Yhdessä Coletten kanssa kotona kuvassa olemme
Yhdessä matkojamme Kamerunissa teimme
Yhdessä evankeliumia ympäriinsä julistimme
Yhdessä eläkepäiviämme Somerolla vietämme
Lokakuun alussa vietämme enkelien päivää. Enkelit ovat Jumalan luomia kuten me ihmisetkin. Jumala on luonut kaiken sekä näkyvän että näkymättömän maailman. Enkelit kuuluvat näkymättömään maailmaan.
SUNNUNTAI 1.10.2023
Mikkelinpäivä (Enkelien sunnuntai)
Jumalan sanansaattajat
Juhlapäivän apokryfiteksti on Tobitin kirjasta. Tobitin kirjassa toimii arkkienkeli Rafael Tobian, Tobitin pojan, seurassa. Nostan esille muutaman kohdan.
Kirjan pääajatus on kiitollisuus. Jumala saa kunnian suurista teoistaan. Hyvyydessään Jumala kuulee rukoukset ja auttaa vaikeuksissa olevia ihmisiä. Näin avun saaneita Tobitia ja hänen sukulaistaan Saaraa kehotetaan kiitokseen ja ylistykseen.
”Kiittäkää Jumalaa,
ylistäkää häntä kaikkien edessä siitä,
minkä hän on hyväksenne tehnyt,
kiittäkää ja ylistäkää hänen nimeään!
Kuuluttakaa kaikille Jumalan mainetekoja,
antakaa epäröimättä kaikesta kunnia hänelle.
2.
Rafaelin toiminnan perustelu on siinä, että Jumala itse on lähettänyt hänet auttamaan perhettä, jolla oli vaikeaa. Enkeli siis ei toimi omin päin, mitä sattuu, vaan toteuttaa Jumalan tahdon kaikessa, mitä hän tekee.
En minä omaa hyvyyttäni tullut teitä auttamaan, vaan Jumala tahtoi minun tulevan.
3.
Enkeli kulki Tobian seurassa pitkän matkan. Hän opasti Tobitin poikaa tuntemattomalla tiellä. Näin Tobia saattoi taivaltaa turvallisesti, perille pääsy oli taattu. Asiat hoituivat. Matkan yhden osuuden estyttyä enkeli toimi Tobian asiamiehenä, ja niin sekin osuus tuli tehtyä.
4.
Rafael oli saanut tehtävänsä kahdenkin henkilön rukousvastauksena. Toinen näistä oli teoksen nimen mukainen henkilö Tobit ja toinen oli järkyttäviä elämänvaiheita kokenut Saara, joka oli menettänyt useita häntä kosimaan tulleita miehiä. Voimme vain aavistaa tämän nuoren naisen, Saaran, hädän ja tuskan sekä syvän surun, kun ajattelemme niitä suomalaisia naisia, joiden aviomies, sulhanen tai poikakaveri oli kaatunut sota-aikana rintamalla. Meidän on vaikeaa ymmärtää sitä itkujen määrää, jota tuon ajan kansalaisemme saivat kokea heidän rakkaittensa kaatuessa sodan kurimuksessa.
Kun sinä ja Saara rukoilitte, minä vein teidän rukouksenne Herran kirkkauden eteen.
5.
Muinoin ei ollut kemiallisia lääkkeitä. Silloin käytettiin luonnosta saatuja parantamiseen käytettyjä tuotteita. Kamerunilaisen anoppini äidinkieli oli douala. Kun kysyin häneltä joidenkin kasvien nimiä ranskaksi, niin hän sanoi, ettei hän tunne niitä ranskaksi vaan ainoastaan doualaksi. Mutta nimien tunteminen ei ollut tärkeintä. Hän tiesi, missä mitäkin kasvia voitiin käyttää erilaisia tauteja ja vaivoja vastaan. Hän myös tiesi, miten niitä käytettiin. Aina 70 ikävuoteen saakka hän ei ollut käynyt kertaakaan lääkärissä, koska nämä hänen käyttämänsä luonnon yrtit olivat pitäneet hänet terveenä. Vasta vanhoilla päivillään hän oli tullut Yaoundeen, miljoonakaupunkiin, missä noita yrttejä ei ollut saatavissa. Silloin hänen piti turvautua länsimaisen koulutuksen saaneisiin lääkäreihin ja näiden määräämiin kemiallisiin lääkkeisin.
