O kaikkein armollisin ja kärsivällisin Herra Jesu Kriste! sinun rakkautes on tosin ollut ylön palava, koko ihmisten sukukuntaa kohtaan, ettäs olet meidän tähtemme ihmiseksi tullut, ja kärsinyt pilkan, tuskan, vaivan ja kuoleman, siinä siassa kuin meidän ijankaikkisesti kuoleman piti. Anna meille armos, että me tämän suuren ja sanomattoman hyvän työn aina mielessämme pitäisimme ja uskolla vastaanottaisimme, niin myös sinua Isän ja Pyhän Hengen kanssa sen edestä kiittäisimme, kristillistä elämäkertaa pitäisimme, ja kaikessa hädässä ja vastoinkäymisissä siihen turvaisimme, että sinä Herra Jesu Kriste, meidän Vapahtajamme, joka olet meitä kuolemasta, perkeleeltä ja helvetistä lunastanut, olet meidän vihdoin tästä viheliäisestä mailmasta vapahtava, ja tykös ijankaikkiseen iloon ottava, kussa me sinun kiitostas ijankaikkisesti täytämme. Amen.
Vanha Suomalainen Virsi- ja Evankeliumikirja, s. 792-793, Raumalla 1963.
Ei olisi ollut huono tapa seurata tuota!
Kyllä niitäkin vielä on, jotka rukoilevat tuon rukouksen ihan tosissaan.
Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: ’Abba! Isä!’ Gal. 4:6
Jumalaa, rakasta taivaallista Isäämme, joka on rakastanut meitä ja antanut ainoan Poikansa tähtemme ristin kärsimykseen ja kuolemaan, häntä kiittäkäämme ja ylistäkäämme iankaikkisesti! (Ps. 106:1, 2. Sam. 22:4, 1. Piet. 1:3) Hän opettakoon meitä tuntemaan ja uskossa käsittämään suuren rakkautensa ja siitä iloitsemaan ja kiittämään häntä kaikkien syntiemme ja suuren kelvottomuutemme keskelläkin! Jumala on todella Isämme Kristuksen tähden, hän rakastaa meitä rakkaina lapsinaan, sillä Jeesuksemme on kaikki täyttänyt meidän sijastamme, jotka olimme kuoleman ansainneita. Meidän ei nyt tarvitse surra eikä valittaa, vaan saamme heittää kaikki murheemme Herran päälle. Hän auttaa meitä kaikessa. Saamme pyytää kaikkea häneltä, ja hän kuulee ja auttaa meitä. Ja vaikka hän toisinaan koetteleekin meitä, niin se kaikki tapahtuu parhaaksemme.
GUSTAF FERDINAND MELLBERG, Armoa armosta, s. 234, SLEY, 1966. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.
Oikeassa parannuksessa on kaksi osaa: synnin tunteminen ja armon tunteminen tai, käyttääksemme tutumpia nimityksiä, Jumalan pelko ja luottamus laupeuteen.
Martti Luther, Armahda minua, Jumala, Psalmin 51 selitys, s. 7, Concordia ry, 2022.
Parannus on katuvan syntisen turvautumista Jumalan ansaitsemattomaan armoon Kristuksessa.
Fredrik Wislöff, Kirkon armonvälineet, s. 103, Kirjaneliö, linkki, 1980.
Kultainen sääntö:
Sen tähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille. Matt. 7:12
Jeesus: Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. Joh. 14:27
O Herra Jumala! varjele aina ja puhdista sinun kristillistä seurakuntaas; sillä ei se ilman sinutta taida pysyväinen olla: niin varjele siis ja hallitse sitä aina voimallas. Sinun Poikas Jesuksen Kristuksen kautta. Amen.
Vanha Suomalainen Virsi- ja Evankeliumi-Kirja, s. 580, Raumalla 1963.
Me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen telttamajamme puretaankin, Jumalalla on taivaassa meitä varten ikuinen asunto, joka ei ole ihmiskätten työtä. 2. Kor. 5:1
Jokainen Jeesukseen turvaava pääsee varmasti taivaaseen. Sitä ennen, rajalla, ihminen riisutaan. Mihinkään omiin saavutuksiin tai tekoihin ei voi turvata, eikä tarvitse turvata. Sillä Vapahtajan haavoitettuihin käsiin saa uskoa elämänsä ja kuolemansa ja siirtyä niiden kantamana taivaan iloon. Taivaassa usko vaihtuu näkemiseen, sairaus terveyteen, heikkous voimaan ja luopumisen suru perillepääsyn riemuun.
Kristityt eivät sano kuoleman edessä läheisilleen hyvästi, vaan näkemiin. Kohta olemme jälleen yhdessä, vaikka nyt hetkeksi erotaan. Kuollessaan kristitty ei saavu hautajaisiinsa, vaan hääjuhlaan. Siksi saatamme surumme keskellä kokea jopa iloa.
Juha Vähäsarja, Joka päivä varjelet tieni, Symbolum Oy, 2018.
Jumalalle ei kukaan ihminen ole toivoton tapaus.
To God no human being is a hopeless case.