Antiikin iskulause oli: Terve sielu terveessä ruumiissa! Sehä on hieno ajatus, mutta ei kaikille mahdollinen. Olen katsellut videoita eräistä maailman maista, joissa syntyy tavallista enemmän kaikenlaisia kasvaimia ja syntymävikoja. On siunattua viisautta, että on lääkäreitä eli auttavia käsiä. Taidolliset kirurgit saavat ihmeellisiä asioita aikaan. Olisiko kuitenkin taidollisuuden jopa väärinkäyttöä kun ehjää ja kaunista korjataan. Me lännessä olemme ikäänkuin kuohuksissamme, kun kuulemme tyttöjen silpomisista. Kysyn vain miten se eroaa meillä tehtäviin ”korjausleikkauksiin” nähden?Rikkaus, rakkaus, kauneus ja terveys ovat kuin itsestään selvästi länsimaalaisen hyveitä. Meille kuuluu kaikki tämä ja taivas myös, vai onko meiltä himmennyt taivaskaipuu? Kun emme tiedä tuonpuoleisesta juuri mitään, vai miten se oli?
Kun ihmiselle kerran kuuluu kaikki ihanuus mitä täällä voi olla, niin hengellisellä alalla on myös huomattu alue, jossa olisi mahdollisuus operoida. Operaatiosta selviää rahallisella uhrauksella eikä tule kipeitä haavoja eikä tikkien poistoa. Pistetään pystyyn parantamiskokous. Vedotaan siihen, että Jeesus täällä ollessaan paransi kaikki sairaat. Hänen kuuluisi tehdä sitä vieläkin, jos itse emme siihen kykeneArmolahjat ovat totta, Raamattu niistä todistaa. Siinä on kuitenkin eroa haluanko minä itse parantaa vai tahtooko Jeesus. Joskus voi tulla kehotus toimenpiteelle, jota inhimillisistä häveliäisyys-syistä ei voi toteuttaa, kun kumminkin on niin helposti kyse siitä mitä minä saan aikaan ja miten minuun sitten reagoidaan. Kun olen koittanut parantamista eikä mitään tapahdu. Jos olen Jumalan asialla häpeä ei ole minun, jos epäonnistun eikä kunniaa pisaraakaan, jos jotain tapahtuu.
Olen itse jäänyt kiinni siitä, että olen välittänyt sanan paranemisesta veljelle, joka kumminkin menehtyi muutaman vuoden perästä.Jouduin kriisiin ja kyselemään Herralta: Olenko nyt sitten väärä profeetta? Mielestäni sain vastauksen, että et ole. Te ihmiset ajattelette niin kovin kapea-alaisesti terveydestä. Ikäänkuin terveys taivaassa Jeesuksen luona ei olisi oikeaa terveyttä. Vaikka se on ollut sukupolvien ajan toivepäästä sinne, missä ei ole kipua, ei kuolemaa eikä itkua. Onko taivas niin mitätön paikka, että vain ajallisella terveydellä ja hyvinvoinnilla on merkitystä. Jos näin on, olemme todennäköisesti Niiniven tilassa,emme erota oieaa väärästä enää ja siihen vikaan tarvitsemme Joonan saarnaa, että parannuksen teko Jumalan edessä olisi sen arvoista, että Jumala armahtaisi kansaamme vielä.