Enkeli Rafael neuvoi Tobiaa, mitä luonnon lääkettä hänen piti käyttää isänsä Tobian silmien hoitoon. Tobia teki työtä käskettyä, ja Tobitin silmät aukenivat.
6.
Suitsutus on yleisesti käytössä ortodoksien keskuudessa, maamme toisessa kansankirkossamme. Meidän luterilaisessa kirkossamme sen käyttö on yleensä jäänyt pois. Sillä on kuitenkin ollut ikivanha Raamatun aikainen käyttönsä. Johannes Kastajan Isä Sakarias toimitti temppelissä suitsutusuhria, kun hän sai ilmoituksen Johannes Kastajan syntymästä. Profeetta Jesajan kutsumusnäyn aikana vuonna 738 eKr. suitsutus oli niin voimakas, että se täytti koko temppelin salin. Paavali puhuu evankeliumin julistuksesta evankeliumin tuoksuna.
Tobitin kirjassa kerrotaan, miten suitsutus vapautti Saaraa vaivanneesta pahasta hengestä. Enkeli Rafael oli opastanut Tobiaa oikeaan suitsutukseen. Kun Saaran isä oli tehnyt avioliittosopimuksen Tobian kanssa tyttärestään Saarasta, niin nuori pari toimitti rukouksen ennen avioliiton aloitusta. Toimituksessa käytetty suitsutus karkoitti paljon pahaa aikaan saaneen hengen. Näin juuri perustettu perhe vapautui kaikesta pahasta. Nuori pari saattoi aloittaa avioliittonsa turvallisina Jumalan varjeluksen varassa.
Häätoimituksen rukous ja siunauksen saaminen ei siis ole mikään uusi keksintö. Yhä edelleen vihkitoimituksen suuri anti on Jumalan siunauksen ojentaminen yhteisen elämän oppaaksi.
Juhlapäivän apokryfiteksti: Tob. 12:6–19
Mutta Rafael veti Tobitin ja Tobian muista erilleen ja sanoi:
”Kiittäkää Jumalaa, ylistäkää häntä kaikkien edessä siitä, minkä hän on hyväksenne tehnyt, kiittäkää ja ylistäkää hänen nimeään! Kuuluttakaa kaikille Jumalan mainetekoja, antakaa epäröimättä kaikesta kunnia hänelle.
Kuninkaan salaisuuksia ei pidä paljastaa, mutta Jumalan teot tulee tuoda kiittäen julki. Tehkää hyvää, niin paha ei yllä teihin. Vilpitön rukous ja oikeamielinen apu ovat arvokkaampia kuin vääryydellä hankittu rikkaus. Parempi antaa almuja kuin koota kultaa. Almu pelastaa kuolemalta ja puhdistaa kaikista synneistä Ne, jotka auttavat köyhiä, elävät hyvän ja täyden elämän, mutta ne, jotka elävät synnissä ja vääryydessä, ovat itsensä vihollisia.
Minä kerron nyt teille koko totuuden mitään salaamatta. Äskenhän jo sanoin, että kuninkaan salaisuuksia ei pidä paljastaa mutta Jumalan teot tulee tuoda kiittäen julki. Kun sinä ja Saara rukoilitte, minä vein teidän rukouksenne Herran kirkkauden eteen, ja samoin tein silloin, kun sinä, Tobit, hautasit kuolleita. Kun sinä epäröimättä nousit pitopöydästä ja lähdit hautaamaan vainajaa, minut oli lähetetty panemaan sinut koetteelle, mutta samalla Jumala lähetti minut parantamaan sinut ja miniäsi Saaran.
Minä olen Rafael, yksi niistä seitsemästä enkelistä, jotka ovat Herran lähellä ja joiden on lupa tulla hänen kirkkautensa eteen.”
Molemmat miehet säikähtivät ja heittäytyivät pelon vallassa kasvoilleen maahan. Mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Rauha teille! Kiittäkää aina Jumalaa. En minä omaa hyvyyttäni tullut teitä auttamaan, vaan Jumala tahtoi minun tulevan. Häntä teidän pitää kiittää kaikkina aikoina, hänelle laulaa ylistystä. Nyt ymmärrätte senkin, että minä en itse asiassa ole syönyt mitään; teistä vain näytti siltä.”
