Kamerunissa teimme toisinaan pitkiäkin matkoja. Matkan aikana piti pysähtyä lepäämään. Näin poikkesimme Lenan kylässäkin. Kuvassa ystävälliset ihmiset ottivat meidät vastaan. Valmistivat ruokaa. Kuten saippua kertoo, niin myös puhtaudesta huolehdittiin. Sydämellisen kohtaamisen jälkeen matkamme saattoi jatkua virkistynein mielin.
Amerikkalaiset puhuvat usein unelmasta: ”I have a dream.” Raamatussa unilla on suuri merkitys. Yksittäisten ihmisten elämässä Jumala antoi ohjeita tai rohkaisua vaikeissa tilanteissa. Useinkin näillä oli ulottuvuutta koko kansan elämään. Niinpä unissa saatuja vihjeitä tutkisteltiin ja mietittiin tarkoin. Oliko kyseessä enneuni vaiko vain tavanomainen päivän tapahtumien ja menneitten uudelleen kelausta? Siinäpä kysymys.
Mordokain uni
Esterin kirjassa kerrotaan Mordokaista. Hän on Persian vallan aikainen korkea virkamies. Hän palvelee suurkuninkaan palatsissa. Hän on kuningatar Esterin eno. Paikka on sekä antoisa että tuulinen. Esterin kirjassa se tulee selkeästi esiin. Ester ja Mordokai ovat juutalaisia
3. paastonajan apokryfitekstissä Mordokai näkee unen, joka käy toteen. Unessa näytetyt vaarat toteutuvat. Ne todellakin uhkaavat Valittua kansaa. Mutta myös uniin sisältyvä pelastuksen lupaus toteutuu. Kansa pääsee vapaaksi ahdistuksistaan.
Muistamme Jaakobin pojan Joosefin unen veljistään ja vanhemmistaan, jotka toteutuivat Egyptin hallintoon pääsyssä. Jumala pelasti kansansa esivanhemmat. Tulevaisuus avautui. Muistamme hänen kaimansa Jeesuksen kasvattajana, joka vei Vapahtajamme Egyptiin pakoon. Vapahtajamme sai turvan, kasvai ja miehenä sovitti koko maailman omalla kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan. Näin edellisen kaimaksen teko muodostui jälkimmäisen toteuttaman työn esikuvaksi.
Mordokain uni ja siihen sisältyvä näköala kahden suuren mahdin taistelusta ja siihen liittyvästä kahden kansan, Jumalan kansan Israelin ja sitä vastaan hyökkäävän vallan välisestä taistelusta muodostui Ilmestyskirjan suurten näköalojen taustalla olevaksi tekstiksi. Ilmestyskirja on valtaisa kuvaus Saatanan hyökkäyksestä Jumalan Karitsaa eli Golgatan ristillä meidät lunastanutta Jeesusta vastaan. Tähän liittyy pedon valtakunnan hyökkäys Jumalan kansaa eli kirkkoa vastaan. Saatana ja sen valtakunta hävitetään ja Jumalan valtakunta saa täydellisen voiton. Elämä voittaa, kuolema menettää otteensa, eikä mikään pimeys enää pääse tekämään tuhojaan Jumalan kansaa kohtaan.
Unen profeetallinen ulottuvuus siis laajenee tulevaisuutta kohti. Aina Jumalan antamaan ikuisuuteen asti ulottuu sen näköala: Mordokain ja Israelin kansan voitto on Jumalan Karitsan ja Jumalan kansan eli kirkon voiton esikuva. Silloin Jumala yksin saa kunnian ja hänen omansa iloitsevat ja riemuitsevat iankaikkisessa onnessa ja autuudessa.
