Näkymä olohuoneestamme kotonamme
Kuvassa näkyy muutama kirja. Tämän vuosituhannen puolella kotiimme on ajautunut noin 9000 – 10000 kirjaa lisää. Raamattuja tai sen osia meillä on yli 150 eri kielellä.
Luen mielelläni. Papin työtä se on auttanut. Kun edes vähän lukee, niin aina saa virikkeitä, esim. opetukseen tai saarnaansa varten. Muutenkin on mukavaa tietää edes jotain, kun keskustelee ihmisten kanssa.
Jumalan sanaa olen lukenut noin seitsemän vuosikymmenen ajan. Aina siitä uutta oppii. Huomaa sellaista, mitä aikaisemmin ei ole tullut ajatelleeksi. Elämän kypsymisen mukana huomaa myös asioiden mittasuhteita paremmin kuin aikaisemmin. Oppii arvostamaan sellaista, mikä aikaisemmin on jäänyt vähemmälle huomiolle.
SUNNUNTAI 6.8.2023
10. sunnuntai helluntaista
Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa
Kirkon musiikki on vuosituhansien perinteen jatkumoa. Nykyajan uudet laulut ovat jatkoa työlle, jota on tehty vuosituhansia. Kuningas Daavid toimi aiemmin kuningas Saulin hovimuusikkona. Kuninkaaksi tultuaan Daavid kehitti laulun asemaa. Hänen aikansa inspiroi tulevia polvia. Hänen intonsa musiikin hyväksi tuotti uutta hedelmää. Syntyi kauniita lauluja Daavidin nimen muisteloksi.
Daavid toi esille Jumalan kunniaa. Herra sai ylistyksen. Tätä perinnettä jatkoivat lukemattomat myöhemmät musiikin ja runouden taitajat. Meille nykypäivään asti tämä perinne elää Raamatun Psalmeissa sekä liturgian musiikin runsaudessa. Vanhassa kirkossa kirkkoon menoa oli tapana nimittää ”lauluun menemiseksi”.
Eri puolilla maailmaa kunkin kulttuurin omia laulun aineksia on tullut mukaan. Kehitys on luonnollinen. Monet suomalaiset kansanlaulut ovat innostaneet kotomaamme virsien melodioita. Suomenruotsalainen ”messa i folkton” syntyi, kun järjestimme Lapinjärvellä paikallisten pelimannien kanssa yhteisen liturgian. He soittivat perinteistä pelimannien häämusiikkia sopivasti liturgian eri osiin sirotettuna. Tuosta messusta ruotsalaisessa käsikirjassamme olevan messusävelmistön laadinta lähti liikkeelle.
Kamerunin luterilaisessa kirkossa musiikki on hyvin rikasta. Yhden liturgian aikana saattoi esiintyä yhdestä kahdeksaan eri lauluryhmää, osa isompia osa pienempiä, tai silloin tällöin joku etevä solisti saattoi antaa ihania lauluesityksiään. Tämä musiikin rikkaus vaikuttaa Suomeen asti. Kun seitsemän vuoden ajan pidimme Helsingissä ranskankielisiä messuja, niin käytimme juuri Kamerunin kirkon liturgiaa.
Sunnuntain apokryfiteksti Sir. 47:8–11
Kaikista teoistaan Daavid antoi kiitoksen Herralle,
Pyhälle, Korkeimmalle hän niistä antoi kunnian.
Koko sydämestään hän ylisti Luojaansa
ja osoitti hänelle rakkauttaan.
Hän asetti laulajia alttarin eteen
esittämään psalmeja suloisin sävelin;
joka päivä he laulullaan ylistivät Herraa.
Hän teki juhlista kauniita ja arvokkaita
ja sääti juhla-ajoille vaikuttavat menot.
Herran pyhää nimeä tuli silloin ylistää
niin että temppeli kajahteli jo aamuvarhaisesta.
Herra antoi anteeksi hänen syntinsä
ja vakiinnutti hänen mahtinsa ikiajoiksi,
antoi liitollaan hänen suvulleen kuninkuuden
ja Israelin kunniakkaan valtaistuimen.
Onnittelut! Hienoa, hyvä valinta!
Kirkon ulkomaanavun johtaja on mukana näin merkittävillä foorumeilla.
Sunnuntain 6.8.2023 aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-6-8-2023/
Sirakin kirjan koko luvun 47 voi lukea täältä
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/SIR.47/
Kun Kamerunin pääkaupunkiin Yaoundeen rakennettiin uusi upea katolinen kirkko, niin menimme Coletten kanssa yhteen liturgiaan. Kun liturgiassa oli edetty evankeliumin lukemiseen, niin sanoin että meillä Suomessa tässä kohtaa laulamme Hallelujan. Tuskin olin ehtinyt sitä sanomaan, kun Hallelujjan laulaminen alkoi.