Henkilö saattoi hyvinkin olla Daniel.
Ja hyvin selvästi sanoin, että henkilö oli eksiilissä, eli siirtolaisuudessa. Jerusalemin temppelistä en sanonut sanaakaan.
Tarja
Kiitos selvennyksestä.
Heprean yksi verbi ’uhrata’ kääntyy kirjaimellisesti ’elättää’. Jerusalemin temppelipapisto sai suuren osan uhrieläin lihasta itselleen, millä elättivät itseään ja perhettään. Uskonnot ovat suurelta osin elinkeinojärjestelmiä yhä tänään.
Seppo
Useimmat uhrit olivat uhria mukanaan tuomien eli uhrin antavien ihmisten järjestämien juhlien liturgisia ruokailuja. Papisto toimi vain ohjelmien esilaulajina ja rukousten ja raamatullisten opetusten esillä pitäjinä juhlissa. Pappien osuus oli vain heidän saamansa palkkio noiden juhlien järjestelyjen vaivoista.
Uhrit ilmaisivat sen miten Jumalaa ylistettiin aterioitaessa. Aterioista muodostui pyhiä hetkiä.
Meidän katekismuksessa esitetyt ruokarukoukset ovat noiden juhlavampien aterioiden arkisempia sovellutuksia meidän jokapäiväisessä elämässämme.
Me Coletten kanssa käytämme ruokarukouksissamme suomeksi, ruotsiksi tai ranskaksi rukoillessamme eri kaavoja, mutta niiden ajatus Jumalan siunauksen pyytämiseksi ja hänelle kiitoksen tuomisessa on yhteinen kaikille kolmelle kaavallemme.
Itse ole kokenut monesti, kuinka enkelit kuljettavat rukouksia Jumalan eteen ja tuovat myös sanoman (airut) ihmisten kuultavaksi. Ihmisen ja Jumalan välinen yhteys kulkee rukousten siivillä…
Ismo
Kiitos rohkaisevasta puheenvuorostasi
Eräässä toisessa paikassa tuli keskustelua Katolisen kirkon opetuksesta enkeleistä.
Heidän opetuksensa enkeleistä ilmenee heidän katekismuksessaan. Enkeleistä puhutaan artikkeleissa 328 – 336.
Seuraavassa osoitteessa sivuilla 100 – 102
https://katolinen.fi/ktlnnf-wp-content/uploads/2014/01/KKK-1.OSA-2.JAKSO-1.L-185-421.pdf
Pitäiskö tänäpäivänä kuitenkin puhua mieluummin ALIEN- olennoista kuin enkeleistä, koska hyvin monet ihmiset ovat heitä nähneet, mutta enkeleitä ei kukaan. Ovathan nuo valo-aluksilla lehahtelevat taivaan joukot jo tuhansien tuntemia ja monien jopa pelkäämiä ja siksi aika todistettuja näköhavaintoja.
Elien nimessä on jännästi myös kirjaimet EL- joka tarkoittaa sanaa jumala muinaisessa Kaanaan kielessä. Eli, Eli..
Pitäsi,kyllä pitäisi, sillä mistä muusta tämäkään raamatunkohta puhuu:
Jesajan kirjan luvun 66 jakeissa 14 ja 15 kerrotaan pelottavasta näystä, joka ihastuttaa ja vavisuttaa. Herra saapuu pelastamaan kansansa Israelin hurskailta. Hän saapuu jyrisevissä ’tulisissa vaunuissa’. Jae 15 kuuluu nykykäännöksen mukaan:
”Katso, Herra saapuu tulen lieskassa, Hänen vaununsa ovat kuin pyörretuuli, Hänen vihansa purkautuu tulenhehkuna, Hänen jyrinänsä liekkeinä.”
Vastaava hepreaksi
כִּי־הִנֵּה יְהוָה בָּאֵשׁ יָבֹוא וְכַסּוּפָה מַרְכְּבֹתָיו לְהָשִׁיב בְּחֵמָה אַפֹּו וְגַעֲרָתֹו בְּלַהֲבֵי־אֵשׁ׃ 15
Ko jakeisiin kätkeytyy kolmikirjaiminen ifo, joka laskeutuu kiinnittyen jakeen 15 ensimmäisen sanan ki, toiseen kirjaimeen jod = i, kuudennen sanan vekasopha 5, kirjaimeen phe = f ja kymmenennen sanan apho 3, kirjaimeen vav = 0. Sekvenssi 19.