SUNNUNTAI 12.3.2023
3. paastonajan sunnuntai, Oculi
Jeesus, Pahan vallan voittaja
Esterin kirja on juutalaisessa juhlakalenterissa purim juhlassa luettava. Muita juhlakäätöjä luetaan seuraavasti: Laulujen laulu passah-juhlassa eli pääsiäisenä, Ruut viikkojuhlassa eli helluntaina, Valitusvirret Av-kuun 9. päivän temppelien hävityksen muistopäivänä ja Saarnaaja lehtimajajuhlassa.
Esterin kirjassa tekstin heprealainen masoreettinen teksti ja kreikankielinen Septuaginta poikkeavat toisistaan. Mordokain uni kerrotaan vain kreikankielisessä tekstissä. Luvun numeroiden sijaan nämä kohdat ilmaistaan kirjaimin, tämän kertaiset tekstin osat kirjaimilla A ja F.
Heprealaiseen Esterin kirjan tekstiin tämä osa aineistosta ei ole tullut mukaan
3. paastonajan sunnuntain apokryfiteksti Kr. Est. A:1–11; F:1–10
Suurkuningas Artakserkseen toisena hallitusvuotena, nisan-kuun ensimmäisenä päivänä, näki Mordokai unen. Mordokai oli juutalainen, Benjaminin heimoa. Hänen isänsä oli Jair, tämän taas Simei, tämän Kis. Mordokai asui Susan kaupungissa, ja hänellä oli kuninkaan hovissa merkittävä asema. Hän oli niitä pakkosiirtolaisia, jotka Babylonian kuningas Nebukadnessar oli tuonut Jerusalemista Juudan kuninkaan Jekonjan mukana.
Tällainen oli Mordokain uni:
Kuului huutoa ja parkua, ukkonen jylisi, maa järähteli ja kaikkialla vallitsi sekasorto. Näkyi kaksi suurta lohikäärmettä, ja ne kumpikin olivat valmiina taisteluun. Ne huusivat kovalla äänellä, ja niiden huuto sai kaikki kansat varustautumaan sotaan vanhurskaiden kansaa vastaan. Päivä oli synkkä ja pimeä, täynnä hätää ja ahdistusta, täynnä väkivaltaa, ja koko maailma järkkyi. Vanhurskaiden kansa vapisi pelosta, kun kauheudet uhkasivat heitä, ja he valmistautuivat kuolemaan. Mutta he huusivat avukseen Jumalaa, ja heidän huutaessaan puhkesi kuin pienestä lähteestä suuri virta, valtava vesien paljous. Päivä valkeni ja aurinko nousi. Alhaiset korotettiin kunniaan, ja he söivät suihinsa ylhäiset.
Kun Mordokai heräsi unestaan, jossa hän oli nähnyt mitä Jumala oli päättänyt tehdä, hän mietti näkemäänsä koko päivän ja yritti kaikin keinoin ymmärtää sen.
Mordokai sanoi:
”Tämä kaikki on lähtöisin Jumalasta. Minä muistan, kuinka unessa näin nämä tapahtumat, eikä yksikään niistä ole jäänyt toteutumatta.
Oli pieni lähde, josta tuli virta, tuli valo ja aurinko ja vesien paljous. Virta on Ester, jonka kuningas otti puolisokseen ja kuningattarekseen. Ne kaksi lohikäärmettä olemme minä ja Haman, ja ne, jotka yhdistivät voimansa tuhotakseen juutalaiset heidän muistoaan myöten, ovat toiset kansat. Mutta minun kansani on Israel. Se huusi avuksi Jumalaa ja pelastui. Herra pelasti kansansa, hän auttoi meidät näistä onnettomuuksista ja teki nämä suuret tunnusteot ja ihmeet, jollaisia eivät muut kansat ole saaneet kokea.
Jumala oli säätänyt kaksi arpaosaa: toisen omalle kansalleen, toisen kaikille muille kansoille. Nämä arvat lankesivat määräaikanaan, sinä päivänä, josta Jumalan edessä tuli toisten kansojen tuomion päivä. Mutta Jumala muisti kansaansa ja vahvisti arpaosansa oikeuden.
