Joiden nimet ovat elämän kirjassa. Fil. 4:3
Ajatellapa, että nimesi on kirjoitettu taivaassa! (Ilm. 13:8, 17:8, 20:12, 21:27) Eikö ole ikään kuin side sielusi ja tuon ylhäisen kodin välillä tulisi lujempaan solmituksi, kun luet sellaisia sanoja, jotka todistavat, että uskovien nimet ovat kirjoitetut taivaassa? Olet siellä tunnettu. Ainoa Poika tunnustaa sinut Isänsä ja hänen enkeliensä edessä sellaiseksi, joka syntihädässään on tullut armonistuimen luo ja vastaanottanut puhdistuksen hänen veressään ja anteeksiannon kaikista synneistään. Sinä kuulut taivaaseen. Isä odottaa sinua sinne omana, Kristuksessa rakkaana lapsenaan. Poika odottaa sinua sinne sen seurakunnan jäsenenä, joka on hänen morsiamensa, (Ilm. 21:2) ja Pyhä Henki johdattaa sinua sinne elämän vaihtelevien kohtaloiden ja kuoleman pimeän laakson lävitse. Kaikki tämä silmäisi edessä pitäisi sinun riemuiten rientää korkeata ja autuasta päämäärääsi kohden.
G. E. BESKOW, Armoa armosta, tämän päivän teksti, SLEY, 1966. Sulut ovat allekirjoittaneen lisäys.
On täysin luonnollista ja lain mukaista, että ketään ihmistä tai järjestöä ei rangaista tekemättömistä rikoksista. Suomessa on välillä menty äärimmäisyyksiin hätävarjelun liioittelussa ko. tapauksissa lähetysjärjestöjen kohdalla kirkon piirissä.
Ja tässä kohtaan muistuttaisin, että Suomessa on myös uskonnon vapaus – ei vapautta uskonnoista kuten sosialistisissa maissa. Tämä uskonnon vapaus turvaa lailla sen, että uskonnolliset järjestöt saavat uskonsa mukaan määritellä minkälaiset työntekijät he haluavat. Ateisti pappia ei siis ole vieläkään pakko palkata…
”On täysin luonnollista ja lain mukaista, että ketään ihmistä tai järjestöä ei rangaista tekemättömistä rikoksista.”
Hyvä huomio Salmelta. Ydenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki edellyttävät ettei työnantaja syrji ketään rekrytoinneissa eikä jo olemassa olevissa palvelussuhteissa. Syrjintä voi kohdistua vain todelliseen luonnolliseen henkilöön. Esimerkiksi työpaikkaa hakematta jättäneen kohdalla kyse voi olla syrjinnästä vain, jos hakumahdollisuus on syrjivällä ilmaisulla hakuilmoituksessa rajattu pois.
Seikka että potentiaalinen hakija jätää hakematta tehtävää järjestön julkisesti ilmaiseman laillisen vakaumuksen vuosi ei tarkoita että hän olisi tullut syrjityksi.
Aia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen, miten Mauno Mattila sen ilmaisee. Yksikään työnantaja, ei siis myöskään uskonnollinen järjestä, ei saa rekrytoinnissaan käyttää epäasiallisia perusteita.
Vaikka uskonnollisen yhteisön uskonnonharjoittamiseen kiinteästi liittyvä opetus- ja julistustoiminta jatkossakin rinnastetaa uskonnonharjoittamiseen, tulee erilainen kohtelu näissäkin tehtävissä perustua työtehtävien laatuun ja olla oikeasuhtaista oikeutetuun tavoitteeseen nähden. Uskonnollisen yhteisön ei luonnollisestikaan voida edellytää edistävän valaumuksensa vastaista arvomaailmaa, mutta pelkästään sillä perusteella ei voida jättää palkaamatta ketään jonka elämäpolku ei täysin vastaa yhteisön ihanteita.