Tarja
Kiitos puheenvuorostasi
1) Nykyisessä kielenkäytössä ”alien” on niin vahvasti aivan eri luokkaan kuuluva käsite, että sellainen ei sovi enkelien nimitykseksi.
Ideologialtaan koko mielikuva alieneista liikkuu sellaisella tasolla, että niiden oikea ympäristö on skifien luomusten kehittämiä mielikuvia.
Enkelien kuvaus Raamatussa ulottuu aivan sen alkuajoista aina tämän maailmankauden loppuun asti. Jo patriarkkoen ajasta asti heidän työnsä kuvataan elävänä Jumalan ihmisten auttajana tuomaan tervehdyksiä taivaasta ja viemään ihmisten rukouksia Jumalan eteen. Sitten täyttymyksen aikana Jeesus tulee takaisin pyhine enkeleineen.
2) Muinainen kanaanilainen El oli muinaisessa kanaanilaisessa mytologiassa muiden jumalien johtajana toimiva jumala. Psalmien teksteissä näkee toisinaan sen miten joku kanaanilainen runollinen kielikuva on elänyt edelleen Vanhan testamentin psalmien runoilussa, mutta samaan aikaan käsitys Jumalasta on muuttunut niin, että psalmien tyylittelyssä kunnia tulee ainoalle Jumalalle meidän Luojallemme ja elämämme ylläpitäjälle. Ne siis on runoiltu uudelleen oman juutalaisen uskon perinnön julistamiseen. Olen toisinaan teksteissäni ja saarnoissani viitannut näihin samojen kielikuvien käyttöjen yhtäläisyyksiin ja eroihin voidakseni täsmällisemmin ja muutosta korostaen tuoda esiin riittävän painotettuna psalmin runoilijan aidoimman pyrkimyksen Elävän Jumalan ylistykseen.
Seppo
Kiitos puheenvuorostasi
1) Jumalan vihollinen ei kohdistu Israelin hurskaita vastaan, vaan niitä vastaan, jotka vainoavat ja sortavat Jumalan kansaa.
Kielikuva vaunuista ja tulesta kuvaa Jumalaa taistelun voittavana Kaikkivaltiaana. Kansojen kohtalo on hänen kädessään. Hän ohjaa maailman kulkua niin, että hänen valtansa tulee esiin ja Pyhä kansa pääsee todelliseen vapauteen ja pelastuu sortajistaan.
Ilmestyskirja, joka on omin sanoin ilmaistua Vanhan testamentin uudelleen kerrontaa Kristuksen kunnian esille tuomisessa ja Saatanan vallan kukistamisessa selostaa luvuissa 19-21 yksityiskohtaisemmin sen ajatuksen mikä sisältyy viittaamaasi Jesajan kirjan kohtaan.
2) Kaiken maailman ufo-tarinat eivät alkuunkaan kuulu näiden raamatunkohtien yhteyteen. Ufo-teorioilla on aivan oma historiansa, kun piirtämisen helpottamiseksi aluksi renkaan muotoisista avaruusasemien piirroksista siirryttiin lautasen muotoisiin kuviin avaruusasemien kuvaamiseksi. Sitten mielikuvituksen laukka kehitti tarinoita muualla esiintyvistä elävistä olennoista ja niiden saapumisesta maapallollemme. Kaikki tämä on selvästi nähtävissä skifi-kirjallisuuden etenemisestä sen alkuaikojen yrityksistä yhä mielikuvituksellisimpiin juttuihin. Näin siitä muodostui kirjallisuuden laji jossa scifiteoriat ovat askel askelelta kasvaneet mittasuhteissaan ja kuvitelmiensa eri haarojen omiksi suuntauksiksi kehittyen laajentuneet.
Tarja
Sinä sanot: ” — Alien -olennoista — hyvin monet ihmiset ovat heitä nähneet, mutta enkeleitä ei kukaan.”
Miten selität sen, että lukemattomat ihmiset ovat minulle kertoneet kokeneensa enkelien läsnäolon tai avun, mutta en ole koskaan kuullut kenenkään puhuneen noista mainitsemistasi mielikuvitusolennoista, muuta kuin tekaistuina kirjallisuuden hahmoina.
