä. Kun Jeesus totesi viitaten (Ps82): ’Eikö teidän laissanne ole kirjoitettu, te olette jumalia’. Tähän tämä hengellinen esivalta ei kommentoinut mitään, koska he hyvin tiesivät sen, mitä (Ps82) ja (2Mo22:8) tarkoittaa heidän kannaltaan.
Mutta nyt Jeesus sanoi heille; ”Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani.” Vähemmästäkin he kiihtyivät, kun ihminen, virkaanasettamaton maallikko soveltaa itseensä samaa sanaa, minkä he ovat omineet itselleen.. te olette jumalia. (Ps82) toteaa Jumalan yksin tuomariksi jumalten keskellä tuomiten esivallan asemassa olevat vääryydestä. Kuten edellä totesin, he kuolevat kuten ihmiset. Tässä ei nyt pohdita sitä, millä konkreettisella tavalla Jumala asiansa ilmaisee näille vääryyttä tekeville ihmistuomareille. Se, että Jumala on yksin tuomari, sulkee myös polyteismin ulkopuolelle.
Tarkennan hieman…..eivät siis ”omineet itselleen”..vaan heidät oli virkaan asetettu. Kuten tiedämme, nämä hallitusmiehet ja fariseukset ”jumalat” totesivat (Joh7:49) ”Mutta tuo kansa, joka ei lakia tunne on kirottu.” Kuten tiedämme Daavid määräsi muutamia leeviläisiä suorittamaan palvelusta Herran arkun edessä ja ylistäen laulamaan Herran, Israelin Jumalan, kiitosta. Heidän johtajanaan oli Asaf. Ettei vain olisi ollut Asaf, Jumalan palvelija, jolle Jumalan sana tuli, joka sitten sanoi noille väärille tuomareille: ”Kuinka kauan te tuomitsette väärin ja pidätte jumalattomain puolta?”
Kosti, Toora ei ollut ollut vain ennen ihmistä, se oli ollut olemassa jo enne koko universumin ilmantumista, Tooran 22 kirjainta muodostivat sen koodin eli ’rakennuspiirustukset’ joiden mukaan universumi synnytettiin.
Tämä näkyy vieläkin mailman matemaattisessa rakenteessa, kuten sanottiin: ”Voimat loi kaikki painon, mitan ja luvun mukaan.” Noiden rakenteiden ja mittojen malli oli jo ennaltaolleessa Toorassa.
Täsmennys:
”Qabbalisteille Jumalan ilmoitus Siinailla ei ollut vain kirjoitettavaksi tarkoitettua sanaa, vaan Hän ilmaisi Siinailla olemassaolonsa kielen avulla. Toora ei ole niinkään kirja, jossa on viesti, vaan Jumalan olemuksen ilmenemismuoto. Juutalaisen mystisen perinteen mukaan Jumala ei vain yksinkertaisesti sanellut Tooraa ja Mooses kirjoittanut sitä muistiin. Sen sijaan Toora on Jumalan ajattelutyön tuotos ja sefiroiden johdannainen. Järjestyksessä toinen sefira — ḥoḵma, taivaallinen viisaus — on Jumalan ajattelun ensimmäinen vaihe. Sefirojen maailmassa Jumalan ajattelu toimii kirjallisen Tooran arkkityyppinä, jota qabbalistit kutsuvat ”pre-eksistentiksi Tooraksi”. Tämä pre-eksistentti Toora on yhtä Jumalan olemassaolon kanssa. Myöhemmin Siinailla Jumalan ajattelulle annettiin maallinen konkretisointi. Qabbalistit uskoivat Tooran jumalalliseen alkuperään, mutta he ymmärsivät asian uudella tavalla: Toora ei ole lähtöisin Jumalasta, vaan on Jumala. Koska kirjallinen Toora on pre-eksistentin Tooran elaboraatio, on se viime kädessä Jumalan olemuksen kirjainten, sanojen ja nimien muotoinen laajennus. Naḥmanideellä oli tämä seikka mielessään, kun hän julisti, että ”koko Toora [koostuu] Pyhän —olkoon hän siunattu— nimistä.” Se tarkoittaa, että Toora on sefirojen, Jumalan omien nimien, ilmenemismuoto. David S. Ariel: What Do Jews Believe — The Spiritual Foundations of Judaism”
Niin, kabbalan perinteen juutalaisen mystiikan haaran seuraajat tutkivat mm. Tooraan sisällytettyjä salaisia viestejä korvasta korvaan menetelmällä, nimellä Daat, ”Salattu tieto,” vaan ei kaikille, kuten Toora / Tankh. Voi olla, että Kabbala ”mystinen rajatieto” on saanut lisää kannatusta nykypäivän Israelissa, mutta se tuskin on kaikkien juutalaisten Tooran / Tanakin tutkimisen metodi.
Pre-existenssinen Toora ei ole sama kin suullinen Toora ja Mooseksen sama Toora. Mooseksenkin saaman Tooran pintatekstiin (veteen-kuten rabbit sanovat ilmeisestä tekstistä) on kätketty ja punottu moninaisia salakirjoituksia, joita Jerusalemin jopa yliopistossa tutkitaan. Suomen teologinen tiedekunta ei uskalla tai ei halua/viitsi, kun ei ilmeisesti ole tahtoa katsoa mitä voisi löytyä.
Tulisivat kyllä yllättymään.
Niin, onhan teologisessa tiedekunnassa islamilaisen teologian lehtoreita, näinollen sinne sopisi varmaan myös kaksi Kabbalan tutkimuksen yliopiston lehtoria.
Kosti, kabbalan tutkiminen ei ole sama asia kuin Raamatun tutkiminen kabbalistisin avaimin. Kyllä kabbalaa on sinänsä hieman tutkittu, mutta sen teesejä ei ole Raamatun suhteen uskallettu testata.
Kosti, Seppo pitäisi varmaan kutsua salatieteellisen raamatuntulkinnan, erityisesti kabbalistiikan, ylimääräiseksi professoriksi.
Niin, tietoa Sepolla Kabbalasta ainakin on.