Voisikohan rekrytoinneissakin ottaa huomioon myös sitä, miten esim. kehitysyhteistyön kohdemaissa asioihin suhtaudutaan? Usein meillä ”lännessä” on sellainen mekyllätiedämmemitenasiatovat-asenne. Ja sitten mennään edistyksen liput hulmuten parantamaan maailmaa. Joskus sitä sanottiin kulttuuri-imperialismiksi, mutta lienee sille nyttemmin keksitty postaktuaali nimi.
YSTÄVÄLLISYYS, GAL. 5:22
on tavoissa ja koko elämässä ilmenevää miellyttävää hyväntahtoisuutta. Kristityt eivät saakaan olla töykeitä ja äreitä, vaan lienteitä, lempeitä, ihmisrakkaita ja alentuvaisia, sellaisia joiden kanssa halusta seurustellaan, jotka peittävät toisille sattuneita erehdyksiä tahi ainakin selittävät ne parhain päin, jotka mielellään väistyvät toisten tieltä ja sietävät vaikeasti käsiteltäviä ihmisiä. – Sanovathan pakanatkin: Saat kyllä olla tietoinen ystäväsi heikkouksista, mutta älä häntä silti vihaa. Näin menetteli Kristus, niin kuin evankeliumi paikka paikoin näyttää. Pietarin kerrotaan heltyneen itkuun aina kun muisti sitä lempeyttä, jota Kristus jokapäiväisessä seurustelussa osoitti. Tämä on parhaimpia hyveitä ja välttämätön elämässä kaikin puolin.
Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, s. 648, Sley, 1957.
Jeesuksen sovitustyön armo riittää ja kuuluu kaikille. Saat uskoa tämän armon itsellesi.
Ei ole näet mahdollista, että me täällä maailmassa eläessämme, vaikka olemmekin saaneet armon ja Pyhän Hengen, voisimme syntisen, turmeltuneen lihamme ja veremme tähden olla kokonaan vailla syntiä ja vajavaisuuksia. Liha ja veri eivät lakkaa, ennen kuin haudassa, pahoin himoin ja haluin kiihottumasta Jumalan käskyjä vastaan, eivät edes pyhissä, vaikka nämä saatuansa armon pidättyvätkin synnistä, sitä varoen, ja vastustavat syntihimoja, niin kuin parannus vaatiikin. Juuri sen tähden he päivittäin ovat anteeksiantamuksen tarpeessa; päivittäin he myöskin vielä itsessään, jäljellä olevien vajavaisuuksien ja heikkouksien tähden, harjoittavat parannusta, tunnustaen, että heidän elämänsä ja tekonsa vielä ovat syntisiä ja ansaitsevat Jumalan vihan, ellei tätä heille Kristuksen tähden anteeksiannettaisi ja peitettäisi.
Martti Luther, Kirkkopostilla II, s. 366, SLEY, 1942.
Herra, neuvo minulle tiesi, opeta minulle polkusi. Johdata minua totuutesi tiellä ja opeta minua, sillä sinä olet minun pelastukseni Jumala. Sinua minä odotan kaiken päivää. Ps. 25:4-5.
Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille… Älköön teidän sydämenne olkoon murheellinen älköönkä peljätkö. Joh. 14:27
Meille kaikille tulee synkkiä hetkiä, ja jollei meillä ole lujaa köyttä joka ulottuu synkän pimeyden lävitse, olemme alituisesti pelon vallassa. Satunnaisen ohikulkijan heittämä kivi voi särkeä Rauhan järven lasikirkkaan tyynen pinnan, jos emme ole oppineet luottamaan hänen läsnäoloonsa, joka voi rauhoittaa sielun ja säilyttää sen rauhan. Huolehdi vain siitä, että jätät aina kaiken heti hänen huomaansa – kaikki pikku murheet, kaikki musertavat vaikeudet, kaiken uskonpuutteen.
F. B. Meyer, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.
Suuri taito on elää jumalattomien keskellä, eikä olla heidän kaltaisensa.
Martti Luther, Hengellinen Aarreaitta, s. 214, Aurinko Kustannus ja Arkki-kirjat, 2016.
Jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa. Hebr. 12:6