Kirjallisuushistoriallisesti nämä tarinat ovat peräisin Jules Vernen vuonna 1865 kirjoittamasta romaanista De la Terre à la Lune, Maasta Kuuhun.
Sen innoittamana vuonna 1902 syntyi Georges Mélièsin ohjaama tieteiselokuva Le Voyage dans la lune, Matka kuuhun. Tuon ajan tekniikan mukaisesti tämä elokuva oli mustavalkoinen ja mykkä elokuva.
Näistä alkaen tarinoiden kulku on levinnyt moneen suuntaan sekä muuttunut sanomaltaan hyvinkin monia erilaisia aatteita ja uskomuksia esitteleviksi scifeiksi.
IV Ms 22Jakeissa 25 / 29 esiintyy pintatekstissä eli varsinaisessa alkutekstissä kolmantena ja neljäntenä sanana käsitepari malak Jehovah, joka Raamattuun on suomennettu siis sanoiksi ’Herran enkeli’, mutta oikeampi käännös olisi ’Jahven lähettiläs’. Malak-lähettilään pohjana on heprean ’kulkemista’ tarkoittava verbi lak. Tässä asiayhteydessä malak onkin kulkija tai taivaan kulkija, jonkin taivaallisen olennon lähetti. Mutta millä tuo lähetti on taivaita kulkenut?
Ehkäpä juuri yllä olevan välineen avulla, joka Michael Drosninin koodilöydössä sekvenssillä viisi tuottaa viisi kirjaimisen sanan ֹתָ יֹּ ל ל חַ challit, joka nykyhepreassa saa merkityksen – avaruusalus!
25וַתֵּרֶא הָאָתֹון אֶת־מַלְאַךְ יְהוָה וַתִּלָּחֵץ אֶל־הַקִּיר וַתִּלְחַץ אֶת־רֶגֶל בִּלְעָם אֶל־הַקִּיר וַיֹּסֶף לְהַכֹּתָהּ
Suoraan challit-sanan alapuolelle nousee 64 kirjaimisin tasavälein kirjoittajan koodilöydös, joka alla oleviin jakeisiin 26-29 sijoittuen ja koodinkantajinaan sanat jamin, vaiftach ja la´aton tuottaa triplettisanan ifo. Tasaväli 64 muuttuu gematriassa heprean sanoiksi dajin eli ’totuus’ ja ’nevum’ eli ennustus! Yllättävää ei siten enää olekaan se, että jakeen 28 ensimmäinen sana iftach sisältää piilotekstisen tripletin ift, joka hepreassa voidaan ääntää ifot, ja sana saa tällöin monikollisen merkityksen, koska heprean toinen monikon päätteistä on kirjain tav:
וַיֹּוסֶף מַלְאַךְ־יְהוָה עֲבֹור וַיַּעֲמֹד בְּמָקֹום צָר אֲשֶׁר אֵין־דֶּרֶךְ לִנְטֹות יָמִין וּשְׂמֹאול׃ 26
וַתֵּרֶא הָאָתֹון אֶת־מַלְאַךְ יְהוָה וַתִּרְבַּץ תַּחַת בִּלְעָם וַיִּחַר־אַף בִּלְעָם וַיַּךְ אֶת־הָאָתֹון בַּמַּקֵּל׃ 27
וִַּיפְתַּח יְהוָה אֶת־פִּי הָאָתֹון וַתֹּאמֶר לְבִלְעָם מֶה־עָשִׂיתִי לְךָ כִּי הִכִּיתַנִי זֶה שָׁלֹשׁ רְגָלִים׃ 28
וַיֹּאמֶר בִּלְעָם לָאָתֹון כִּי הִתְעַלַּלְתְּ בִּי לוּ יֶשׁ־חֶרֶב בְּיָדִי כִּי עַתָּה הֲרַגְתִּיךְ
Seppo
Kiitos mielenkiintoisista assosiaatioista, joita tuo numerolla leikittely tuottaa. Aikoinaan ghettoissa asuville juutalaisille nämä numeroilla askartelut olivat henkisesti valveutuneena pysymiselle erittäin hyvää aivovoimistelua.