Molempia päiviä, adar-kuun neljättätoista ja viidettätoista, tulee hänen kansansa Israelin viettää iloiten ja riemuiten. Niille juhlille tulee kansan kokoontua joka vuosi sukupolvesta sukupolveen.”
Matias
”Se että Vanhan testamentin tekstiin viittattiin Uudessa testamentissa, ei pienimmässäkään määrin ole TOISEN uskonnon julistamista, vaan suora jatkumo aikaisemmasta jo Aaprahamista alkaneeseen uskoon.”
En kai minä niin sanonutkaan, sanoin, että jakeen varastaminen on alkuperäisen väärennös.
Missä tuo aikaisempi Aabrahamin uskonto on kirjoitettuna? Aabrahamin uskoon vetoaminen ei tehoa, koska teillä ei ole ympärileikkausta, se on nimenomaan Aabrahamille annettu säädös. Sukupolvesta sukupolveen se piti tapahtua liiton merkkinä.
” Mehän tunnustamme Aaprahamin uskon isäksi. Samaten patriarkkojen Jumala on meidän Jumalamme. Hän on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.”
Patriarkkojen Jumala on hyvin lyhyt tunnustus, kun vertaat sitä kirkon tunnustuksiin. Shema Israel, Adonai, Eloheinu, Adonai, Echad.
(”Hear, O Israel: the LORD is our God, the LORD is One.”)
Tarja
Jakeeseen viittaminen ei ole väärennös, vaan kertoo ainoastaan sen, miten tuo ajatus on edelleen kehittynyt Jumalan ilmoituksen historiassa.
Eihän musiikissakaan puhuta väärennöksistä, kun uudessa sävellyksessä edelleen kehitetään joitakin teemoja jostain aikaisemmasta sävellyksestä. Kysymys on vain siitä, että aikaisemmin käytettyä teemaa käytettään uudessa tilanteessa ja uudessa ympäristössä tuon uuden tilanteen mukaisessa käytössä. Näin vanha tukee tuota uutta ja tuo uusi herättää vanhan muutoin unohduksiin jääneen kulttuurin annin uudelleen henkiin.
Olen jo edellä sanonut että Jumala on yksi ja sama Jumala, mutta käsitys hänestä on kasvanut koko ilmoituksen ajan. Tämä ei ole sen kummempaa, kuin sanoa, että nykyinen aurinkomme on sama aurinko, kuin Aaprahamin aikana, mutta käsityksemme auringosta on muuttunut vuosisatojen kuluessa. Vielä Immanuel Kant, 22.4.1724 – 12.2.1804, pohdiskeli paljonko halkoja pitää polttaa auringon pinnalla että saa sen antaman valon ja lämmön aikaan.
Joten erilaisten oppilauseitten kehittyminen ei pätkääkään vähennä sitä todellisuutta, että sama Jumala, joka on luonut koko maailmankaikkeuden on myös meidän Jumalamme, joka tänäkin päivänä elää ja vaikuttaa keskuudessamme.
Matias
Uskonto on eri asia kuin musiikki, ei niitä voi verrata.
Uusi uskonto nimittin pyrkii tekemään edeltäjästään paholaisen omaksi edukseen, ja kuten tässä tapauksessa markkinoimaan edeltäjän hylätyksi kansaksi ja siirtämään itsensä sinne tilalle;’ Me olemme uusi jumalan kansa.’ Minusta se on vastenmielisitä ylimielisyyttä, kavaltaa toisilta tekstejä ja kertoa niitä ominaan, vaikka ne eivät ole.
Lisäksi ne on liitetty omituiseen, pakanalliseen tarinaan ihmisen uhraamisesta jumalan lepyttämiseksi ja loppujen lopuksi se onkin jumala itse, joka siinä kuoli ja nousi sitten itsensä viereen taivaan istuimelle.