Näin puolen vuosituhannen vuoden erillään olosta huolimatta ja eri maanosissa olemisistamme huolimatta sekä erilaisesta kulttuuriympäristöistä huolimatta eräät liturgian piirteet ovat niin samanlaisia, että ne esiintyvät täsmälleen samassa kohtaa ja samassa muodossa yhteisen perinteemme ilmauksena.
Olen aikoinaan pitänyt Sipoossa luentosarjan, missä kerroin liturgian juurista ja tein vertailuja meidän liturgiamme ilmauksien ja katolisten sekä ortodoksien liturgioihin, paikoin jopa kerroin ikivanhan Raamatun syntyaikojen juutalaisten liturgisiin ilmauksiin.
Kerran minut oli kutsuttu maassamme asuvien somalien kihlajaisiin. Siellä esiintyi kolmenlaista musiikkia.
Yksi oli nykyajan radioista ja televisiosta kuultava musiikki, jossa ei ole suurta eroa, esitetäänkö se Los Angelesissa, Helsingissä tai Moskovassa tai kuten tuossa juhlassa somalien keskuudessa.
Toinen oli luonteeltaan tyypillinen afrikkalainen musiikin muoto, missä laulavat ja tanssivat asettuivat kahteen riviin, jotka liikkuivat kahden esitanssijan ympärillä. Näin heistä muodostui lähes tulkoon ympyrä. Usein vanhoissa afrikkalaisissa filminpätkissä afrikkalaisten musiikkia näytettiin juuri tuollaisina ympyrän muotoisina, kun kuvaajat eivät olleet tiedostaneet tuon ympyrän dynaamista olemusta, jonon tai rivin muotoisesta asetelmasta liikkeelle lähtevänä.
Kolmas oli blogini aiheen kannalta oleellinen ilmiö. Lauluissa tuli esille sellainen laulujen vuorottelu, missä nykyajassa tuli esille ikivanha muinainen orientaalinen vuorolauluperinne, joka muotona elää meidänkin maassamme liturgisten vuorolaulujen muodossa.
Aikoinaan havahduin tähän liturgiassamme olevien laulujen muotopuoleen itämaisessa kulttuurissa, kun opiskelin muinaista akkadia ja sumeria. Vastaava liturginen ja kulttuurinen perinne oli käytössä ikivanhan Orientin alueella. Raamatun ajan liturginen elämä siis eli oman aikansa kultuuriyhteydessä jo muinaisina aikoinakin. Raamatussa vain noiden laulujen ja tapojen sisältö oli muuttunut elävän Jumalan palvelukseksi. Näin ikivanhat kulttuurimuodot asettuivat uuteen tehtävään elävän Jumalan kunnian ylistykseen.
Näin kirkkommekin tahtoo alati julistaa
Soli Deo gloria
Yksin Jumalalle olkoon kunnia.
Vuosituhannen vaihteessa järjestin raamattunäyttelyn Sipoossa. Panin näytteille Raamattuja tai sen osia 104 eri kielellä.
Eräs ihminen kysyi, mitä teen noilla Raamatuilla. Vastasin luen niitä.
Millainen on synägookajumalanpalvelus. Onko se pohjana meidän jumalanpalveluksille
Pekka V.
Kiitos hyvästä kysymyksestäsi
Meidän liturgiamme on suora jatkumo vanhasta juutalaisesta liturgiasta. Esimerkiksi Isä meidän rukous on kohta kohdalta ikivanhan juutalaisen liturgisen rukouksen valtavirtauksessa kulkevaa ainesta ja aivan tuon uoman keskellä liikkuvaa. Nykyajan juutalaisilla on käytössään tästä saman perinteen rukouksesta kaksikin vaihtoehtoa: 13-rukous ja 18-rukous.
Samaten ehtoollisliturgiamme on itse asiassa eräänlainen yhteenveto jopa kolmesta vanhasta aterialitugiasta. Uutta on vain ehtoollisen sanoman mukaan tulo siinä, että Jeesus Kristus on meidän varsinainen pääsiäiskaritsamme, joka on kantanut koko maailman synnit.
Sitten on huomattava, että meidän liturgiamme ovat vuosisatojen kuluessa jonkin verran muotoutuneet kulloisenkin kulttuurin mukanaan tuomien haasteiden takia. Sama on otettava huomioon myös juutalaisen synagogan liturgian kehityksestä. Kunkin ajan olosuhteiden vaikutus näkyy aina siellä täällä.
Esimerkiksi Jumalan Karitsa -laulussamme keskiaikana kolmanteen säkeeseen vaihdettiin sanojen ”armahda meitä” sijaan rukous ”anna meille rauha”, koska tuona aikana käytiin niin monia sotia. Näin siis tuossa kohdin keskelle liturgiaa saatiin kirkon liturgia toimimaan tuon aikaisena rauhan liikkeenä. Muuten, hyvä ajatus myös meidän aikanamme, kun Ukraina on joutunut mielettömän hyökkäyksen kohteeksi.