Puhtaasti matemaattisesti tarkastellen tämäntapainen leikittely tuottaa rannattomia mahdollisuuksia, koska erilaisten assosiaatioitten lukumäärä on tavattoman suuri, käytännössä ihmisen ajankäytön kannalta meidän käsittelykykymme ylittävä määrä. Tästä sitten seuraa, että tuollaiseen aivovoimisteluun se tarjoaa rajattomat mahdollisuudet.
Sen sijaan se ei anna minkäänlaista tekstin varsinaisen sanoman kannalta merkittävää tulosta. Tällaiseen tehtävään se on kuin matemaattinen lause, jossa on liian monta määrittelemätöntä muuttujaa ongelman ratkaisemiseksi. Merkitysten kirjo hajoaa riittävien täsmällisten määritysten puutteeseen.
Tekstin varsinaista sanomaa on haettava sanojen varsinaisten merkitysten kentästä. Sen lisäksi on huomattava, että lauseissa on myös muita merkitykseen vaikuttavia tekijöitä, paitsi apusanat myös lauseen jäsennys eli siis sanojen kytkentä toisiinsa, fraasitus. Niinpä on hyvä muistaa Wittgensteinin ajatus: ”Don’t ask for the meaning, ask for the use!”
Niinpä esille nostamassasi tekstissä sen varsinainen sanoma löytyy erinomaisesti meidän kirkkomme hyväksymissä käännöksissä kautta aikojen.
Matias, heprealaiset osasivat laatia tekstinsä useaan tasoon, joilla jokaisella oli oma tehtävänsä. Pinta-merkityksillä,jota rabit kutsuivat ’vedeksi’ omansa ja piilomerkityksillä (eli ’helmiä”sisältävillä) omansa. Tekstien koodit ovat tieteellinen tosiasia jonka ovat vahvistaneet monet Israelin yliopistotutkijat!
Edellä ei ole ’leikitelty’ numeroilla vaan els. koodi muodostuu heprean kirjaimista: Eli toistan:
Michael Drosninin koodilöytö sekvenssillä viisi tuottaa viisi kirjaimisen sanan ֹתָ יֹּ ל ל חַ challit, joka nykyhepreassa saa merkityksen – avaruusalus! Näytän uudelleen tekstiosion,misäse on:
וַתִּלְחַץ אֶת־רֶגֶל בִּלְעָם אֶל־הַקִּיר וַיֹּסֶף לְהַכֹּתָהּ
Vasemmalta 2. kirjain T תָ ,sitten vasemmalle 5 kirjianta I יֹּ , taas vasemmalle 5 kirjinta sitten Lלְ ja edelleen vasemmalle 5 toine Lלְ ja vasemmalle viisi חַ CH.
Tämä on fakta,suhtautuu siihe sitten kiehuen tai riehuen tai vähätellen tai hämäten.
Punainen silli ei kykene sitä syömään 🙂
Seppo
Raamatun sanan monista kerroksista on eri tahoilla ollut erilaisia perinteitä.
Esimerkiksi keskiaikana länsimaisessa teologiassa oli mm
– Kirjaimellisen tekstin ymmärtämisen taso
– Vertauskuvallinen tekstin ymmärtämisen taso
– Tekstin moraalisen ymmärtämisen taso
– Ikuisuusnäköala yhtenä tasona
Näin ollen aivan kulttuurihistorian kannalta ei ole mitään outoa siinä, että pyrkimyksiä erilaisiin ”syvemmän ymmärtämisen” tasoihin esiintyy eri puolilla, myös juutalaisten keskuudessa.
Lutherin vaikutuksesta tekstin kirjaimellinen taso tuli määrääväksi. Muut tasot väistyivät sivummalle ja tämän kirjaimellisen tason valossa arvioitaviksi.
Koska ghettoyhteisöissä syntynyt älyllisen leikittelyn funktio piti mielet virkeinä, niin on aivan luonnollista että näiden käytöstä ja saavutuksista tehdään tutkimusta. Onhan ymmärrettävää, että halutaan tietää, mitä noissa ajatuksissa on tuotu esille. Onhan gematriaa ollut käytössä myös juutalaisessa hartausopetuksessa, niin miksipä sitä ei sitten myös tutkittaisi.
Sen sijaan noilla numeroleikeillä ei voida mitenkään ohjata historiallista Raamatun sanan tutkimusta, jossa tekstien varsinainen sanoma nostetaan esille.