Ja kaiken huipppuna, on juostu vielä ristin kanssa emouskonnon edustajien perässä pakottaen heitä kääntymään tähän uuteen sepitteeseen, jonka tarinat eivät ole ollenkaan johdonmukaisia ja selkeitä.
Tarja
1) Kummallinen on väitteesi siitä, että kristityt muka sanoisivat juutalaisia paholaisen omiksi. Mielestäni on sekä historiallisen kehityksen että kristillisen teologian kannalta virheellinen väite.
Jeesushan sanoo, että pelastus on juutalaisista.
Johanneksen evankeliumi:
4:22 Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.
2) Jeesuksen elämäntyö, kuolema ristillä ja ylösnousemus, on kristillisen uskon keskeinen sanoma. Tästä seuraa välittömästi kolminaisuusoppi eli siis että Jumala on yksi ja hän on ilmottanut itsensä kolmessa persoonassa Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä.
Tämä on meille ilmoitettu, jotta pelastuksemme on tullut niin lähelle meitä, että Jumala otti ihmisyyden omaan olemukseensa. Näin ollen Jeesus on kokonaan Jumala ja kokonaan ihminen yhdessä persoonassa.
3) Erilaiset vainojen aikoina tapahtuneet pakkokäännytykset eivät ole Vapahtaamme tahdon mukaisia. Ihmisten kääntyminenhän tapahtuu sanan saarnan ja sakramenttien jakamisen välityksellä.
Matteuksen evankeliumi:
28:19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
28:20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.
Tunnen paljon niitä jotka rakastavat Juutalaista kansaa ja tekevät paljon heidän hyväkseen. Sen sijaan en tiedä ketään sellaista uskovaa, joka vihaa juutalaisia. Joten ihmettelen Tarja Parkkilan suhtautumista meihin.
Pekka
Kiitos kommentistasi.
Sama kokemus on minulla ollut aina lapsuudestani asti.
Olen pienestä pitäen elänyt kristillisessä ympäristössä. Äidin sylissä oli turvallista istua seuroihin osallistuessamme.
Vanhassa kirkkokäsikirjassa lapsuuteni aikana rukoiltiin joka sunnuntai Jumalan omaisuuskansan puolesta yhteisen esirukouksen aikana. Minun muistini ulottuu noin kolmen neljännessadan vuoden kauteen. Niin pitkään kuin minä muistan seuratun tuota vanhaa käsikirjaa, esirukous Jumalan omaisuuskansan puolesta luettiin säännöllisesti.
Tämän omakohtaisen kokemuksen valos sa olen koko ajan todennut syytökset Kristuksen seuraajien antisemitismistä todellisuuden vastaisiksi.
Eri asia sitten on ollut erilaisten jumalattomien ideologioiden aiheuttamat vainot pitkin historian vuosisatoja. Niitä on esiintynyt valitettavan paljon eri puolilla maailmaa.
Pekka,
Tekemättä Tarjaa yhtää vähäisemmäksi ihmisenä kuin sinua, minua tai Matiasta, niin hänhän on itse toistanut, ettei ole uskossa Jeesukseen, mikä on ainoa uskovaisen kohde. Totta kai hän voi aivan vapaasti vastustaa, mollata ja jopa pilkata kaikkea Jumalaan liittyvää.
Reijo
Todellakin pelastus on Jumalan oma teko meidän Vapahtajassamme. Hän on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Siksi hänen uskovat ovat Jumalan kansaa, jolle pelastus kuuluu,
kuten yllä olevassa tekstissämmekin sanotaan:
Se huusi avuksi Jumalaa ja pelastui. Herra pelasti kansansa, hän auttoi meidät näistä onnettomuuksista ja teki nämä suuret tunnusteot ja ihmeet, jollaisia eivät muut kansat ole saaneet kokea.
Matias,
Ettei olisi vain jutustelutarpeen tyydytämistä, niin pyydän kertomaan mihin kohdistat, kun minulle kohdistat?