Juutalaisen perinteen asiaa tuntevaa esittelyä voi kuunnella sarjasta
Pyhiä juutalaisia kirjoituksia
joka on tallennettu Areenaan ja jonne pääsee osoitteesta
https://areena.yle.fi/podcastit/1-4543177
Siinä esitellään edellä mainitsemani 18-rukous, jota juutalaisessa rukousperinteessä rukoillaan kolmesti päivässä.
Ohjelman esityksessä se on ollut Jakso 44/59
mutta toisaalla se esitellään luettelossa Jakso 48:
Siddurin rukouksia: Kahdeksantoista rukous.
Tähän 18-rukoukseen pääsee suoraan osoitteesta:
https://areena.yle.fi/podcastit/1-50116349
Tämä juutalaisia tekstejä käsittelevä ohjelmasarjan osat kestävät noin puoli tuntia.
Ensimmäisessä aikakirjassa on ihana kuvaus Daavidin toimista kirkollisen veisuun järjestelyistä ja myös erittäin kaunis ylistyslaulu Jumalan kunniaksi.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/1CH.16/
Tässä näyte upeasta ylistyslaulusta
8 – Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään,
kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan!
9. Laulakaa hänelle, ylistäkää häntä,
kertokaa hänen ihmetöistään.
10. Ylistäkää hänen pyhää nimeään.
Iloitkoot kaikki, jotka etsivät Herraa!
11. Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa,
etsikää aina hänen kasvojaan.
12. Muistakaa aina hänen ihmetyönsä,
hänen suuret tekonsa ja hänen tuomionsa,
13. te Israelin, hänen palvelijansa, jälkeläiset,
te. Jaakobin pojat, jotka hän on valinnut.
14. Hän on Herra, meidän Jumalamme,
hänen valtansa ulottuu yli koko maanpiirin.
15. Muistakaa aina hänen liittonsa,
tuhansille sukupolville annettu lupaus,
16. liitto, jonka hän teki Abrahamin kanssa,
vala, jonka hän vannoi Iisakille.
17. Hän vahvisti sen ohjeeksi Jaakobille,
teki Israelin kanssa ikuisen liiton.
18. Hän sanoi: »Sinulle minä annan Kanaaninmaan,
perintöosaksi minä määrään sen teille.»
19. Kun teitä oli vain pieni määrä,
kun olitte vain vähäinen joukko muukalaisia,
20. kun vaelsitte kansan luota toisen luo,
valtakunnasta toiseen,
21. hän ei antanut kenenkään sortaa teitä.
Teidän tähtenne hän varoitti kuninkaita:
22. »Älkää koskeko niihin, jotka olen voidellut,
älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni.»
23. Laulakaa Herralle, koko maanpiiri!
Kertokaa päivästä päivään
ilosanomaa hänen avustaan!
24. Julistakaa hänen kunniaansa,
ilmoittakaa hänen ihmetekojaan
kansoille, jotka eivät häntä tunne.
25. Suuri on Herra, ylistäkää häntä!
Pelätkää häntä, hän on jumalista korkein.
26. Eivät ole jumalia toisten kansojen jumalat,
mutta Herra on taivaitten luoja.
27. Hänen on loisto ja hänen on kunnia,
hänen pyhäkössään on voima ja kirkkaus.
28. Maan kaikki kansat, tunnustakaa Herra,
tunnustakaa Herran kunnia ja voima,
29. tunnustakaa hänen nimensä kunnia!
Tuokaa hänelle uhrilahjat,
astukaa hänen eteensä,
kumartakaa hänen pyhää kirkkauttaan!
30. Vaviskoon koko maailma ja pelätköön häntä.
Hän loi maan, joka pysyy eikä horju.
31. Iloitkoon taivas, riemuitkoon maa!
Julistakaa kaikkien kansojen kuulla:
Herra on kuningas!
32. Pauhatkoon meri kaikkineen,
juhlikoot maa ja sen luodut,
33. humiskoot ilosta metsien puut
Herran edessä, sillä hän tulee
tuomaan oikeutta maan päälle.
34. Kiittäkää Herraa!
Hän on hyvä,
iäti kestää hänen armonsa.
35. Sanokaa: Auta meitä, pelastuksen Jumala,
saata meidät yhteen,
pelasta meidät kansojen keskeltä!
Silloin saamme ylistää pyhää nimeäsi
ja riemuiten kiittää sinua.
36. Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala,
iankaikkisesta iankaikkiseen!
Kansa sanoi: »Aamen!», ja ylisti Herraa.