Onhan Raamatun teksti alkuaan elänyt nimenomaan suullisesti resitoituna tai laulettuna sukupolvi sukupolvelta eteenpäin mennen. Kirjallinen tekstien tuottaminen puolestaan ei sekään ole alkuaan ollut suullisesta erillään, koska niiden lukeminen tapahtui muinoin ääneen lukemalla. (On kuvauksia siitä, miten ihmiset eivät ole pystyneet lukemaan kirjallisuuttaan, koska heillä on tilapäinen häiriö äänessä.)
Näin ollen numeroilla leikittely on kehittynyt vasta paljon myöhemmin, kun kirjallista tekstiä on alettu kommentoimaan sen kirjoituksessa käytettyjen kirjainten numeroarvoilla leikitellen.
Annat Matia väärän todistuksen mainipuloimalla harhanjohtavasti että gematria ja muut heprean salakirjoitukset olisvat olleet vain chettojuutalaisten ’leikitelyä.’
S illä esim. gematrian vastavuuksia ovat alkukroitityt piirtäneet Smyrnan synagookanseinolle. Niistä on palsytalla kerrottu aikaisemminkin.
Ja et voi kieletä faktaa, että Johanneksen Ilmeyskirja antaa ’ymmärtäväisille’ gematrise tehtävän.
Nuo antamasi Raamatun rabbien antamat tulintatasot ovat minulle tietysti selviä, lukutapojen nimien alkukiorjaimista muuten tule sana PARDES:
Erään tradition mukaan ensimmäinen kabbalistinen keskus oli jo Edenin paratiisi, missä enkeli Raziel (salaisuuden jumala) vihki jo Adamin ja Eevan eli ensimmäisen puhekykyisen ihmisrodun jumalaiseen tietoon. Oli lähdetapahtumien sisällön laita miten hyvänsä, itse luomiskertomus paratiiseineen on voimakkasti esoteerinen, eikä ole epäilystäkään, etteikö se olisi kabbalistisen kodifikaation mukaan laadittu.
Rabbiininen kirjallisuus käyttä paratiisista nimimuotoa pardes ja Midras avaa sanan käytötarkoituksia myös occultistisessa valossa, sillä Midrashän liittyvä osio Middôth merkiten ”toimenpiteet” – tulkintatavat, joita on 7,13,32 tai jopa 70 – auttaa tarkistamaan Raamatun tektien sisäisiä yhteyksiä ottaen huomioon Pardes sanasta poimitut intiaalit P, R, D ja S ja antaen niille merkitykset
Peshat kirjaimellinen sana
Remez allegorinen sana
Derash julistava sana
Sod salainen sana
Nämä neljä heprealaista sanaa muodostavat siis muistisanan PaRDeS tai sanan paratiisi..
Tätä sanojen etukirjaimista muodostuvien uusien sanojen ja lauseiden lukutapaa nimitetään Raamatun salakielissä notarikoniksi.
Seppo
1)
Sefer Raziel HaMalakhm ספר רזיאל המלאך , on kirjoitettu vasta 1200 -luvulla.
Latinaksi sen käännös tehtiin vasta Kastilian, Leónin ja Galician kuninkaan Alfonso X :n aikana. Hän eli 23.11.1221 – 4.4.1284.
Joten tarinat Razielin toimista ovat hyvin myöhäisiä lisukkeita alkuperäisiin Raamatun kertomuksiin verrattuna.
2) Siellä täällä esiintyvät numeroilla leikittelyt kreikkalaisten kirjainten numeroarvoilla olivat sen verran yleisiä, ettei Ilmestyskirjan luvun 666 ilmaisevaa nimeä ole ymmärrettävä millään tavoin painokkaana ilmaisuna, mutta näitä tekstejä esiintyy kuitenkin niin satunnaisesti, etteivät ne muodosta gematrian harjoituksen koulukuntamaista esiintymistä juutalaisten keskuudessa.
Uskon, että kaikki moninaiset kertomukset, mitä Raamatussa on, ovat totta. Kiperissä paikoissa Jumala on tullut apuun enkeliensä avulla. Jeesus sanoi Getsemanessa, että Jumalalla olisi varaa lähettää monta legioonaa enkeleitä, jos olisi tarpeen. Ilmestyskirjassa tarkoitetut seurakuntien enkelit tarkoittivat seurakunnan johtajaa (piispaa tai kirkkoherraa). Me uskomme myös, että Jumalan lapset (uskovaiset) on jätetty tänne korvaamaan hätäapuna enkeleitä. Kun menemme auttamaan jotakin vaikkapa vanhusta, saamme usein kuulla, että Herra on lähettänyt enkelin hänen luokseen. Me haluamme levittää siunausta ja vakuuttaa Jumalan rakkaudesta ja anteeksiantamuksesta. Paavali neuvoo harjoittamaan vieraanvaraisuutta, koska voi saada vieraakseen enkeleitä. (Mikael voitti sodan taivaassa, Gabriel toi historian käännekohdissa viestiä, Rafael ?)
Minkä takia ne autavat enkelit ovat niin valikoivia? Autavat vaikkapa syöpäsairaan murhaajan säiymään hengeisä mutta eivät auta koko esim. ikänsä siivosti elänyttäsyäöpäsaitasta sairaanhoitajaa vaan antavat häne kuolla?
Seppo,
Olet muutaman kerran vastannut minulle, ettet ole uskossa. Kuitenkin uskot, että Jumala on. Se on ensimmäinen aste Isän luo Jeesuksen pelastettavaksi. Olet siis jäänyt tuota Isän palkintaa vaille, eli pelastusta Jeesuksen työn perusteella. Vt. Hebr. 11:
”6 Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.”
Reijo, olen sanonut etten ole ateisti, olen krist. uskon jumalansuhten agnostikko ja pahasti ’harhaoppinenkin’ , enkä muuten kaipaa mitään käännyttäviä hartauspuheita. Olen ollut niille immuuni jo yli 60 vuotta.
Valma
Kiitos kommentistasi
Sinulla on aina erinomaista pohdiskelua uskomme syvästä ymmärtämisestä kumpuavaa.
Pariin kohtaan lukijoillemme tiedoksi
1) Ilmestyskirjassa mainituista seurakuntien enkeleistä on tosiaankin esitetty selityksissä sekä seurakuntien johtajia tarkoittavina että enkeleinä eli Jumalan seurakuntaa suojelevana henkiolentona. Olen itsekin saanut kuulla puheita kummankin selitysperinteen edustajien suista. Esimerkkinä annan enkeli -tulkinnan käytäntöön panijan Ruotsissa toimineen piispa Lönnebon. Kun tämä arvostettu piispa kävi vierailevana luennoitsijana Porvoon hiippakunnan pappeinkokouksessa, niin puheensa aluksi hän tervehti meidän suojelusenkeliämme.
Syy miksi noita Ilmestyskirjan seurakuntien enkeleitä on tulkittu kahdella eri tavalla, on taustalla olevan heprealaisen sanan käyttö kummassakin merkityksessä.
Heprean enkeli sana mal’āḵ , מֲלְאָךְ ,
voi tarkoittaa sekä ihmistä lähetettyä, joka toimii lähettinä viestiä viemässä, kuten 1 Samuel 6:21
että näkymättömään maailmaan eli Jumalan henkiolentoihin kuuluvaa enkeliä, kuten Vanhan testamentin useimmissa teksityhteyksissä.
2) Rafael on Herran enkeli, joka Raamatussa esiintyy vain Vanhan testamentin Apokryfien puolella. Tobitin kirjassa hän toimii Tobian seuralaisena tämän matkan aikana ja tässä yhteydessä toteuttaa Jumalan rukousvastauksen sekä Tobitin että Saaran rukouksiin.
Seppo
Kyselet, miksi näin tai näin, miksi ei näin.
Pitäisikö tuohon vastata vanhan Olavi Virran laulun sanoin: ”Kempä tietäis’ sen.”
Tänään mikkelinpäivänä 1.10.2023 kävimme Forssan evankelisella rukoushuoneella evankeliumia esillä pitämässä kello 14 alkaneessa juhlassa.
Colette lauloi ranskaksi.
Minä saarnasin Tobitin kirjan tekstin pohjalta. Näkökulmanani oli juhlapäivän aihe: Sanoma enkelien merkityksestä uskon elämän tukemisessa.
Jukka Teinilä luki päivän lukukappaleet.
Esa Lahti esitti yksinlaulua ja säesti Siionin kanteleen laulut.
Anja Teininen ja Berit Jokinen järjestivät kahvitarjoilun. Kahviraha meni SLEY:n tekemän Sudanin lähetyksen tukemiseksi.